Tromssa (Tromsø, pohjoissaameksi Romsa) on Pohjois-Norjan suurin kaupunki ja Norjan suosituin revontulikohde. Se sijaitsee saarella lähes 70. leveyspiirillä, noin 350 kilometriä napapiirin pohjoispuolella. Talvella Tromssaan matkustetaan revontulien, koiravaljakoiden ja valassafarien vuoksi, kesällä yöttömän yön ja vuonomaisemien takia. Kaupunkiin riittää yleensä 3–5 päivää, ja Suomesta sinne pääsee lentäen tai omalla autolla Kilpisjärven kautta.
Koko maan kohteet, reitit ja käytännön tiedot löydät Norjan matkaoppaasta.
Tromssa lyhyesti
Tromssan keskusta on Tromssansaarella (Tromsøya), jonka mantereen puoleiseen Tromsdaleniin yhdistävät kaareva Tromssansilta ja tunneli. Lännessä on suuri Kvaløya-saari, jonka vuonoille ja rannoille tehdään retkiä. Kunnassa asuu noin 80 000 ihmistä, ja kaupungissa toimii maailman pohjoisimpana pidetty yliopisto, Norjan arktinen yliopisto (UiT). Siksi Tromssa on pohjoiseksi kaupungiksi yllättävän eloisa: keskustassa on runsaasti ravintoloita, kahviloita, museoita ja kulttuuritapahtumia.
Golfvirran ansiosta ilmasto on leutoa leveysasteeseen nähden. Tammikuussa päivän ylin lämpötila on keskimäärin vähän pakkasen puolella, eli talvi on usein lauhempi kuin Lapissa Suomen puolella. Lunta kertyy kuitenkin paljon, ja rannikolla tuuli ja sää vaihtelevat nopeasti.
Historia lyhyesti
Tromssa sai kaupunkioikeudet vuonna 1794, ja 1800-luvulla siitä kasvoi Jäämeren pyynnin ja kaupan keskus. Täältä lähdettiin hylkeen- ja mursunpyyntiin Huippuvuorille, ja myöhemmin kaupunki oli monen napaseudun tutkimusretken lähtösatama. Kaupunkia alettiin kutsua Pohjolan Pariisiksi, koska vierailijat yllättyivät sen eurooppalaisesta muodista ja vilkkaasta seuraelämästä.
Norjalainen napatutkija Roald Amundsen lähti Tromssasta vesitasolla vuonna 1928 etsimään Pohjoisnavan lähellä haaksirikkoutunutta ilmalaivaa, eikä häntä enää koskaan löydetty. Toisen maailmansodan lopulla, marraskuussa 1944, brittiläiset pommikoneet upottivat Saksan taistelulaiva Tirpitzin Tromssan edustalla Håkøyan saaren lähellä. Kaupunki itse säästyi sodan tuhoilta paremmin kuin moni muu Pohjois-Norjan kaupunki, minkä vuoksi keskustassa on yhä paljon vanhoja puutaloja.
Kenelle Tromssa sopii ja montako päivää tarvitaan?
- Revontulimatkailijalle: Tromssa on revontulivyöhykkeellä, ja kaupungista lähtee joka ilta retkiä pilvien alta selkeälle taivaalle.
- Talviaktiviteettien ystävälle: koiravaljakot, poroajelut, lumikenkäily ja talviset valassafarit ovat helposti varattavissa kaupungista käsin.
- Kaupunkilomailijalle: kompakti keskusta, museot, Jäämeren katedraali ja köysirata ovat kävelymatkan tai lyhyen bussimatkan päässä.
- Autoilijalle: Tromssa on luonteva pysähdys Pohjois-Norjan kierroksella, joka jatkuu Senjalle ja Lofooteille.
Revontulimatkalle kannattaa varata vähintään kolme tai neljä yötä, koska rannikon pilvisyys voi peittää taivaan monena iltana peräkkäin. Kaupunkikohteet ehtii nähdä parissa päivässä, ja loput ajasta kuluu retkillä. Kesällä Tromssa toimii hyvin parin päivän pysähdyksenä autolla tai Hurtigruten-laivalla tehtävällä matkalla.
Paras matka-aika
Tromssan vuosi jakautuu selvästi pimeään ja valoisaan kauteen. Kaamoksen aikaan noin marraskuun lopusta tammikuun puoliväliin aurinko ei nouse horisontin yläpuolelle, mutta keskipäivällä taivaalla on sinertävää hämärää. Yöttömän yön aikaan noin toukokuun puolivälin jälkeen heinäkuun loppupuolelle aurinko ei laske lainkaan, joskin ympäröivät vuoret peittävät sen osan ajasta.
- Syys–lokakuu: revontulikausi alkaa, ja tunturit ovat ruskassa. Lunta ei vielä yleensä ole kaupungissa, ja hinnat ovat talven huippusesonkia edullisemmat.
- Marras–tammikuu: kaamos, joulun tunnelma ja valasretket. Pitkät pimeät tunnit antavat paljon aikaa revontulille, mutta päivänvaloa on vähän retkiin.
- Helmi–maaliskuu: monen mielestä paras talvimatkan aika. Lunta on runsaasti, päivät pitenevät nopeasti ja revontulikausi jatkuu.
- Huhti–toukokuu: kevättalven hiihto- ja laskettelukausi tuntureilla. Revontulikausi päättyy huhtikuussa, kun yöt muuttuvat liian valoisiksi.
- Kesä–elokuu: yötön yö, vaellukset ja vuonoretket. Lämpötila jää useimmiten alle 20 asteen, joten mukaan tarvitaan kerrospukeutumista.
| Tromssa | Tammi | Helmi | Maalis | Huhti | Touko | Kesä | Heinä | Elo | Syys | Loka | Marras | Joulu |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Päivän ylin (°C) | −1 | −1 | 1 | 4 | 9 | 13 | 16 | 15 | 11 | 5 | 2 | 0 |
| Yön alin (°C) | −5 | −6 | −4 | −2 | 2 | 6 | 9 | 8 | 5 | 1 | −2 | −4 |
Pitkän aikavälin keskiarvot 1991–2020, mittausasema Tromssa (Norjan ilmatieteen laitos).
Kaamos ja yötön yö käytännössä
Kaamos ei tarkoita täyttä pimeyttä. Kirkkaana päivänä taivas on keskipäivällä pari tuntia sinertävä ja vaaleanpunainen, ja lumi heijastaa valoa. Ulkoiluun ja valokuvaukseen kannattaa käyttää juuri nämä tunnit, ja retket ajoitetaan usein keskipäivään. Moni matkailija pitää kaamoksen pastellisävyistä valoa yhtenä matkan kohokohdista. Tammikuun puolivälin jälkeen aurinko palaa, ja päivät pitenevät nopeasti: maaliskuussa valoisaa on jo enemmän kuin Etelä-Suomessa.
Yöttömän yön aikaan valoa riittää ympäri vuorokauden, mikä tekee iltavaelluksista ja myöhäisistä veneretkistä helppoja. Valo voi kuitenkin haitata unta, joten majoituksen pimennysverhot ovat tärkeät. Revontulia ei kesällä näe, joten revontulimatka kannattaa ajoittaa syyskuun ja maaliskuun väliselle ajalle.
Revontulet Tromssassa
Revontulikausi kestää syyskuun alusta maalis–huhtikuun vaihteeseen. Kirkkaina öinä revontulia voi nähdä jopa keskustasta, mutta katuvalot himmentävät näkymää. Kaupungin sisällä hyviä paikkoja ovat Prestvannet-järven ranta saaren keskellä, Telegrafbuktan ranta saaren eteläkärjessä ja Fjellheisenin yläasema, jos köysirata on iltaisin auki.
Varmempi tapa on lähteä opastetulle revontuliretkelle. Retkiä tehdään sekä pikkubusseilla että isommilla busseilla, ja oppaat seuraavat sääennustetta ja ajavat tarvittaessa satoja kilometrejä sisämaahan, jopa Suomen rajalle asti, löytääkseen aukon pilvipeitteessä. Retket kestävät tavallisesti koko illan ja yön. Monet yritykset tarjoavat kuvausapua ja lämpimiä haalareita.
Omalla autolla revontulia jahtaavan kannattaa ajaa Kvaløyalle tai Lyngenin suuntaan ja pysähtyä vain levähdyspaikoille. Tienpientareelle pysähtyminen pimeällä ja liukkaalla tiellä on vaarallista. Seuraa ennustetta Norjan ilmatieteen laitoksen yr.no-palvelusta ja revontuliennusteita, mutta muista, että pilvisyys ratkaisee eniten. Suomen puolen revontulikohteista kerrotaan jutussa Revontulet Suomessa.
Nähtävyydet
Jäämeren katedraali (Ishavskatedralen)
Tromssan tunnetuin rakennus on mantereen puolella Tromsdalenissa sijaitseva kolmionmuotoinen kirkko, joka valmistui vuonna 1965. Arkkitehti Jan Inge Hovigin suunnittelema kirkko on nimestään huolimatta seurakuntakirkko, ei tuomiokirkko. Itäpäädyn suuri lasimaalaus on Pohjois-Euroopan suurimpia. Kirkossa järjestetään konsertteja, ja kesällä keskiyön konsertit ovat suosittuja. Kirkolle kävelee keskustasta Tromssansiltaa pitkin noin puolessa tunnissa.
Fjellheisen ja Storsteinen
Köysirata Fjellheisen nousee Tromsdalenista muutamassa minuutissa Storsteinenin näköalapaikalle noin 420 metrin korkeuteen. Ylhäältä näkee koko kaupungin, salmen, saaret ja vuoret. Huipulla on ravintola. Hyväkuntoinen voi nousta myös jalan sherpojen rakentamia kiviportaita (Sherpatrappa) pitkin. Talvella köysirata on auki myös iltaisin, ja kirkkaana iltana ylhäältä voi seurata revontulia kaupungin valojen yllä. Köysirata ei kulje kovalla tuulella.
Polaria
Arktinen elämyskeskus Polaria avattiin vuonna 1998 keskustan eteläpuolelle. Rakennus muistuttaa kaatuneita jäälohkareita. Sisällä on akvaario arktisine kaloineen, hylkeitä ja näyttelyitä arktisesta luonnosta ja ilmastosta. Hylkeiden ruokinta on erityisesti lapsiperheiden suosikki.
Polarmuseet ja muut museot
Polarmuseet toimii vanhassa satamamakasiinissa vuodelta 1837. Museo kertoo, miten Tromssasta tuli arktisen pyynnin ja napatutkimusmatkojen keskus, ja esittelee muun muassa Roald Amundsenin ja Fridtjof Nansenin tutkimusretkiä. Norjan arktisen yliopiston museossa (Tromsø Museum) on näyttelyitä saamelaiskulttuurista, luonnosta ja revontulista, ja se on hyvä paikka ymmärtää, mistä revontulet syntyvät.
Keskusta ja tuomiokirkko
Keskustan pääkatu Storgata on vanhojen puutalojen, kauppojen ja kahviloiden reunustama. Tromssan puinen tuomiokirkko vuodelta 1861 on Norjan suurimpia puukirkkoja. Mack-panimo perustettiin Tromssaan vuonna 1877, ja panimon perinteikkäässä oluthallissa (Ølhallen) voi maistaa paikallisia oluita. Satamassa kannattaa kävellä illalla, kun Hurtigruten-laivat saapuvat ja lähtevät.
Muita nähtävyyksiä
- Pohjois-Norjan taidemuseo (Nordnorsk Kunstmuseum): keskustan museo esittelee pohjoisen taidetta ja saamelaisten nykytaidetta.
- Planetaario ja tiedekeskus: yliopiston yhteydessä toimivassa planetaariossa näytetään revontulista kertovia elokuvia, mikä sopii pilviseen iltaan.
- Tromssansilta: sillan yli kävely keskustasta Tromsdaleniin on itsessään elämys, ja sillalta näkee salmen, sataman ja vuoret.
- Prestvannet: saaren keskellä oleva lampi, jonka ympäri kiertää kävelypolku. Talvella se on paikallisten hiihto- ja revontulipaikka.
- Telegrafbukta: saaren eteläkärjen ranta ja puisto, josta on näkymät Kvaløyan vuorille.
Talviaktiviteetit
- Koiravaljakkoajelu: Tromssan ympäristössä toimii useita huskytarhoja, erityisesti Kvaløyalla ja Tromsdalenissa. Retkiä on lyhyistä kyydeistä koko päivän safareihin, joissa ajetaan itse omaa valjakkoa.
- Poroajelu ja saamelaiskulttuuri: saamelaisperheiden porotiloilla pääsee ruokkimaan poroja, ajamaan porokyydillä ja kuulemaan joikua ja tarinoita lavvun tulen ääressä.
- Valassafarit: talvella miekkavalaat ja ryhävalaat seuraavat silliparvia vuonoille. Viime vuosina valaita on nähty tavallisesti marraskuun alusta tammikuun loppuun Skjervøyn ja Kvænangenin suunnalla Tromssan pohjoispuolella. Retket kestävät useimmiten koko päivän, eikä valaiden näkemistä voida taata.
- Lumikenkäily ja retkihiihto: Tromssansaarella on valaistuja latuja, ja lumikenkäretkiä tehdään kaupungin lähivuorille.
- Laskettelu ja randonee: kaupungissa on pieni laskettelukeskus, mutta kokeneet hiihtäjät suuntaavat keväällä Lyngenin Alpeille, jotka ovat kuuluisia vuorihiihtokohteita. Vapaalaskuun lähdetään vain oppaan kanssa tai lumivyöryvalmiudella.
Kesä Tromssassa
Kesällä Tromssa on vaeltajien ja retkeilijöiden kaupunki. Fjellheisenin yläasemalta voi jatkaa jalan Fløya-vuorelle, ja kunnianhimoisemmat nousevat Tromsdalstindenille (1 238 m). Yöttömän yön aikaan vaelluksen voi tehdä vaikka keskiyöllä. Kvaløyan ja Sommarøyn valkoiset hiekkarannat näyttävät trooppisilta, mutta vesi on kylmää. Kesäkuussa järjestetään keskiyön auringon maraton, ja monet kahvilat ja terassit ovat auki pitkälle yöhön.
Kesä on myös hyvää aikaa lintujen ja merikotkien tarkkailuun veneretkillä. Tromssa on suosittu risteilysatama, ja Hurtigruten-laivat pysähtyvät kaupungissa päivittäin molempiin suuntiin. Rannikon laivamatkasta kerrotaan jutussa Hurtigruten-risteily Norjan vuonoille.
Päiväretket Tromssasta
- Kvaløya ja Sommarøy: noin tunnin ajomatka länteen. Reitti kulkee Ersfjordbotnin ja Kaldfjordin vuonomaisemien ohi Sommarøyn pikkusaarille. Tämä on suosituin itse ajettava retki.
- Lyngenin Alpit: jyrkkiä, jäätiköityneitä vuoria Lyngenvuonon rannalla. Talvella alue on vuorihiihtäjien suosikki, kesällä vaeltajien. Matkaan kuuluu usein lauttayhteys.
- Senja: Norjan toiseksi suurin saari, jonka ulkorannikon vuoret ja kalastajakylät ovat Lofoottien veroisia. Senjalle kannattaa varata vähintään yksi yö.
- Kilpisjärvi: Suomen puolelle on parin–kolmen tunnin ajomatka. Saanalle ja kolmen valtakunnan rajapyykille voi tehdä retken samana päivänä. Lue Kilpisjärven matkaopas.
Pidemmälle pohjoiseen suuntaavan kannattaa lukea myös Nordkappin opas, sillä Tromssasta on luonteva jatkaa Altan kautta Euroopan pohjoiskärkeen.
Saapuminen Suomesta
Lentäen
Finavian talvikauden 2026–27 reittilistassa Helsingistä Tromssaan lentävät Finnair ja Norwegian. Finnairin lento on kulkenut osin Rovaniemen kautta, jolloin kone tekee välilaskun Rovaniemellä, ja kesällä 2026 reitti oli ohjelmassa myös kesäkaudella. Tarkista ajankohtainen aikataulu lentoyhtiöltä. Muuten Tromssaan lennetään Oslon kautta, ja Norjan sisäisiä lentoja liikennöivät useat yhtiöt. Lentoasema on Tromssansaarella lyhyen bussimatkan päässä keskustasta. Vinkkejä edullisiin lentoihin on oppaassa halpalennot.
Autolla Kilpisjärven kautta
Suomesta nopein ajoreitti Tromssaan kulkee Muonion ja Kilpisjärven kautta E8-tietä Skibotniin Lyngenvuonon rannalle ja sieltä Nordkjosbotnin kautta Tromssaan. Kilpisjärveltä on parin–kolmen tunnin ajomatka, talvikelillä enemmän. Talvella tunturiosuuksilla voidaan ajaa saattueessa aura-auton perässä, ja tie voi olla tilapäisesti suljettuna kovan tuulen takia. Tarkista tieolosuhteet Norjan tielaitoksen (Statens vegvesen) liikennetiedotteista ennen lähtöä. Kilpisjärven ja Tromssan välillä kulkee sesonkiaikoina myös linja-auto.
Junalla ja bussilla
Tromssaan ei kulje rautatietä. Lähin rautatieasema on Narvikissa, jonne pääsee Ruotsin puolelta Kiirunan kautta kulkevalla Malmiradalla. Narvikista Tromssaan jatketaan kaukoliikenteen bussilla. Reitti sopii junamatkailijalle, joka yhdistää Tromssan pohjoismaiseen kiertomatkaan, esimerkiksi Interrail-matkaan.
Laivalla
Hurtigruten-laivat pysähtyvät Tromssassa päivittäin, joten kaupunkiin voi saapua myös rannikkolaivalla esimerkiksi Bodøsta tai Lofooteilta tai jatkaa sieltä Kirkkoniemen suuntaan.
Liikkuminen
Keskusta on kompakti, ja useimmat kohteet ovat kävelymatkan päässä. Jäämeren katedraalille ja Fjellheisenille pääsee myös paikallisbussilla, ja lippuja voi ostaa mobiilisovelluksella. Talvella kadut ovat usein jäisiä, joten kenkiin kannattaa ottaa liukuesteet. Vuokra-autolla pääsee vapaasti Kvaløyalle, Sommarøylle ja Lyngeniin, mutta talvella auton pitää olla varustettu nastarenkain tai kitkarenkain, ja kokemus lumisista teistä on tarpeen. Moni valitsee talvella mieluummin opastetut retket, joihin kuuluu kuljetus.
Majoitus
- Keskusta: useimmat hotellit ja huoneistot ovat Storgatan ja sataman tuntumassa. Täältä on helppo lähteä retkille, joiden noutopaikat ovat yleensä keskustassa.
- Tromsdalen: mantereen puolella lähellä Jäämeren katedraalia ja köysirataa. Rauhallisempi, ja keskustaan pääsee bussilla tai kävellen sillan yli.
- Kvaløya ja maaseutu: mökit ja revontulimajoitukset kaukana kaupungin valoista. Sopii autoilijalle, joka haluaa katsella revontulia omalta terassilta.
Revontulisesongin ja joulun aikaan hotellit täyttyvät ja hinnat nousevat, joten majoitus kannattaa varata hyvissä ajoin. Erikoisempaa majoitusta, kuten lumihotelleja, esitellään jutussa lumihotelli Norjassa.
Ruoka ja juoma
Tromssan ravintoloissa kannattaa maistaa pohjoisen raaka-aineita: turskaa ja skreitä eli talvikauden kutuvaellusturskaa, kuningasrapua, merilevää, nieriää ja poroa. Talvella monissa ravintoloissa tarjoillaan perinteistä turskaruokaa. Kahviloissa myydään kanelipullia ja vohveleita. Ravintolahinnat ovat Norjassa korkeat, joten edullisimmin syö lounaalla tai ostamalla eväitä ruokakaupasta. Vahvempia alkoholijuomia myydään vain valtion Vinmonopolet-myymälöissä, ja ravintoloissa olut ja viini ovat kalliita.
Matkamuistoiksi sopivat paikallinen suklaa, kuivattu kala, saamelaiskäsityöt ja villaneuleet. Aitoja saamelaisia käsitöitä myyvät erikoisliikkeet, ja tuotteen alkuperän voi tarkistaa myyjältä. Keskustan kahviloissa on hyvä pitää taukoja pitkien ulkoilupäivien välissä, ja moni niistä on auki myös myöhään illalla, ennen kuin revontuliretket lähtevät liikkeelle.
Hintataso ja raha
Norja on Suomeakin kalliimpi maa, ja Tromssassa erityisesti retket, ravintolat ja hotellit ovat hinnakkaita. Opastetut revontuliretket, koiravaljakkoajelut ja valassafarit ovat matkan suurimpia kuluja, joten budjetti kannattaa laskea etukäteen. Valuutta on Norjan kruunu (NOK). Maksukortit käyvät lähes kaikkialla, myös pienissä kioskeissa, ja käteistä tarvitaan harvoin.
Tapahtumat
- Tammikuu: Tromssan kansainvälinen elokuvafestivaali (Tromsø International Film Festival) ja klassisen musiikin Nordlysfestivalen. Kaamoksen päättyessä kaupunkilaiset juhlistavat auringon paluuta.
- Helmikuu: saamelaisten kansallispäivää vietetään 6. helmikuuta, ja sen yhteydessä järjestetään saamelaisviikko, jonka kohokohtia ovat Storgatalla ajettavat porokilpailut.
- Kesäkuu: keskiyön auringon maraton ja yöttömän yön tapahtumat.
- Kesä: ulkoilmakonsertit ja festivaalit sekä Jäämeren katedraalin keskiyön konsertit.
Mitä pakata Tromssaan?
Talvella rannikon kostea pakkanen ja tuuli tuntuvat kylmemmiltä kuin lämpömittari näyttää. Pakkaa mukaan villainen aluskerrasto, välikerrokseksi fleece tai villapaita, tuulenpitävä kuoritakki ja -housut, pipo, kauluri ja lapaset sekä paksut villasukat. Kenkien pitää olla lämpimät ja pitävät, ja liukuesteet ovat käytännössä välttämättömät kaupungin jäisillä kaduilla. Revontuliretkille kannattaa ottaa termospullo, varavirtalähde puhelimelle ja kameralle sekä otsalamppu, jossa on punainen valo.
Kesällä tarvitset sadeasun, lämpimän välikerroksen ja hyvät kengät vaelluksille, sillä vuorilla sää voi viilentyä nopeasti myös heinäkuussa. Vaellusvarusteiden muistilista on jutussa mitä pakata vaellusreppuun.
Käytännön tiedot ja turvallisuus
- Maahantulo: Norja kuuluu Schengen-alueeseen, joten suomalainen voi matkustaa passilla tai henkilökortilla. Norja ei kuitenkaan kuulu EU:hun, joten tullissa on rajoituksia esimerkiksi alkoholin ja ruoan tuonnille.
- Varusteet talvella: kerrospukeutuminen, villa, tuulenpitävä takki, lämpimät kengät ja liukuesteet. Revontuliretkillä seistään pitkään pakkasessa.
- Sää ja lumivyöryt: vuorilla lumivyöryvaara on todellinen. Tarkista Varsom.no-palvelun lumivyöryvaroitukset ennen tunturiretkeä äläkä lähde jyrkille rinteille ilman osaamista.
- Hätänumerot: poliisi 112, ambulanssi 113 ja palokunta 110.
- Vakuutus: tarkista, että matkavakuutus kattaa talviaktiviteetit, kuten koiravaljakkoajelut ja moottorikelkkailun. Lisätietoa oppaassa matkavakuutus.
Tromssa vai muu revontulikohde?
Tromssan vahvuus on kaupungin palvelujen ja revontuliretkien yhdistelmä: päivisin voi käydä museoissa ja ravintoloissa ja iltaisin lähteä retkille. Rannikon pilvisyys on kuitenkin heikkous. Suomen Lapissa sisämaan ilmasto on usein selkeämpi ja kylmempi, ja esimerkiksi Kilpisjärvellä, Inarissa ja Saariselällä revontulia voi katsella suoraan majoituksen pihalta. Lapin kohteet ovat suomalaiselle myös helpompia ja usein edullisempia. Tromssa sopii parhaiten matkailijalle, joka haluaa kokea Norjan vuonomaiseman, arktisen kaupungin ja valasretket samalla matkalla. Lofooteista ja muista Pohjois-Norjan kohteista kerrotaan Norjan matkaoppaassa.
Tromssa kolmessa päivässä
Päivä 1: aloita keskustasta Polarmuseetista ja sataman puutaloista, jatka Polariaan ja kävele Storgatan kautta tuomiokirkolle. Iltapäivällä ylitä Tromssansilta Jäämeren katedraalille ja nouse Fjellheisenillä Storsteinenille katsomaan auringonlaskua tai kaamoksen sinistä hetkeä. Illalla voit kurkistaa revontulia näköalapaikalta.
Päivä 2: varaa aamupäiväksi koiravaljakko- tai poroajelu ja syö myöhäinen lounas keskustassa. Lähde illalla opastetulle revontuliretkelle, joka palaa usein vasta yöllä. Seuraavan aamun kannattaa siksi pitää kevyenä.
Päivä 3: valitse joko koko päivän valasretki talvella tai ajo Kvaløyan kautta Sommarøylle. Kesällä päivän voi käyttää vaellukseen Fløyalle tai veneretkeen saaristoon. Jos aikaa on enemmän, jatka Lyngenin Alpeille tai Senjalle.
Tromssa lapsiperheelle
Tromssa sopii lapsiperheelle hyvin, kunhan ohjelma mitoitetaan pimeyden ja pakkasen mukaan. Polarian hylkeet, köysirata ja huskytarhojen koiranpennut ovat lasten suosikkeja, ja porotiloilla pääsee syöttämään poroja. Pitkät revontuliretket yöhön asti ovat pienille lapsille raskaita, joten perheen kannattaa harkita lyhyempää retkeä tai majoitusta kaupungin ulkopuolella, jolloin revontulia voi katsella omalta pihalta. Lämmin talvivaatetus on välttämätöntä, ja moni retkiyritys lainaa haalarit ja kengät myös lapsille. Kesällä yötön yö voi sekoittaa lasten unirytmin, joten pimennysverhot tai unimaski ovat hyödyllisiä.
Usein kysytyt kysymykset
Milloin Tromssassa näkee revontulia?
Revontulikausi kestää syyskuun alusta maalis–huhtikuun vaihteeseen. Revontulia näkee vain pimeällä ja selkeällä säällä, joten varaa useampi ilta ja seuraa sääennustetta. Huhtikuun lopusta elokuun puoliväliin on liian valoisaa.
Miten Suomesta pääsee Tromssaan?
Lentäen: talvikaudella 2026–27 Helsingistä Tromssaan lentävät Finnair ja Norwegian, ja muulloin yhteys kulkee Rovaniemen tai Oslon kautta. Autolla nopein reitti kulkee Kilpisjärven ja Skibotnin kautta E8-tietä, ja Kilpisjärveltä on parin–kolmen tunnin ajomatka.
Montako päivää Tromssaan kannattaa varata?
Revontulimatkalle vähintään kolme tai neljä yötä, jotta pilvisten iltojen riski pienenee. Kaupungin nähtävyyksiin riittää kaksi päivää, ja retkiin kannattaa varata lisäpäiviä.
Milloin Tromssassa on kaamos ja yötön yö?
Kaamos kestää noin marraskuun lopusta tammikuun puoliväliin. Yötön yö on noin toukokuun puolivälin jälkeen heinäkuun loppupuolelle, mutta vuoret peittävät auringon osan ajasta.
Milloin Tromssassa voi nähdä valaita?
Talvella tavallisesti marraskuun alusta tammikuun loppuun, kun miekkavalaat ja ryhävalaat seuraavat silliä vuonoille. Viime vuosina valaita on nähty Skjervøyn ja Kvænangenin suunnalla, ja ajankohta vaihtelee vuosittain.
Onko Tromssa kallis kohde?
On. Norjan hintataso on korkea, ja retket, ravintolat ja hotellit ovat Tromssassa hinnakkaita. Säästää voi syömällä lounaalla, ostamalla eväitä kaupasta ja valitsemalla majoituksen hyvissä ajoin.
