Kilpisjärvi on Suomen luoteisin kylä Enontekiön Käsivarressa, Norjan ja Ruotsin rajojen kulmassa. Kylää hallitsee 1 029 metrin korkuinen Saana-tunturi, ja ympärillä ovat Suomen ainoat suurtunturit. Kesällä Kilpisjärvelle tullaan vaeltamaan Saanalle, Mallan luonnonpuistoon ja kolmen valtakunnan rajapyykille, talvella ja kevättalvella hiihtämään, moottorikelkkailemaan ja katsomaan revontulia. Laskettelurinteitä kylässä ei ole, mutta Norjan vuonoille ja Tromssaan on vain parin tunnin ajomatka.
Muita Lapin kohteita vertaillaan oppaissa Suomen laskettelukeskukset ja Revontulet Suomessa.
Kilpisjärvi lyhyesti
Kilpisjärven kylä on Käsivarrentien (E8) varrella noin 480 metrin korkeudessa, ja se on Suomen korkeimmalla sijaitseva kylä. Asukkaita on vain noin sata, mutta matkailusesonkeina kylä täyttyy vaeltajista, hiihtäjistä ja moottorikelkkailijoista. Kylässä on hotelli, retkeilykeskus, mökkejä, ruokakauppa, huoltoasema ja muutama ravintola sekä Metsähallituksen Kilpisjärven luontokeskus. Helsingin yliopiston biologinen asema tutkii tunturiluontoa, ja moni suomalainen muistaa Kilpisjärven koulu- tai opiskeluretkiltä.
Maisema poikkeaa muusta Lapista. Kilpisjärvi kuuluu Skandien vuoristoon, ja tunturikoivikon yläpuolella on paljakkaa, kivikkoja ja jyrkkiä rinteitä. Kilpisjärven ympäristössä kasvaa kasveja, joita ei muualla Suomessa tavata, ja kalkkipitoisilla rinteillä kukkii kesällä harvinaisia tunturikasveja. Enontekiö on saamelaisten kotiseutualuetta ja poronhoitoaluetta, ja poroja näkee teillä ympäri vuoden.
Kenelle Kilpisjärvi sopii?
- Vaeltajalle: Saana, Malla ja Käsivarren erämaa ovat Suomen jylhimpiä vaellusmaastoja. Kylästä lähtee sekä päiväretkiä että monipäiväisiä vaelluksia Haltille.
- Kevättalven hiihtäjälle: lumi pysyy tuntureilla pitkälle kevääseen, ja maalis–toukokuussa päivät ovat pitkiä ja aurinkoisia.
- Revontulien katsojalle: kylässä on vähän valosaastetta, ja tunturimaisema tekee revontulista näyttäviä.
- Autoilijalle: Kilpisjärvi on luonteva pysähdys matkalla Pohjois-Norjaan, Tromssaan ja Lyngenvuonolle.
Kilpisjärvi ei sovi, jos haluat laskettelurinteitä, vilkasta iltaelämää tai laajoja palveluja. Silloin parempia valintoja ovat Levi tai Ylläs.
Kesä ja syksy
Lumettomien tunturien kausi on lyhyt: tavallisesti heinäkuusta syyskuuhun. Kesäkuussa tuntureilla on vielä lunta ja purot tulvivat, ja järvi sulaa yleensä vasta kesäkuun aikana. Heinäkuussa on yötön yö ja eniten hyttysiä, elokuu on monen mielestä paras vaelluskuukausi, ja ruska värittää tunturikoivikot tavallisesti elo–syyskuun vaihteessa. Ruska-ajasta kerrotaan lisää jutussa ruskamatkalle Lappiin.
Saana
Saanan huipulle johtaa merkitty polku, jonka jyrkimmässä kohdassa noustaan kiviportaita. Huipulle on noin neljä kilometriä suuntaansa, ja retkeen kannattaa varata 4–6 tuntia. Puurajan tuntumassa on taukokota. Saanan ympäri kiertää myös noin 14 kilometrin päivän reitti Saanajärven kautta ja helpompi luontopolku. Tarkemmat vinkit ovat jutussa Saana – päiväretki Kilpisjärven tunturille.
Mallan luonnonpuisto ja kolmen valtakunnan rajapyykki
Saanan naapurissa oleva Mallan luonnonpuisto perustettiin vuonna 1938, ja sen halki kulkee noin 11 kilometrin reitti Suomen, Ruotsin ja Norjan rajojen kohtauspaikalle. Rajapyykki on pienessä tunturijärvessä, ja sen ympäri voi kävellä kolmen maan kautta muutamassa sekunnissa. Reitin varrella on Kitsiputous (Gihcigorži). Luonnonpuistossa saa kesällä liikkua vain merkityllä reitillä, eikä siellä saa leiriytyä eikä pyöräillä.
Helpoin tapa päästä rajapyykille on M/S Malla -vene, joka kulkee kesällä retkeilykeskuksen rannasta järven yli noin puolessa tunnissa. Laiturilta on noin kolmen kilometrin kävely rajapyykille. Vene liikennöi jäiden lähdettyä, yleensä kesäkuun loppupuolelta syyskuun jälkipuoliskolle.
Halti ja Käsivarren erämaa
Kilpisjärveltä lähtee noin 55 kilometrin reitti Haltille, jonka Suomen puoleinen laki (noin 1 324 m) on Suomen korkein kohta. Matkaan kuluu useita päiviä, ja reitin varrella on autiotupia. Käsivarren erämaa on vaativa kohde, jossa sää vaihtuu nopeasti ja joet ylitetään kahlaamalla. Lue Käsivarren ja Haltin vaellusopas ennen lähtöä.
Muuta kesätekemistä
Kilpisjärvellä voi kalastaa, meloa, soutaa ja uida kirkkaassa tunturijärvessä, jos kylmä vesi ei pelota. Lintuharrastajia kiinnostavat tunturilajit, kuten kiiruna ja tunturikihu. Kesällä Norjan puolelle tehdään päiväretkiä Skibotniin ja Lyngenvuonolle, missä tunturit laskeutuvat suoraan mereen.
Talvi ja kevättalvi
Talvi on Kilpisjärvellä pitkä: lunta on yleensä lokakuusta toukokuuhun, ja tuntureilla lunta riittää usein kesäkuulle. Kaamos kestää noin joulukuun alusta tammikuun puoliväliin, ja silloin keskipäivän sinertävä hämärä ja revontulet ovat talven elämykset. Maaliskuusta toukokuuhun päivät pitenevät nopeasti, ja kevättalvi on Kilpisjärven suosituinta matkailuaikaa. Monet suomalaiset tulevat tänne pääsiäisenä ja vappuna, kun etelässä lumet ovat jo sulaneet.
- Hiihto: kylän ympäristössä on hoidettuja latuja, joista lyhyt valaistu latu avataan alkutalvesta ja pidemmät reitit yleensä maaliskuun alussa. Kokeneet tekevät hiihtovaelluksia tuntureille ja erämaahan.
- Moottorikelkkailu: Metsähallituksen ylläpitämät moottorikelkkaurat ja paikallisen yhdistyksen maksulliset urat vievät tuntureille ja erämaahan. Uralla ajaminen edellyttää uramaksua tai -lupaa, ja safareita järjestävät paikalliset yritykset.
- Vapaalasku ja leijahiihto: laajat tunturit ja laaksot sopivat vapaalaskuun ja leijahiihtoon. Vuoristossa on lumivyöryvaara, joten jyrkille rinteille mennään vain osaamisen ja varusteiden kanssa.
- Pilkkiminen ja lumikenkäily: kevättalvella jäällä pilkitään nieriää ja siikaa, ja lumikengillä pääsee helposti tunturikoivikkoon.
- Avantouinti: järven rannan saunan yhteydessä voi talvella uida avannossa.
Revontulet
Kilpisjärvi on yksi Suomen parhaista revontulipaikoista. Kylä on kaukana kaupunkien valoista, ja revontulia voi katsella suoraan järven jäältä tai mökin pihalta. Kausi kestää syyskuusta maalis–huhtikuuhun. Sisämaan ilmasto on usein selkeämpi kuin Norjan rannikolla, ja Norjan puolelta tullaan joskus Kilpisjärvelle asti etsimään aukkoa pilvipeitteessä. Lue lisää jutusta Revontulet Suomessa.
Kilpisjärven vuosi kuukausittain
- Joulu–tammikuu: kaamos, pakkanen ja revontulet. Hiljaista aikaa, jolloin palveluja on vähemmän.
- Helmi–maaliskuu: valo palaa, ladut avataan ja revontulikausi jatkuu. Pakkasta voi yhä olla runsaasti.
- Huhti–toukokuu: kevättalven huippuaika. Pääsiäisenä ja vappuna kylä on täynnä hiihtäjiä, kelkkailijoita ja pilkkijöitä, ja aurinko paistaa myöhään iltaan.
- Kesäkuu: lumet sulavat, purot tulvivat ja järven jäät lähtevät. Yötön yö alkaa, ja juhannusta vietetään keskiyön auringossa.
- Heinä–elokuu: vaelluskausi. Heinäkuussa on eniten hyttysiä, elokuussa yöt alkavat pimetä ja ensimmäiset revontulet näkyvät kuun lopulla.
- Syyskuu: ruska ja revontulet samaan aikaan. Ensilumi voi sataa tuntureille jo syyskuussa.
- Loka–marraskuu: hiljainen välikausi ennen talvea. Lunta on, mutta latuja ei vielä yleensä ole hoidettu.
Saapuminen
Autolla
Kilpisjärvelle ajetaan Käsivarrentietä (E8) Muonion kautta. Helsingistä matkaa on noin 1 200 kilometriä ja Rovaniemeltä noin 440 kilometriä. Talvella tie on hyvin hoidettu, mutta tunturiosuuksilla voi olla tuulisia ja lumisia osuuksia, ja tankki kannattaa täyttää ennen pitkiä taipaleita. Norjan rajalle on kylästä noin kymmenen kilometriä, ja Tromssaan on parin–kolmen tunnin ajomatka Skibotnin ja Lyngenvuonon kautta. Lue Tromssan matkaopas.
Junalla ja bussilla
Ilman autoa Kilpisjärvelle tullaan tavallisimmin junalla Rovaniemelle, josta kulkee päivittäinen linja-autoyhteys Kilpisjärvelle. Toinen vaihtoehto on yöjuna tai autojuna Kolariin, josta Kilpisjärvelle on noin 270 kilometriä. Kolarista bussiyhteys vaatii vaihdon ja odottelua. Tromssasta Kilpisjärvelle kulkee sesonkiaikoina linja-auto.
Lentäen
Lähimmät suomalaiset lentoasemat ovat Kittilä ja Enontekiö. Kittilästä on pitkä ajomatka Muonion kautta, ja kuljetus pitää järjestää vuokra-autolla, taksilla tai sesongin bussilla. Myös Tromssan lentoasemaa voi käyttää, mutta Tromssasta lähtevä bussi ei aina sovi lentojen aikatauluihin, joten yöpyminen Tromssassa on usein tarpeen.
Majoitus
Kylässä on hotelli, retkeilykeskus, mökkikyliä ja leirintäalue. Mökit ovat yleensä kylän tuntumassa järven rannalla tai Käsivarrentien varrella, ja osasta näkee Saanan suoraan ikkunasta. Kevättalven ja ruska-ajan sesonkeina majoitus täyttyy, joten varaa ajoissa erityisesti pääsiäiseksi ja syyskuun alkuun. Erämaassa yövytään Metsähallituksen autiotuvissa ja teltoissa, ja autiotuvissa on noudatettava tupien käyttösääntöjä.
Ruoka ja ravintolat
Kilpisjärven ravintoloissa tarjoillaan lappilaisia raaka-aineita: poroa, tunturijärvien nieriää ja siikaa, hilloja ja puolukkaa. Hotellin ja retkeilykeskuksen ravintolat ovat auki sesonkien aikaan, mutta hiljaisina kausina aukioloajat ovat suppeampia. Mökkimajoittujat tekevät usein ruoat itse, joten ruokakaupan valikoima on kylän kokoon nähden hyvä. Kevättalvella monet grillaavat makkaraa tai lettuja tunturin kodissa hiihtoretken lomassa.
Päiväretki Norjaan
Kilpisjärveltä pääsee helposti Norjan puolelle. Raja ylitetään kylän pohjoispuolella, ja tie laskeutuu tunturiylängöltä Skibotnin kylään Lyngenvuonon rannalle. Vuonon takana kohoavat jyrkät Lyngenin Alpit. Matkalla kannattaa pysähtyä näköalapaikoille, ja kesällä Skibotnin laakso on Norjan kuivimpia ja aurinkoisimpia seutuja. Norja ei kuulu EU:hun, joten tullissa on rajoituksia alkoholin ja ruoan tuonnille. Suomalainen tarvitsee rajalla passin tai henkilökortin.
Kilpisjärvi lapsiperheelle
Kilpisjärvi sopii luonnosta pitäville perheille. Kesällä M/S Malla -veneretki ja lyhyt kävely kolmen valtakunnan rajapyykille ovat lapsille mieleen, ja helpot luontopolut kulkevat tunturikoivikossa. Saanan huippu on jyrkkä mutta kouluikäisille mahdollinen hyvällä säällä. Talvella lapset viihtyvät pulkkamäessä, lumikenkäretkillä ja jäällä, ja kevättalven aurinkoiset päivät ovat perheen paras aika. Muista, että palveluja on vähän: ota mukaan eväät ja varaa ylimääräistä vaatetta.
Hintataso ja palvelut
Kilpisjärvi on kaukana, joten ruoka ja polttoaine ovat usein hieman kalliimpia kuin etelässä. Kylässä on ruokakauppa, huoltoasema ja muutama ravintola, mutta aukioloajat vaihtelevat sesongin mukaan. Pankkiautomaatteja ja apteekkipalveluja on vähän, joten tärkeät lääkkeet ja tarvikkeet kannattaa ottaa mukaan. Norjalaiset matkailijat käyvät Kilpisjärvellä ostoksilla, koska moni tuote on Suomessa Norjaa edullisempi.
Kilpisjärvi vai muut Lapin kohteet?
Kilpisjärvi on Lapin erämaisin ja vuoristoisin kohde. Siellä ei ole laskettelukeskusta eikä vilkasta keskustaa, mutta tunturimaisema on jylhempi kuin missään muualla Suomessa. Leville ja Yllässä on rinteitä, ladut, ravintolat ja ohjelmapalvelut, ja ne sopivat perheen talvilomaan paremmin. Pallaksen ja Hetan tunturit ovat Kilpisjärven tapaan vaeltajien kohteita, mutta loivempia. Saariselkä ja Inari yhdistävät tunturit, kansallispuiston ja saamelaiskulttuurin. Kilpisjärven valitsee se, joka haluaa nähdä Suomen korkeimmat tunturit, kokea kevättalven pitkät hiihtopäivät tai yhdistää matkan Pohjois-Norjaan. Suomen kansallispuistoja ja luonnonsuojelualueita vertaillaan oppaassa Suomen kansallispuistot.
Käytännön vinkit
- Sää: tunturissa sää vaihtuu nopeasti. Varaudu tuuleen ja kylmään myös kesällä, ja seuraa Ilmatieteen laitoksen ennusteita.
- Puhelinverkko: erämaassa kuuluvuus voi katketa. Ota mukaan paperikartta ja kerro reitistäsi jollekulle.
- Luonnon säännöt: pysy merkityillä reiteillä suojelualueilla, älä häiritse poroja ja noudata tulentekokieltoja.
- Varusteet: muistilista on jutussa mitä pakata vaellusreppuun.
- Hätänumero: 112. Norjan puolella ambulanssin numero on 113.
Usein kysytyt kysymykset
Miten Kilpisjärvelle pääsee ilman autoa?
Junalla Rovaniemelle ja sieltä päivittäisellä linja-autolla. Vaihtoehtoisesti voi tulla junalla Kolariin tai lentää Kittilään ja jatkaa bussilla tai taksilla.
Onko Kilpisjärvellä laskettelurinteitä?
Ei varsinaista laskettelukeskusta. Talvella ja keväällä tuntureilla harrastetaan vapaalaskua ja leijahiihtoa, mutta rinteitä etsivän kannattaa valita esimerkiksi Levi tai Ylläs.
Milloin Kilpisjärvellä kannattaa vaeltaa?
Heinä–syyskuussa, kun tunturit ovat lumettomia. Elokuu on usein paras: hyttysiä on vähemmän kuin heinäkuussa, ja ruska alkaa kuun lopussa.
Miten kolmen valtakunnan rajapyykille pääsee?
Kesällä M/S Malla -veneellä järven yli ja laiturilta noin kolmen kilometrin kävelyllä. Mallan luonnonpuiston kautta kävellen matka on noin 11 kilometriä suuntaansa.
Näkeekö Kilpisjärvellä revontulia?
Kyllä. Kilpisjärvi on yksi Suomen parhaista revontulipaikoista, ja kausi kestää syyskuusta maalis–huhtikuuhun. Tarvitaan pimeä ja selkeä taivas.
Kuinka pitkä matka Kilpisjärveltä on Tromssaan?
Parin–kolmen tunnin ajomatka Skibotnin ja Lyngenvuonon kautta. Talvella tunturiosuuksilla voi olla saattueajoa ja tilapäisiä sulkuja.
