Botswana on eteläisen Afrikan erämaisin safarimaa: Okavangon suistossa liikutaan mokoro-kanooteilla ja pienkoneilla, Choben kansallispuistossa joen rannoille kerääntyy satoja norsuja ja Kalaharin ja Makgadikgadin suolatasangoilla avautuu aavikon hiljaisuus. Maa panostaa tarkoituksella kalliiseen ja pienimuotoiseen matkailuun, joten leirejä on vähän ja ne ovat hintavia. Paras safariaika on kuiva kausi touko–lokakuussa, jolloin suiston tulvavedet ovat korkeimmillaan ja eläimet kerääntyvät vesien äärelle.
Kenelle Botswana sopii?
Botswana sopii matkailijalle, joka haluaa kokea safarin rauhassa ilman autojonoja ja on valmis maksamaan siitä. Leirit ovat pieniä, ja yksityisillä toimilupa-alueilla (concession) samaa eläinhavaintoa seuraa yleensä vain muutama auto. Ulkoministeriön mukaan Botswanassa riittää tavanomainen varovaisuus, ja poliittinen tilanne on rauhallinen. Varjopuolina ovat korkea hintataso, pitkät siirtymät pienkoneilla ja se, että omatoimimatkailu vaatii kokemusta maastoautolla ajamisesta.
- Häämatkalaiset ja luksussafarin etsijät: telttaleirit Okavangon suistossa ja Linyantissa.
- Kokeneet safarimatkailijat: villikoirat, vesisafarit ja yöajot yksityisillä alueilla.
- Kokeneet omatoimimatkailijat: nelivetoauto kattoteltalla ja kansallispuistojen leirintäalueet Moremissa, Chobessa ja Kalaharilla.
- Budjettitietoiset: Choben jokirannan safarit Kasanesta ja mokoro-retket Maunista ovat edullisimpia tapoja kokea Botswana.
- Victorian putousten matkailijat: Chobe on helppo lisä Victorian putousten matkaan.
Botswanaa verrataan muihin safarimaihin Afrikan safarit -oppaassa. Maan voi yhdistää helposti Sambian Victorian putouksiin, Namibiaan ja Etelä-Afrikkaan.
Korkean arvon ja pienten määrien matkailu
Botswana on valinnut matkailupolitiikakseen niin sanotun korkean arvon ja pienten määrien mallin (high value, low volume). Herkkiin luontokohteisiin, erityisesti Okavangon suistoon, rakennetaan vain vähän majoitusta, ja suuri osa suistosta ja sen ympäristöstä on jaettu toimilupa-alueisiin, joilla vain alueen leirien vieraat saavat liikkua. Ajatuksena on, että pieni määrä paljon maksavia matkailijoita tuottaa enemmän tuloja luonnonsuojelulle ja paikallisyhteisöille ja kuluttaa luontoa vähemmän kuin massamatkailu.
Matkailijalle malli tarkoittaa rauhallisia eläinhavaintoja, pieniä leirejä ja korkeaa palvelutasoa, mutta myös sitä, että Okavangon ja Linyantin leireissä yöpyminen on maailman kalleimpia safareita. Hintaan sisältyvät yleensä täysihoito, juomat, safariajot ja aktiviteetit. Edullisempia vaihtoehtoja ovat liikkuvat telttasafarit, joilla yövytään kansallispuistojen leirintäalueilla, sekä Maunin ja Kasanen hotellit, joista tehdään päiväretkiä. Puistoihin pääsy on maksullista, ja kansallispuistojen leirintäalueet on varattava etukäteen.
Paras matka-aika Botswanaan
Botswanan vuodenajat jakautuvat kuivaan talveen ja sateiseen kesään, ja paras aika riippuu siitä, minne olet menossa.
| Kausi | Kuukaudet | Okavango ja Chobe | Kalahari ja Makgadikgadi |
|---|---|---|---|
| Kuiva talvi | touko–elo | erinomainen, tulva korkeimmillaan | hyvä, yöt kylmiä |
| Kuuma kuiva kausi | syys–loka | parhaat eläinhavainnot, helle | hyvin kuuma |
| Vihreä kausi | marras–maalis | poikasia, linnut, alemmat hinnat | paras: laumat ja vasat |
| Siirtymä | huhti | vihreää, vesi nousee | hyvä |
Okavangon tulva on erikoinen ilmiö: suiston vesi ei tule Botswanan sateista vaan Angolan ylängöiltä, joilla sataa tammi–helmikuussa. Vesi virtaa Okavango-jokea pitkin hitaasti alas ja levittäytyy suistoon maalis–kesäkuussa, ja tulva on korkeimmillaan kesä–elokuussa keskellä Botswanan kuivaa talvea. Silloin mokoro-retket onnistuvat parhaiten ja eläimet kerääntyvät veden äärelle. Syys–lokakuussa on hyvin kuumaa, mutta eläimiä on helpointa nähdä. Kalaharilla ja Makgadikgadin tasangoilla paras aika on sadekausi, jolloin seeprat ja gnuut vaeltavat vihreille tasangoille.
| Tammi | Helmi | Maalis | Huhti | Touko | Kesä | Heinä | Elo | Syys | Loka | Marras | Joulu | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Päivän ylin (°C) | 32 | 31 | 31 | 31 | 28 | 25 | 25 | 29 | 32 | 35 | 34 | 32 |
| Yön alin (°C) | 19 | 19 | 18 | 15 | 10 | 6 | 6 | 9 | 14 | 19 | 19 | 19 |
| Sadepäiviä (≥ 0,1 mm) | 13 | 12 | 8 | 5 | 1 | 0 | 0 | 0 | 0 | 3 | 9 | 10 |
Pitkän aikavälin keskiarvot 1961–1990 (Saksan sääpalvelu DWD), Maun. Avoautossa aamut ovat kesä–elokuussa kylmiä, joten ota mukaan lämmin takki ja pipo.
Kohteet
| Kohde | Tunnetaan | Portti | Paras aika |
|---|---|---|---|
| Okavangon suisto | vesisafarit, mokoro | Maun | kesä–loka |
| Moremi | suiston eläimet | Maun | kesä–loka |
| Chobe (jokiranta) | norsut, jokiristeilyt | Kasane | touko–loka |
| Savuti ja Linyanti | pedot, erämaa | Maun tai Kasane | kesä–loka |
| Makgadikgadi ja Nxai Pan | suolatasangot, vaellus | Maun | joulu–huhti |
| Keski-Kalahari | aavikko, leijonat | Maun | joulu–huhti |
Okavangon suisto
Okavangon suisto (Okavango Delta) on Kalaharin aavikolle levittäytyvä sisämaan suisto, jossa joki ei laske mereen vaan haihtuu ja imeytyy hiekkaan. Tulvan aikaan vesi peittää tyypillisesti 6 000–15 000 neliökilometriä, ja kanavien, laguunien ja saarten mosaiikissa elää kaikki Big Five -eläimet, yli 400 lintulajia ja suuria lekviantilooppien laumoja. Suisto merkittiin vuonna 2014 Unescon maailmanperintöluetteloon sen tuhannenneksi kohteeksi.
Suistossa liikutaan maastoautojen lisäksi veneillä ja mokoroilla, perinteisillä kanooteilla, joita opas työntää seipäällä matalassa vedessä. Mokoro-retkellä eläimiä katsotaan veden tasalta, ja kävelyretkillä saarilla tutustutaan jälkiin ja kasveihin. Suiston keskiosien leireihin lennetään Maunista pienkoneilla, ja ilmasta näkee, miten vesireitit halkovat maiseman. Edullisemmin suistoon voi tutustua Maunista lähtevillä päivä- tai yön retkillä, joilla mokoro-oppaat tulevat paikallisista kylistä. Sarvikuonoja suistossa ei juuri enää näe, sillä salametsästyksen jälkeen jäljelle jääneet eläimet siirrettiin muualle.
Moremi
Moremin riistansuojelualue (Moremi Game Reserve) kattaa suiston itäosan, ja se on ainoa suistoalue, jolle pääsee myös omalla autolla. Batawana-kansan aloitteesta suojeltu alue yhdistää kuivat saaret, tulvatasangot ja mopanemetsät, ja eläimistö on erittäin monipuolinen: leijonia, leopardeja, villikoiria, norsuja ja suuria antilooppilaumoja. Moremin leirintäalueet ovat suosittuja itse ajavien keskuudessa, mutta tiet ovat syvää hiekkaa ja tulvakaudella vesiuomia, joten tarvitset nelivedon, kokemusta ja etukäteen varatut leiripaikat. Moremissa on myös lodgeja, ja moni tutustuu alueeseen opastetulla liikkuvalla telttasafarilla.
Chobe
Choben kansallispuisto (Chobe National Park) on Botswanan ensimmäinen kansallispuisto ja noin 11 700 neliökilometrin kokoinen. Puiston pohjoisosan jokiranta Kasanen kaupungin vieressä on tunnettu valtavista norsulaumoista, joita on puistossa arviolta kymmeniätuhansia; Botswanassa elää maailman suurin norsukanta. Kuivana kautena norsut, puhvelit ja virtahevot kerääntyvät Chobe-joen tulvatasangoille, ja niitä katsotaan sekä autosta että veneestä. Iltapäivän jokiristeily auringonlaskuun on yksi Botswanan parhaista elämyksistä, ja se sopii myös lapsille.
Kasanesta on vain lyhyt matka Sambian ja Zimbabwen rajoille, joten Chobe yhdistetään usein Victorian putouksiin: moni majoittuu Victoria Fallsin tai Livingstonen kaupungissa ja tekee Choben päiväretken. Kauempana puiston länsiosassa ovat Savutin suo, joka tunnetaan leijonistaan, ja Linyantin vesistöalue, jonka yksityisillä alueilla on Botswanan parhaita villikoira- ja norsuhavaintoja. Niihin lennetään yleensä pienkoneella.
Kalahari ja Makgadikgadi
Keski-Kalaharin riistansuojelualue (Central Kalahari Game Reserve) on yksi maailman suurimmista suojelualueista: punaista hiekkaa, ruohotasankoja ja kuivuneita laaksoja, joissa elää mustaharjaisia Kalaharin leijonia, gepardeja, oryxeja ja springbokkeja. Alue on parhaimmillaan sadekaudella, jolloin laaksot vihertyvät ja eläimet kerääntyvät niihin. Palveluja ei ole, joten Kalaharille mennään joko opastetulla retkellä tai kokeneena omatoimimatkailijana kahdella autolla, kuten ulkoministeriö harvaan asutuille alueille suosittelee.
Makgadikgadin suolatasangot ovat yksi maailman suurimmista suola-aavikoista, noin 16 000 neliökilometriä. Kuivana kautena valkoinen tasanko näyttää loputtomalta, ja Kubu Islandin baobabit nousevat sen keskeltä kuin saari. Sateiden jälkeen tasangoille saapuu suuria seepra- ja gnuulaumoja, ja Sowan tasangolla pesii flamingoja. Alueella elää myös surikaatteja. Viereisessä Nxai Panin kansallispuistossa ovat Baines’ Baobabs -puut, jotka taiteilija Thomas Baines maalasi 1800-luvulla.
Muita kohteita
Tsodilon kukkulat Luoteis-Botswanassa ovat Unescon maailmanperintökohde, jonka kalliomaalauksia sanit ja muut kansat ovat tehneet tuhansien vuosien ajan. Itäisessä Botswanassa Khaman sarvikuonosuojelualue on yhteisön ylläpitämä suojelualue, jossa sarvikuonoja voi nähdä matkalla Etelä-Afrikasta pohjoiseen. Pääkaupunki Gaborone on matkailijalle lähinnä kauttakulkupaikka.
Reittiehdotuksia
7–8 päivää – lentosafari: Maun – Okavangon suiston vesileiri (3 yötä) – maaleiri Moremissa tai sen lähellä (2 yötä) – Chobe tai Linyanti (2–3 yötä) – Kasane ja jatko Victorian putouksille.
10 päivää – Victorian putoukset ja Botswana: Victorian putoukset (2 yötä) – Kasane ja Choben jokiranta (2 yötä) – lento Mauniin ja Okavangon suisto (3 yötä) – Makgadikgadi (2 yötä) – Maun ja kotilento Johannesburgin kautta.
14–16 päivää – itse ajaen: Maun – Moremi (3 yötä) – Savuti (2 yötä) – Chobe (2 yötä) – Kasane – Nata ja Makgadikgadi (2 yötä) – Maun. Reitti vaatii nelivetoauton, kokemusta hiekkateistä ja etukäteen varatut leirintäpaikat.
Lennot ja liikkuminen
Helsingistä ei ole suoria lentoja Botswanaan, eikä Euroopasta juuri ole suoria yhteyksiä. Tavallisin reitti on lentää ensin Johannesburgiin esimerkiksi Persianlahden, Istanbulin tai Euroopan vaihtokenttien kautta ja jatkaa sieltä Mauniin (MUB) tai Kasaneen (BBK). Windhoekista lennetään myös Mauniin ja Kasaneen, ja Kasanen lähellä ovat Victoria Fallsin ja Livingstonen lentoasemat. Matka kestää vaihtoineen tyypillisesti vuorokauden, ja ensimmäinen yö kannattaa usein varata Johannesburgiin tai Mauniin.
Botswanan sisällä leiristä toiseen siirrytään yleensä pienkoneilla. Niissä on tiukat matkatavaroiden painorajat, ja laukun on oltava pehmeä. Tarkista rajat leiriltä tai matkanjärjestäjältä. Kasanen ja Victorian putousten välillä liikutaan maanteitse, ja Botswanan ja Sambian välillä on Kazungulan silta.
Botswanassa ajetaan vasemmalla. Ulkoministeriön mukaan suuri osa maaseudun teistä on päällystämättömiä ja vaatii nelivedon, tienviittoja ei maaseudulla juuri ole, ja harvaan asutuilla alueilla suositellaan vähintään kahta ajoneuvoa. Pimeällä teillä kulkee aaseja, lehmiä ja villieläimiä, joten älä aja pimeän aikaan. Vinkkejä vuokra-autoiluun löydät oppaasta autonvuokraus ulkomailla.
Maahantulo, terveys ja turvallisuus
Maahantulo: Suomen kansalainen ei tarvitse viisumia lyhyelle lomamatkalle Botswanaan (enintään 90 päivää). Ulkoministeriön mukaan alaikäisen kanssa matkustettaessa voidaan vaatia laillistettu asiakirja perhesuhteista, ja jos lapsi matkustaa vain toisen vanhemman kanssa, tarvitaan toisen vanhemman kirjallinen suostumus. Tarkista ajantasaiset maahantulosäännöt Botswanan viranomaisilta ennen matkaa.
Terveys: malariaa esiintyy maan pohjoisosissa, myös Okavangossa ja Chobessa, erityisesti sadekaudella marras–huhtikuussa. Keskustele estolääkityksestä lääkärin kanssa ja katso matkailijan rokotukset. Hyvää sairaanhoitoa on suurimmissa kaupungeissa, mutta se on kallista, ja vakavissa tapauksissa potilaat kuljetetaan Etelä-Afrikkaan. Matkavakuutuksen on katettava myös lentoevakuointi.
Turvallisuus: ulkoministeriö kehottaa noudattamaan tavanomaista varovaisuutta. Taskuvarkaudet ovat yleistymässä erityisesti Gaboronessa, Francistownissa ja Maunissa, joten pidä passi ja arvoesineet lukittuina ja kopio passista mukana. Leireissä eläimet kulkevat vapaasti, joten noudata henkilökunnan ohjeita äläkä kulje pimeällä ilman saattajaa. Hätänumerot ovat 997 (ensihoito), 998 (palokunta) ja 999 (poliisi). Botswanassa ei ole Suomen edustustoa, vaan asioita hoitaa Pretorian suurlähetystö. Tee matkustusilmoitus.
Vastuullisuus
Botswanan matkailumalli rahoittaa suojelua, ja monet toimilupa-alueet ovat paikallisyhteisöjen omistamia tai vuokraamia. Kysy leiriltä, miten tulot jakautuvat yhteisöille, ja suosi paikallisia oppaita. Botswana salli norsujen ja muiden eläinten metsästyksen uudelleen vuonna 2019, ja osalla toimilupa-alueista harjoitetaan metsästysmatkailua; jos asia on sinulle tärkeä, valitse leiri, joka toimii valokuvasafarialueella. Älä osta villieläinten osista tehtyjä tuotteita, pidä etäisyyttä eläimiin ja käytä mokoro-retkillä vain luvallisia oppaita. Lisää periaatteita löydät ekologisen ja eettisen matkailun oppaasta.
Majoitus, hinnat ja käytännön asiat
Botswanan safarimajoitus jakautuu kolmeen tasoon. Kalleimpia ovat toimilupa-alueiden pienet telttaleirit ja lodget, joissa on usein vain kymmenkunta telttaa ja joiden hintaan sisältyy lähes kaikki. Keskitason vaihtoehtoja ovat Maunin, Kasanen ja Natan lodget sekä liikkuvat telttasafarit, joilla opas ja leirihenkilökunta pystyttävät leirin kansallispuiston leirintäalueelle. Edullisimmin matkustaa omalla maastoautolla ja yöpyy kansallispuistojen leirintäalueilla, jotka on varattava etukäteen ja joissa ei yleensä ole aitoja eläimiä vastaan.
Valuutta on Botswanan pula (BWP), mutta safarileirien ja lentojen hinnat ilmoitetaan usein Yhdysvaltain dollareina. Kortti käy kaupungeissa, ja leireillä tipit annetaan yleensä käteisenä oppaalle ja yhteiseen henkilökunnan kassaan; lue lisää tippauskäytännöistä. Pistorasiat ovat tyyppiä D, G ja M (230 V), joten ota mukaan sovitin. Monissa leireissä sähkö tulee aurinkopaneeleista, ja latausmahdollisuudet voivat olla rajalliset. Botswanassa kello on Suomen talviaikana sama kuin Suomessa ja kesäaikana tunnin vähemmän. Virallisia kieliä ovat englanti ja setswana, ja englannilla pärjää kaikkialla.
Pakkaa maanvärisiä vaatteita kerroksittain, sillä talviaamut ovat avoautossa kylmiä ja iltapäivät kuumia. Pehmeä laukku, kiikarit, otsalamppu ja aurinkosuoja kuuluvat varusteisiin. Pidempää lentoa varten löydät vinkkejä oppaasta Pitkä lentomatka edessä.
Lapsiperheille
Botswana ei ole helpoin safarimaa pienille lapsille: malaria, pitkät pienkonesiirrot ja leirien ikärajat rajoittavat valintoja. Monet leirit ottavat lapsia vasta tietystä iästä alkaen, ja mokoro- ja kävelyretkille on omat ikärajansa. Kouluikäisille lapsille sopivat Choben jokiristeilyt, perhehuoneelliset lodget ja Makgadikgadin aavikkoelämykset. Tarkista leirin lapsikäytännöt ennen varausta ja katso vinkkejä perhematkojen oppaasta.
Usein kysytyt kysymykset
Miksi Botswanan safarit ovat niin kalliita?
Botswana rajoittaa tarkoituksella matkailijoiden määrää herkissä kohteissa, kuten Okavangon suistossa. Leirejä on vähän, ne ovat syrjäisiä ja niihin lennetään pienkoneella, ja hintaan sisältyvät yleensä täysihoito, safariajot ja aktiviteetit. Edullisempia vaihtoehtoja ovat liikkuvat telttasafarit ja päiväretket Maunista ja Kasanesta.
Milloin on paras aika matkustaa Botswanaan?
Okavangoon ja Choben alueelle kuiva kausi touko–lokakuussa, jolloin suiston tulva on korkeimmillaan ja eläimet kerääntyvät veden äärelle. Kalaharille ja Makgadikgadin tasangoille paras aika on sadekausi joulu–huhtikuussa.
Tarvitaanko Botswanaan viisumi?
Suomen kansalainen ei tarvitse viisumia lyhyelle lomamatkalle. Lasten kanssa matkustettaessa voidaan vaatia asiakirjat perhesuhteista ja toisen huoltajan suostumus. Tarkista ajantasaiset säännöt Botswanan viranomaisilta.
Mikä on mokoro?
Mokoro on perinteinen kapea kanootti, jota opas työntää seipäällä Okavangon suiston matalissa kanavissa. Retkellä eläimiä ja lintuja katsotaan hiljaa veden tasalta, ja se on suiston tunnetuin elämys.
Voiko Botswanassa tehdä safarin itse ajaen?
Voi, mutta se sopii vain kokeneille. Moremin, Choben ja Kalaharin tiet ovat syvää hiekkaa tai vesiuomia, joten tarvitaan nelivetoauto, varusteet ja etukäteen varatut leirintäpaikat. Syrjäisille alueille kannattaa lähteä vähintään kahdella autolla.
Miten Botswanaan lennetään Suomesta?
Suoria lentoja ei ole. Tavallisin reitti on lentää Johannesburgiin ja jatkaa sieltä Mauniin tai Kasaneen. Kasanen lähellä ovat myös Victorian putousten lentoasemat Zimbabwessa ja Sambiassa.
Tarvitaanko Botswanassa malarialääkitys?
Pohjoisosiin, kuten Okavangoon ja Choben alueelle, estolääkitys on yleensä suositeltava etenkin sadekaudella. Keskustele asiasta lääkärin kanssa ja katso Terveyskirjaston maakohtaiset suositukset.
