Alankomaat (Hollanti) matkaopas: kaupungit, kanavat ja pyöräily

Alankomaat eli arkikielessä Hollanti on pieni ja tiheästi asuttu maa, jonka matkailun kärki on Amsterdamin kanavakaupunki, Rotterdamin moderni arkkitehtuuri, Haagin ja Delftin museot, kevään tulppaanipellot, tuulimyllyt ja pyöräily tasaisella maalla. Helsingistä lennetään suoraan Amsterdamiin noin kahdessa ja puolessa tunnissa, ja Schipholin lentoasemalta pääsee junalla nopeasti kaikkiin suuriin kaupunkeihin. Alankomaat kuuluu EU:hun ja Schengeniin, ja aikaero Suomeen on tunti. Paras matka-aika on huhti–syyskuu, tulppaanien aikaan huhtikuu.

Tämä opas kokoaa Alankomaiden alueet, reitit, liikkumisen ja käytännön asiat. Kaupungeista on omat oppaansa: Amsterdamin matkaopas ja Rotterdamin matkaopas.

Kenelle Alankomaat sopii ja kuinka pitkä matka tarvitaan?

Alankomaiden kuningaskunnan (Koninkrijk der Nederlanden) eurooppalaisessa osassa asuu noin 18 miljoonaa ihmistä alueella, joka on pinta-alaltaan noin kahdeksasosa Suomesta. Maa on Euroopan tiheimmin asuttuja, ja kaupungit ovat lähellä toisiaan: Amsterdamista on junalla puoli tuntia Haarlemiin, Leideniin ja Utrechtiin ja alle tunti Haagiin ja Rotterdamiin. Noin neljännes maasta on merenpinnan alapuolella, ja padot, kanavat ja pumppaamot ovat osa maisemaa ja historiaa.

Suomessa maata kutsutaan yleisesti Hollanniksi, vaikka Holland tarkoittaa varsinaisesti kahta länsirannikon maakuntaa, Pohjois- ja Etelä-Hollantia, joissa Amsterdam, Haarlem, Leiden, Haag ja Rotterdam sijaitsevat. Kuningaskuntaan kuuluvat myös Karibian saaret Aruba, Curaçao ja Sint Maarten sekä Bonaire, Sint Eustatius ja Saba, joista kerrotaan Karibian matkaoppaassa.

Alankomaat sopii kaupunkilomailijoille, taiteen ja arkkitehtuurin ystäville, pyöräilijöille, lapsiperheille ja kaikille, jotka haluavat liikkua helposti junalla kaupungista toiseen. Englantia puhutaan erinomaisesti, ja palvelut toimivat sujuvasti. Maa on tunnettu suvaitsevaisuudestaan, ja Amsterdam on yksi Euroopan seksuaalivähemmistöille ystävällisimmistä kaupungeista. Hollantilainen muotoilu, arkkitehtuuri ja elektroninen musiikki houkuttelevat nuorempia matkailijoita. Huonoja puolia ovat Amsterdamin korkeat majoitushinnat ja turistiruuhkat, tuulinen ja sateinen sää sekä se, että rantalomalle meri on viileä.

Amsterdamiin riittää pitkä viikonloppu, mutta neljässä tai viidessä päivässä ehtii päiväretkille Haarlemiin, Zaanse Schansiin tai keväällä Keukenhofiin. Viikossa voi kiertää Randstadin kaupungit junalla, ja kymmenessä päivässä mukaan mahtuvat Itä-Alankomaiden kansallispuisto, Giethoornin kanavakylä tai Maastricht etelässä.

Historia ja vesi lyhyesti

Alankomaat syntyi 1500-luvun lopulla, kun pohjoiset maakunnat nousivat kapinaan Espanjan vallanpitäjiä vastaan. Kahdeksankymmentä vuotta kestänyt sota päättyi vuonna 1648 itsenäisyyden tunnustamiseen, ja 1600-luvusta tuli hollantilaisten kultakausi. Itä-Intian kauppakomppania (VOC) hallitsi maustekauppaa, Amsterdamista tuli maailmankaupan keskus, ja Rembrandt, Vermeer ja Frans Hals maalasivat kauppiaiden kodeille. Kuningaskunta perustettiin vuonna 1815, ja Belgia erosi siitä vuonna 1830. Toisessa maailmansodassa Saksa miehitti maan vuosina 1940–1945, ja miehityksen aikaan liittyvät muun muassa Anne Frankin tarina ja nälkätalvi. Siirtomaahistoria näkyy nykyään Indonesiasta ja Surinamista tulleiden yhteisöjen ruokakulttuurissa ja kaupunkien monikulttuurisuudessa.

Koko maan historia on taistelua vettä vastaan. Hollantilaiset ovat vuosisatojen ajan kuivattaneet järviä ja merenlahtia pelloiksi eli poldereiksi, ja tuulimyllyt pumppasivat vettä pois ennen höyry- ja sähköpumppuja. Pohjoisen sisämeren eristää Pohjanmerestä yli 30 kilometriä pitkä Afsluitdijk-pato, ja Flevolandin maakunta on kokonaan merestä kuivatettua maata. Vuoden 1953 tuhoisan tulvan jälkeen rakennettiin Seelannin Deltan padot, jotka ovat maailman suurimpia tulvasuojelurakennelmia. Myllyjä on jäljellä noin tuhat, ja moni niistä on yhä toiminnassa ja avoinna yleisölle.

Paras matka-aika

Ilmasto on merellinen: talvet ovat leutoja ja kesät viileähköjä, ja tuulta ja sadetta tulee ympäri vuoden. Lunta sataa harvoin, mutta pakkaspäiviä voi talvella olla. Kesällä päivälämpötila on tavallisesti 20–23 astetta, ja helleaaltoja esiintyy yhä useammin.

Pitkän aikavälin keskiarvot 1991–2020, mittausasema Amsterdam Schiphol, Alankomaiden ilmatieteen laitos KNMI.

• Kevät (maalis–toukokuu): tulppaanien, hyasinttien ja narsissien kukinta-aika. Keukenhofin puisto on auki keväällä noin kahdeksan viikon ajan, ja kukkapellot ovat yleensä parhaimmillaan huhtikuussa. Kuninkaanpäivä 27. huhtikuuta värjää kaupungit oranssiksi.
• Kesä (kesä–elokuu): pitkät illat, terassit, rannat ja festivaalit. Amsterdam on silloin ruuhkaisimmillaan ja kalleimmillaan.
• Syksy (syys–marraskuu): syyskuu on usein vielä lämmin ja väljä. Lokakuussa ja marraskuussa sataa ja tuulee enemmän, mutta museot ja kaupunkien tapahtumat jatkuvat.
• Talvi (joulu–helmikuu): jouluvalot, valofestivaalit ja museopäivät. Kovina talvina kanavat jäätyvät ja koko kansa lähtee luistelemaan, mutta tämä on nykyään harvinaista.

Alueet ja kohteet

Suurin osa matkailijoista viettää aikansa Randstadissa, länsiosan kaupunkien rykelmässä. Taulukossa on suuntaa antavat junamatka-ajat Amsterdamin päärautatieasemalta.

Amsterdam

Amsterdam on Alankomaiden pääkaupunki, jonka 1600-luvun kanavavyöhyke kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon. Rijksmuseumin hollantilaisen kultakauden mestariteokset, Van Goghin museo ja Anne Frankin talo ovat kaupungin tärkeimmät museot, ja niihin liput ostetaan aikaikkunalla etukäteen verkosta. Kanavaristeily, Jordaanin kaupunginosan kahvilat, Vondelpark ja joen pohjoispuolen Amsterdam-Noord tekevät kaupungista monipuolisen. Amsterdamista tehdään päiväretkiä Zaanse Schansin tuulimyllyille sekä kalastajakyliin Volendamiin ja Markeniin.

Haarlem, Leiden ja tulppaanialue

Haarlem on Amsterdamia rauhallisempi ja edullisempi kaupunki vain viidentoista minuutin junamatkan päässä. Sen torilla on goottilainen Pyhän Bavon kirkko, ja Frans Halsin museo esittelee kultakauden muotokuvia. Leiden on Alankomaiden vanhin yliopistokaupunki ja Rembrandtin syntymäkaupunki. Haarlemin ja Leidenin välissä on kukkasipulien viljelyalue (Bollenstreek), jonka keskellä Lissessä on maailmankuulu Keukenhofin puisto. Kukkapelloista ja Keukenhofista kerrotaan tarkemmin jutussa Amsterdamin tulppaanit.

Haag ja Delft

Haag (Den Haag) on hallituksen, parlamentin ja kuninkaallisen hovin kaupunki, vaikka pääkaupunki on Amsterdam. Mauritshuis-museossa on Vermeerin Tyttö ja helmikorvakoru, ja kansainväliset tuomioistuimet toimivat Rauhanpalatsissa. Kaupungin rantakaupunginosa Scheveningen on suosittu kesäranta, ja Madurodamin pienoiskaupunki kiinnostaa lapsia. Naapurissa Delft on kanavien ja kirkkojen pikkukaupunki, joka tunnetaan sinivalkoisesta posliinistaan ja Vermeerin kotikaupunkina.

Rotterdam ja Kinderdijk

Rotterdam rakennettiin toisen maailmansodan pommitusten jälkeen uudelleen, ja siitä tuli Euroopan modernin arkkitehtuurin näyttelyikkuna: Erasmus-silta, kuutiotalot, Markthal-kauppahalli ja Depot Boijmans van Beuningen. Rotterdamin satama on Euroopan suurin, ja sitä voi kiertää satamaristeilyllä. Kaupunki on myös vilkas yöelämän, festivaalien ja ruokapaikkojen keskus, ja sen hotellit ovat usein Amsterdamia edullisempia. Kaupungin lähellä on Kinderdijk, jonka 1700-luvulla rakennetut tuulimyllyt kuuluvat maailmanperintöön ja ovat maan tunnetuin myllymaisema.

Utrecht

Utrecht on maan keskellä sijaitseva yliopistokaupunki, jonka kanavien varrella on kaksikerroksiset rantalaiturit kahviloineen. Domin torni on maan korkein kirkontorni, ja sen huipulle pääsee opastetulla kierroksella. Utrechtin rautatieasema on maan vilkkain, joten kaupunki on hyvä tukikohta junamatkailijalle. Lähellä on Rietveldin Schröder-talo, modernin arkkitehtuurin maailmanperintökohde.

Itä-Alankomaat ja Giethoorn

Gelderlandin maakunnan Hoge Veluwen kansallispuistossa on nummia, hiekkadyynejä ja metsiä, joissa liikutaan puiston ilmaisilla valkoisilla polkupyörillä. Puiston keskellä Kröller-Müller-museossa on maailman toiseksi suurin Van Goghin teoskokoelma ja laaja veistospuisto. Overijsselin maakunnassa Giethoornin kylässä ei ole autoteitä vaan kanavat, ja olkikattoisten talojen ohi liikutaan veneellä. Kylä on hyvin suosittu, joten aamut ja arkipäivät ovat rauhallisimpia.

Pohjoinen ja Vattimeri

Friisinmaalla puhutaan omaa kieltä, friisiä, ja maakunta tunnetaan järvistään ja purjehduksesta. Groningen on elävä opiskelijakaupunki. Pohjoisrannikon edustalla ovat Vattimeren saaret, joista Texel on suurin ja helpoimmin saavutettava lautalla Den Helderistä. Vattimeri kuuluu maailmanperintöön, ja laskuveden aikaan sen mutatasanteilla voi kävellä oppaan kanssa. Vattimeren luonnosta kerrotaan jutussa Vattimeri.

Etelä: Maastricht, Efteling ja Seelanti

Limburgin maakunnassa Belgian ja Saksan rajalla sijaitseva Maastricht on maan vanhimpia kaupunkeja, ja sen tunnelma on eteläeurooppalaisempi: kukkuloita, viinitarhoja ja ravintoloita. Vrijthofin aukio kahviloineen, vanhaan dominikaanikirkkoon perustettu kirjakauppa ja Sint-Pietersbergin kukkulan maanalaiset käytävät ovat kaupungin tunnetuimpia kohteita. Pohjois-Brabantissa on maan suosituin huvipuisto Efteling ja keskiaikainen ’s-Hertogenbosch. Seelannin rannikolla ovat Deltan tulvasuojelurakennelmat, Deltawerken, sekä pitkiä hiekkarantoja, joille saksalaiset ja hollantilaiset perheet lähtevät kesällä.

Kaupunkilomat: mikä kaupunki valita?

Amsterdam on luonteva ensimmäinen kohde, mutta muut kaupungit ovat usein rauhallisempia ja edullisempia. Taulukko auttaa valitsemaan ja arvioimaan, paljonko aikaa kuhunkin tarvitaan.

Tärkeimmät nähtävyydet ja kokemukset

• Rijksmuseum, Amsterdam: Rembrandtin Yövartio ja hollantilaisen kultakauden taide.
• Van Goghin museo, Amsterdam: maailman suurin Van Goghin kokoelma.
• Anne Frankin talo, Amsterdam: piilopaikka, jossa päiväkirja kirjoitettiin.
• Amsterdamin kanavat: kanavaristeily tai kävely kanavavyöhykkeellä.
• Keukenhof ja tulppaanipellot: kevään kukkaloisto Lissen ympäristössä.
• Kinderdijkin tuulimyllyt: maailmanperintöön kuuluva myllyrivi.
• Zaanse Schans: tuulimyllyt ja puutalot Amsterdamin lähellä.
• Mauritshuis, Haag: Vermeerin Tyttö ja helmikorvakoru.
• Rotterdamin arkkitehtuuri: kuutiotalot, Markthal ja Erasmus-silta.
• Hoge Veluwe ja Kröller-Müller: kansallispuisto ja taidemuseo pyörällä.
• Giethoorn: autoton kanavakylä.
• Delft: kanavat, kirkot ja sinivalkoinen posliini.
• Deltan padot, Seelanti: tulvasuojelun jättiläisrakennelmat ja niiden näyttely.
• Utrechtin Domin torni: maan korkein kirkontorni ja näköala keskiaikaisen kaupungin ylle.
• Vattimeren saaret: Texelin dyynit, hylkeet ja mutatasanteiden vaellukset.

Lisää vinkkejä museoista on oppaassa maailman parhaimmat museot. Suosituimpiin museoihin liput loppuvat sesonkiaikana usein päiviä tai viikkoja etukäteen.

Reittiehdotukset: 4, 7 ja 10 päivää

4 päivää: Amsterdam ja päiväretket

Vietä kaksi ensimmäistä päivää Amsterdamin museoissa ja kanavilla. Kolmantena päivänä tee retki Zaanse Schansiin ja Volendamiin, ja neljäntenä vieraile Haarlemissa tai keväällä Keukenhofissa.

7 päivää: Randstad junalla

Asu kolme yötä Amsterdamissa ja jatka sitten Haagiin tai Delftiin kahdeksi yöksi, josta käyt Leidenissä ja Scheveningenin rannalla. Viimeiset kaksi yötä vietä Rotterdamissa, josta tehdään retki Kinderdijkiin veneellä. Paluumatkalla Schipholiin voi pysähtyä Utrechtissa. Kaikki välit ovat alle tunnin junamatkoja, joten laukkujen kanssa liikkuminen on helppoa.

10 päivää: kaupungit ja maaseutu

Lisää Randstadin kierrokseen kolme päivää Itä-Alankomaissa: pyöräile Hoge Veluwen kansallispuistossa, käy Kröller-Müller-museossa ja vietä yö Giethoornin lähellä. Vaihtoehtoisesti jatka etelään Maastrichtiin, josta pääsee junalla Belgian puolelle. Alankomaat on helppo yhdistää myös Belgiaan, sillä Rotterdamista on junalla runsas tunti Antwerpeniin ja Brysseliin; lue lisää Belgian matkaoppaasta.

Talvi ja joulu

Talvella Alankomaat on harmaa ja tuulinen, mutta kaupunkilomalle se sopii hyvin: museoissa on väljempää, hotellit ovat edullisempia ja ruskeat kapakat kodikkaita. Amsterdamin valofestivaalin aikaan kanavien varsilla on valotaideteoksia, joita voi katsella kävellen tai veneestä. Joulukuun alussa vietetään Sinterklaas-juhlaa, ja joulumarkkinoita järjestetään muun muassa Maastrichtissa, Haagissa ja Amsterdamissa. Jos kanavat jäätyvät kunnolla, hollantilaiset lähtevät luistelemaan, mutta lämpenevien talvien takia luonnonjäillä luistellaan nykyään harvoin. Talvella osa maaseudun nähtävyyksistä, kuten Keukenhof ja monet myllyt, on kiinni.

Valmismatkat ja jokiristeilyt

Suomalaiset matkanjärjestäjät myyvät Alankomaihin etenkin kaupunkilomia Amsterdamiin ja kevään tulppaanimatkoja, joihin sisältyy retki Keukenhofiin. Amsterdamista lähtee myös jokiristeilyjä Reinille ja Belgian ja Alankomaiden kanaville, ja keväiset tulppaaniristeilyt ovat suosittuja. Omatoimimatkailijalle maa on helppo, sillä junalla pääsee kaikkialle ja liput voi maksaa lähimaksukortilla.

Lennot ja muut yhteydet Suomesta

Helsingistä lentävät suoraan Amsterdamin Schipholiin Finnair ja KLM, ja lento kestää noin kaksi ja puoli tuntia. Schiphol on KLM:n kotikenttä ja yksi Euroopan suurimmista vaihtokentistä, joten sen kautta pääsee vaihdolla lähes minne tahansa maailmassa. Lentoasemalta junat kulkevat Amsterdamin päärautatieasemalle noin vartissa, ja suorat junat vievät myös Haagiin, Rotterdamiin, Leideniin ja Utrechtiin.

Autolla Alankomaihin ajetaan Saksan kautta. Suomesta Travemündeen kulkevalta autolautalta on Amsterdamiin noin 550 kilometriä, ja reitistä kerrotaan oppaassa autolla Keski-Eurooppaan. Junalla Alankomaihin pääsee Saksan kautta esimerkiksi Interrail-passilla, ja Amsterdamista kulkevat suorat junat Brysseliin, Pariisiin, Lontooseen, Kölniin ja Frankfurtiin.

Maahantulo, terveys ja turvallisuus

Alankomaat kuuluu EU:hun ja Schengen-alueeseen, joten suomalainen voi matkustaa maahan passilla tai henkilökortilla. Eurooppalaisella sairaanhoitokortilla saa välttämätöntä hoitoa samoin ehdoin kuin paikalliset, ja matkavakuutus kannattaa ottaa muiden kulujen varalle. Rokotuksia ei tarvita.

Alankomaat on turvallinen maa. Amsterdamin keskustassa, raitiovaunuissa ja rautatieasemilla liikkuu taskuvarkaita, ja polkupyörävarkaudet ovat yleisiä, joten vuokrapyörä lukitaan aina kahdella lukolla kiinteään telineeseen. Kadulla huumeita tarjoavista kauppiaista kannattaa pysyä erossa, sillä aineet voivat olla väärennettyjä ja vaarallisia. Kanavien varsilla on harvoin kaiteita, mikä on syytä muistaa lasten kanssa ja iltaisin. Tarkista ajantasainen tilanne ulkoministeriön matkustustiedotteesta ja tee matkustusilmoitus.

Kannabiksen myyntiä suvaitaan coffee shop -nimisissä liikkeissä, mutta se on edelleen laitonta muualla, eikä sitä saa viedä maasta. Amsterdamin vanhassa keskustassa ja punaisten lyhtyjen alueella kannabiksen polttaminen ja alkoholin juominen kadulla on kielletty, ja kaupunki on tiukentanut järjestyssääntöjä häiriöiden vähentämiseksi. Rikkeistä voi saada sakon.

Liikkuminen

Alankomaiden rautatieverkko on tiheä ja junat kulkevat tiheästi. Rautatieyhtiö NS:n junissa, Amsterdamin metroissa, raitiovaunuissa ja busseissa voi maksaa leimaamalla lähimaksukortilla tai puhelimella sisään ja ulos, jolloin hinta lasketaan automaattisesti. Samaa korttia tai laitetta on käytettävä koko matkan ajan, ja uloskirjautuminen on muistettava, muuten veloitetaan korkein mahdollinen hinta. Amsterdamin ja Rotterdamin välillä kulkee nopea Intercity Direct -juna, jossa on lisämaksu. Amsterdamissa raitiovaunut ja metro kattavat keskustan ja lähiöt, ja paikallisliikenteen yhtiö myy myös vuorokausilippuja, jotka kannattavat, jos matkustaa paljon. Lauttoja Amsterdam-Noordiin ei tarvitse maksaa, sillä ne ovat maksuttomia jalankulkijoille ja pyöräilijöille.

Pyörä on hollantilaisen arjen tärkein kulkuneuvo, ja polkupyöriä on maassa enemmän kuin asukkaita. Pyöriä vuokrataan kaikissa kaupungeissa, ja pyörätiet ovat erillisiä ja usein punaisia. Pyöräilijöillä on monessa risteyksessä etuajo-oikeus, ja kävelijän kannattaa varoa astumasta pyörätielle. Kaupunkien välillä kulkee hyviä pitkän matkan pyöräreittejä, ja kansallispuistoissa on pyöräilijöille omat reitit.

Autoa ei kaupungeissa tarvita, ja Amsterdamin keskustassa pysäköinti on Euroopan kalleimpia. Kaupunkien laidoilla on liityntäpysäköintialueita, joista pääsee julkisilla keskustaan. Maaseudulla, kuten Seelannissa ja Hoge Veluwella, auto helpottaa, mutta junalla ja pyörällä pärjää yllättävän hyvin myös sinne.

Pyöräily Alankomaissa

Alankomaat on Euroopan paras pyöräilymaa: tasaista maastoa, erilliset pyörätiet lähes kaikkialla ja liikennekulttuuri, joka ottaa pyöräilijät huomioon. Maaseudulla reitit on merkitty numeroiduilla risteyspisteillä (knooppunten), joiden avulla reitin voi koota itse pisteestä toiseen ilman karttasovellusta. Suosittuja pyöräilyalueita ovat kukkasipulipellot keväällä, Pohjois-Hollannin myllykylät, Vattimeren saaret, Hoge Veluwen kansallispuisto ja Seelannin rannikko. Sähköavusteisia pyöriä vuokrataan kaikkialla, ja ne helpottavat vastatuulessa.

Liikennesäännöt kannattaa opetella ennen kaupunkipyöräilyä. Pimeällä pyörässä on oltava valot, puhelimen käyttö pyöräillessä on kielletty, ja pyöräilykypärä ei ole pakollinen eikä yleinen. Kaupungeissa pyörä pysäköidään vain sallituille paikoille, sillä väärin pysäköidyt pyörät siirretään. Utrechtin rautatieaseman alla on maailman suurin pyöräparkki, ja rautatieasemien pyöräparkeissa pyörä on turvassa varkailta. Pyörän voi ottaa mukaan junaan erillisellä lipulla ruuhka-aikojen ulkopuolella.

Majoitus

Amsterdamin hotellit ovat Euroopan kalleimpia, ja majoitukseen lisätään kaupungin korkea turistivero. Lyhytaikaista asuntovuokrausta on rajoitettu, ja kaupunki on vähentänyt uusien hotellien rakentamista. Rahaa säästää asumalla Haarlemissa, Leidenissä, Utrechtissa tai Rotterdamissa ja matkustamalla Amsterdamiin junalla päiväksi. Amsterdamissa erikoisia majoitusvaihtoehtoja ovat kanavien asuntoveneet ja historialliset kanavatalot, joiden portaat ovat tosin jyrkkiä ja kapeita. Kesäksi ja kuninkaanpäiväksi majoitus kannattaa varata kuukausia etukäteen. Rannikolla, Vattimeren saarilla ja kansallispuistojen lähellä on runsaasti leirintäalueita, mökkikyliä ja bed and breakfast -majataloja, jotka sopivat pyöräilylomalle. Hostelleja on suurissa kaupungeissa, ja ne ovat usein ainoa todella edullinen vaihtoehto Amsterdamissa.

Ruoka ja juoma

Hollantilainen keittiö on yksinkertaista ja täyttävää. Tunnetuimpia herkkuja ovat silli (haring), jota syödään raakana sipulin kanssa erityisesti alkukesän uuden sillin aikaan, friteeratut kalapalat (kibbeling), lihapullat bitterballen ja kroketit, ranskanperunat majoneesin kanssa, pienet pannukakut poffertjes, siirappivohvelit stroopwafels sekä talven hernekeitto (erwtensoep) ja perunamuusipata stamppot. Juustoista tunnetuimmat ovat Gouda ja Edam, ja juustotoreja järjestetään kesäisin Alkmaarissa, Goudassa ja Edamissa.

Siirtomaahistorian ansiosta indonesialainen ruoka on osa hollantilaista ruokakulttuuria, ja riisitafeli (rijsttafel) eli kymmenien pienten annosten ateria on syömisen arvoinen kokemus. Kahvilakulttuuri on vahva, ja perinteiset ruskeat kapakat (bruin café) ovat tunnelmallisia illanviettopaikkoja. Paikallisia juomia ovat olut, jenever-katajanmarjaviina ja lakritsi, jota syödään myös suolaisena.

Ostokset ja tuliaiset

Suosittuja tuliaisia ovat Delftin sinivalkoinen posliini, juustot, siirappivohvelit, lakritsi ja tulppaanin sipulit, joita saa viedä EU:n sisällä. Aitoa käsinmaalattua delftiläistä posliinia myydään Delftin perinteisessä tehtaassa ja erikoisliikkeissä, ja turistikauppojen halvat versiot ovat usein tehdasvalmisteisia. Amsterdamin Albert Cuypin tori, Noordermarktin lauantaitori ja Jordaanin pienet putiikit sopivat kiertelyyn, ja hollantilainen muotoilu näkyy design- ja sisustusliikkeissä Amsterdamissa, Rotterdamissa ja Eindhovenissa.

Hintataso

Alankomaat on hintatasoltaan Suomen kaltainen tai kalliimpi, ja Amsterdamissa majoitus on erityisen kallista. Ravintoloiden hinnat ovat Helsingin tasoa, ja tippiä annetaan pyöristämällä tai jättämällä noin 5–10 prosenttia hyvästä palvelusta. Monessa kahvilassa ja kaupassa maksetaan vain kortilla, ja osa liikkeistä ei hyväksy kaikkia ulkomaisia luottokortteja, joten mukaan kannattaa ottaa sekä pankki- että luottokortti. Museoiden pääsyliput ovat melko kalliita, ja jos aiot käydä monessa museossa, vertaa kaupunkikorttien hintoja yksittäisiin lippuihin.

Tavat ja käytännön tiedot

• Aikaero: Alankomaat on Suomea tunnin jäljessä ympäri vuoden.
• Kieli: hollanti; friisi on toinen virallinen kieli Friisinmaalla. Englantia puhuvat lähes kaikki.
• Sähkö: 230 volttia ja samat pistorasiat kuin Suomessa.
• Hätänumero: 112.
• Tavat: hollantilaiset ovat suorapuheisia ja täsmällisiä. Laskun jakaminen on tavallista, ja sovittuihin aikoihin tullaan ajoissa.
• Juomavesi: hanavesi on erinomaista, ja monessa kaupungissa on julkisia vesipisteitä.
• Kaupat: isoissa kaupungeissa kaupat ovat auki myös sunnuntaisin, pienemmillä paikkakunnilla usein vain iltapäivisin tai ei lainkaan.

Tapahtumia ympäri vuoden

• Huhtikuu: kukkasipulialueen kukkakulkue ja kuninkaanpäivä (Koningsdag) 27. huhtikuuta, jolloin kaduilla on kirpputoreja ja juhlia ja kaikki pukeutuvat oranssiin.
• Toukokuu: vapautuspäivä 5. toukokuuta muistaa toisen maailmansodan päättymistä konsertein ja festivaalein.
• Heinä–elokuu: Rotterdamin North Sea Jazz -festivaali, Amsterdamin Pride ja kanavaparaati sekä lukuisat kesäfestivaalit.
• Lokakuu: Amsterdam Dance Event, yksi maailman suurimmista elektronisen musiikin tapahtumista; lisää vinkkejä on oppaassa bilematkat.
• Marras–joulukuu: Sinterklaas saapuu laivalla marraskuun puolivälissä, ja lahjoja jaetaan 5. joulukuuta. Amsterdamin valofestivaali valaisee kanavat joulukuusta tammikuuhun.

Lapsiperheille

Alankomaat on lapsiperheelle helppo kohde: matkat ovat lyhyitä, ruoka tuttua ja englantia puhutaan kaikkialla. Lasten suosikkeja ovat Efteling-huvipuisto Pohjois-Brabantissa, Haagin Madurodamin pienoiskaupunki, Amsterdamin NEMO-tiedekeskus ja Artis-eläintarha sekä Scheveningenin ja Zandvoortin rannat. Keukenhofissa on leikkipaikkoja, ja Zaanse Schansissa näkee, miten puukenkiä ja juustoa tehdään. Huvipuistoista on lisää vinkkejä oppaassa maailman parhaimmat huvipuistot.

Monessa museossa on lapsille omat tehtäväreitit, ja alle 18-vuotiaat pääsevät useisiin valtion museoihin, kuten Rijksmuseumiin, maksutta. Pyöräily lasten kanssa on Alankomaissa luontevaa, ja vuokraamoista saa lastenistuimia, lastenpyöriä ja tavarapyöriä (bakfiets). Kaupungeissa kanavien reunat ovat kuitenkin ilman kaiteita ja pyöräliikenne vilkasta, joten pienten lasten kanssa kannattaa pyöräillä mieluummin puistoissa ja maaseudun pyöräteillä.

Usein kysytyt kysymykset

Lähteet

• Alankomaiden matkailun virallinen sivusto
• I amsterdam: Amsterdamin kaupungin matkailusivusto
• NS: Alankomaiden rautatiet
• OVpay: lähimaksu julkisessa liikenteessä
• KNMI: Alankomaiden ilmatieteen laitos
• Keukenhof
• UNESCO: maailmanperintökohteet Alankomaissa
• Hoge Veluwen kansallispuisto
• Ulkoministeriö: matkustustiedotteet