Kioto matkaopas: temppelit, kaupunginosat ja missä asua

Kioto (京都, Kyōto) oli Japanin pääkaupunki yli tuhat vuotta, ja se on maan kulttuurin sydän: kaupungissa on noin 1 600 buddhalaista temppeliä ja satoja shintopyhäkköjä, joista 17 kohdetta kuuluu Unescon maailmanperintöön. Tunnetuimpia ovat Fushimi Inarin tuhansien torii-porttien polut, Kiyomizu-deran puuterassi, Kultainen paviljonki ja Arashiyaman bambumetsä. Kiotoon riittää kolme–neljä päivää, ja sinne pääsee Finnairin Osakan-lennolta junalla runsaassa tunnissa. Parhaat matka-ajat ovat kevään kirsikankukinta ja syksyn ruska.

Japanin muut alueet, reitit, Rail Pass ja maahantulo ovat Japanin matkaoppaassa.

Kioto lyhyesti: kenelle ja montako päivää?

Kioto perustettiin vuonna 794 nimellä Heian-kyō, ja se pysyi keisarin asuinpaikkana 1860-luvulle asti. Kaupunki säästyi toisen maailmansodan pommituksilta, ja siksi sen temppelit, puutarhat ja puiset kaupunkitalot (machiya) ovat säilyneet. Kioto ei kuitenkaan ole museokaupunki, vaan noin 1,4 miljoonan asukkaan moderni suurkaupunki, jonka keskusta on täynnä ostoskatuja, kahviloita ja ravintoloita. Vanha Kioto löytyy kaupunginosista, kujilta ja vuorten rinteiltä.

• Sopii: kulttuurista, historiasta, puutarhoista, valokuvauksesta ja ruoasta kiinnostuneille. Kioto on lähes jokaisen ensimmäisen Japanin-matkan kohde.
• Montako päivää: kaksi päivää riittää tärkeimpiin kohteisiin, mutta kolme–neljä päivää antaa aikaa myös rauhallisemmille temppeleille, Arashiyamalle ja päiväretkelle Naraan.
• Ei välttämättä sinulle, jos ruuhkat ahdistavat. Kioto on Japanin ruuhkaisimpia kohteita, ja suosituimmissa paikoissa on kirsikankukinnan ja ruskan aikaan tungosta.

Kioton historia lyhyesti

Keisari Kanmu siirsi pääkaupungin Naran läheltä uuteen Heian-kyōhon vuonna 794. Kaupunki rakennettiin kiinalaisten pääkaupunkien mallin mukaan ruutukaavaan, joka näkyy yhä keskustan katuverkossa. Heian-kaudella 800–1100-luvuilla Kiotossa kukoistivat hovikulttuuri, runous ja kirjallisuus. Myöhemmin samurait siirsivät todellisen vallan muualle, mutta keisari jäi Kiotoon, ja kaupunki säilyi uskonnon, taiteen ja käsityön keskuksena.

1400-luvun sisällissodat tuhosivat suuren osan kaupungista, ja monet nykyisistä temppelirakennuksista ovat 1600-luvulta, jolloin kaupunkia rakennettiin uudelleen. Vuonna 1868 keisari muutti Tokioon, mutta Kioto pysyi Japanin perinteisen kulttuurin sydämenä. Unesco lisäsi muinaisen Kioton historialliset muistomerkit maailmanperintöluetteloon vuonna 1994.

Paras matka-aika

Kioto sijaitsee vuorten ympäröimässä laaksossa, minkä vuoksi kesät ovat kuumia ja kosteita ja talvet viileitä. Kevät ja syksy ovat parasta aikaa.

• Kirsikankukinta: yleensä maaliskuun lopulla ja huhtikuun alussa. Kaupunki on kauneimmillaan mutta myös täynnä, ja hotellit kannattaa varata kuukausia etukäteen.
• Touko- ja kesäkuu: vehreää ja lämmintä. Kesäkuussa alkaa sadekausi (tsuyu), joka kestää heinäkuun puoliväliin.
• Heinä–elokuu: hellettä 32–34 astetta ja korkea ilmankosteus. Kesän kohokohtia ovat Gion Matsuri ja elokuun tulijuhla, mutta kaupungilla liikkuminen on raskasta.
• Syys–lokakuu: helle hellittää, mutta syyskuussa taifuunit ovat mahdollisia.
• Ruska: vaahterat punertuvat yleensä marraskuun puolivälistä joulukuun alkuun. Ruska on kirsikankukinnan ohella vuoden ruuhkaisinta aikaa.
• Talvi: joulu–helmikuu on hiljaista ja edullista aikaa. Päivät ovat viileitä ja kirkkaita, ja harvinainen lumi tekee temppeleistä satumaisia.

Pitkän aikavälin keskiarvot 1991–2020, Japanin ilmatieteen laitos (JMA), mittausasema Kioto.

Nähtävyydet

Kioton nähtävyydet ovat hajallaan eri puolilla kaupunkia, joten ne kannattaa kiertää alueittain. Suosituimmissa kohteissa kannattaa olla heti aamulla tai myöhään iltapäivällä, sillä keskipäivällä niissä on eniten väkeä.

Higashiyama ja Gion

• Kiyomizu-dera (清水寺): rinteelle rakennettu temppeli, jonka puinen terassi lepää korkeiden pylväiden varassa. Terassilta avautuu näkymä kaupungin yli, ja keväällä ja syksyllä ympäröivät puut ovat kauneimmillaan.
• Sannenzaka ja Ninenzaka: kivetyt rinnekadut puutaloineen, teehuoneineen ja käsityöliikkeineen Kiyomizu-deralta alas kohti Gionia.
• Kōdai-ji ja Yasakan pyhäkkö: rauhallinen zentemppeli puutarhoineen ja Gionin laidan vilkas pyhäkkö, joka valaistaan iltaisin.
• Gion (祇園): Kioton geishakaupunginosa, jossa teehuoneet ja ravintolat reunustavat Hanamikōjin ja Shirakawan kujia. Illalla voi nähdä maiko- ja geiko-taiteilijoita matkalla esiintymisiin.

Fushimi Inari ja eteläinen Kioto

• Fushimi Inari -pyhäkkö (伏見稲荷大社): riisin ja kaupan jumalalle Inarille omistettu pyhäkkö, jonka tuhannet oranssit torii-portit muodostavat käytäviä Inari-vuoren rinteille. Pyhäkkö on aina auki ja maksuton. Alaosan portit ovat ruuhkaisia, mutta ylemmäs kiivetessä väki harvenee. Koko vuoren kierros kestää 2–3 tuntia.
• Tōfuku-ji: laaja zentemppeli, jonka puusilta vaahteralaakson yllä on yksi Kioton tunnetuimmista ruskapaikoista.
• Sanjūsangen-dō: pitkä temppelisali, jossa seisoo tuhat ihmisen kokoista Kannon-patsasta ja niiden keskellä suuri istuva päähahmo.
• Tō-ji: Kioto-aseman lähellä oleva temppeli, jonka viisikerroksinen pagodi on Japanin korkein puupagodi. Temppelin alueella pidetään kuukausittain suuret kirpputorimarkkinat.

Keskusta

• Nishikin tori (錦市場): kapea katettu torikatu, jota kutsutaan Kioton keittiöksi. Kojuissa myydään säilykevihanneksia, tofua, kalaa, makeisia ja keittiöveitsiä. Syö ostamasi herkut kojun luona, sillä kävellessä syömistä ei katsota hyvällä.
• Nijō-jō (二条城): shogunien linnapalatsi, jonka lattiat on rakennettu narisemaan varoitukseksi tunkeilijoista. Palatsin seinämaalaukset ja puutarhat ovat upeita.
• Keisarillinen palatsi: laajan puiston keskellä sijaitseva entinen keisarin asuinpalatsi, jonka alueelle pääsee maksutta.
• Pontochō: Kamo-joen suuntainen kapea ravintolakuja, jonka kesäisin joen päälle rakennetuilla terasseilla syödään illallista.

Itäinen Kioto: Filosofin polku

Ginkaku-jin eli Hopeisen paviljongin (銀閣寺) ja Nanzen-jin välillä kulkee noin kahden kilometrin mittainen Filosofin polku (哲学の道), kanavan vartta seuraava kävelyreitti, joka on keväällä kirsikkapuiden reunustama. Nanzen-jin alueella on vanha tiilinen vesijohtosilta ja useita sivutemppeleitä puutarhoineen. Lähellä on myös Heianin pyhäkkö suurine punaisine torii-portteineen.

Pohjoinen ja läntinen Kioto

• Kinkaku-ji (金閣寺): Kultainen paviljonki, jonka kultalehdillä päällystetty rakennus heijastuu lampeen. Nykyinen paviljonki rakennettiin uudelleen 1950-luvulla tuhopolton jälkeen.
• Ryōan-ji: kuuluisa zen-kivipuutarha, jossa 15 kiveä on aseteltu haravoidulle sorapinnalle.
• Ninna-ji ja Daitoku-ji: laajoja temppelialueita, joiden sivutemppeleissä on rauhallisia puutarhoja.

Arashiyama

Kaupungin länsilaidalla vuorten juurella oleva Arashiyama (嵐山) on oma päivänsä. Sagano-bambumetsän polku on Kioton kuvatuimpia paikkoja, ja se kannattaa nähdä heti aamulla ennen ryhmiä. Viereinen Tenryū-jin temppeli puutarhoineen on maailmanperintökohde. Togetsukyō-silta ylittää joen, ja joen toisella puolella Iwatayaman apinapuistossa voi katsella makakeja ja näkymää kaupungin yli. Arashiyamaan pääsee JR:n junalla Kioto-asemalta noin vartissa.

Bambumetsän yläpäässä on entisen elokuvatähden huvila Ōkōchi Sansō, jonka puutarhasta näkee kaupungin yli ja jonka pääsylippuun kuuluu kuppi matchaa. Hozu-joen rotkoa pitkin kulkee talvitaukoa lukuun ottamatta vanhanaikainen maisemajuna, ja joen voi laskea perinteisellä puuveneellä Kameokasta takaisin Arashiyamaan. Iltapäivällä alue rauhoittuu, kun päiväretkeläiset lähtevät.

Puutarhat ja ennakkovarausta vaativat kohteet

Kioton puutarhat ovat oma taiteenlajinsa. Zen-temppelien kuivat kivipuutarhat, sammalpuutarhat ja kävelypuutarhat lampineen on suunniteltu katsottaviksi tietystä paikasta ja tiettynä vuodenaikana. Monen temppelin sivutemppeleissä on pieniä puutarhoja, joissa voi istua rauhassa silloinkin, kun päätemppeli on täynnä.

Muutama kohde vaatii ennakkovarauksen. Saihō-jin sammalpuutarhaan, jota kutsutaan myös Kokederaksi, pääsee vain etukäteen haetulla käynnillä, ja keisarillisen hovin hallinnoimiin Katsuran ja Shūgakuinin huviloihin tehdään varaus hovin verkkopalvelussa. Varaa ajat hyvissä ajoin ennen matkaa, sillä kiintiöt täyttyvät sesonkeina nopeasti.

Ilmaiset ja edulliset kohteet

• Fushimi Inari, Yasakan pyhäkkö ja Heianin pyhäkön piha-alue ovat maksuttomia.
• Keisarillisen palatsin alueelle ja ympäröivään puistoon pääsee maksutta.
• Kamo-joen rantapolut ovat paikallisten kävely- ja pyöräilyreitti, ja kesäiltaisin rannalla istutaan piknikillä.
• Filosofin polku, Higashiyaman rinnekadut ja Gionin julkiset kadut ovat parhaimmillaan aamulla ja illalla.
• Shimogamon pyhäkön ikivanha Tadasu no Mori -metsä on rauhallinen kävelypaikka keskustan pohjoispuolella.

Kaupunginosat ja missä asua

• Kioto-aseman ympäristö: käytännöllisin valinta, sillä asemalta lähtevät junat lentoasemalle, Osakaan, Naraan ja shinkanseniin. Moderni ja tunnelmaltaan arkinen.
• Keskusta (Shijō–Kawaramachi): ravintolat, ostoskadut ja Nishikin tori kävelymatkan päässä, ja Gioniin pääsee jalan. Paras yleisvalinta ensikertalaiselle.
• Gion ja Higashiyama: perinteinen tunnelma ja ryokanit, mutta hotelleja on vähemmän ja ne ovat kalliita.
• Arashiyama: rauhallinen yöpymispaikka, josta näkee bambumetsän tyhjänä aamulla. Kaupunkiin on matkaa.

Kioto on hyvä paikka kokeilla perinteistä ryokania, jossa nukutaan futonilla tatamihuoneessa ja illallinen on usein monen ruokalajin kaiseki-ateria. Myös vanhoja puisia kaupunkitaloja eli machiyoja vuokrataan majoituskäyttöön, ja muutamat temppelit tarjoavat temppelimajoitusta. Kioto korotti majoitusveroa maaliskuussa 2026, ja vero porrastuu huonehinnan mukaan.

Saapuminen Kiotoon

Kiotossa ei ole omaa lentoasemaa. Finnair lentää Helsingistä suoraan Osakan Kansain lentoasemalle noin 13 tunnissa, ja sieltä Kiotoon pääsee JR:n Haruka-pikajunalla noin 75–80 minuutissa. Tokion Hanedasta tai Naritasta saapuva jatkaa shinkansenilla: Tokiosta Kiotoon pääsee nopeimmillaan runsaassa kahdessa tunnissa. Osakasta Kiotoon on junalla 15–30 minuuttia. Tokion kohteista kerrotaan Tokion matkaoppaassa.

Suomen kansalainen voi matkustaa Japaniin ilman viisumia enintään 90 päiväksi. Maahantulo- ja tulli-ilmoituksen voi tehdä etukäteen Visit Japan Web -palvelussa. Aikaero Suomeen on talviaikana +7 tuntia ja kesäaikana +6 tuntia.

Rail Pass ja junaliput

Japan Rail Pass kannattaa harvoin pelkälle Tokio–Kioto–Osaka-reitille, sillä passin hintaa on korotettu ja yksittäiset shinkansen-liput tulevat usein edullisemmiksi. Passi voi kannattaa, jos reitti jatkuu esimerkiksi Hiroshimaan ja takaisin. Kansain alueella on myös omia alue- ja päiväpasseja, mutta lyhyillä matkoilla IC-kortti on yksinkertaisin. Vertaa reitin hintaa ennen ostopäätöstä. Japanin junista ja Rail Passista kerrotaan tarkemmin Japanin matkaoppaassa.

Liikkuminen Kiotossa

Kioton bussiverkko kattaa kaupungin, mutta suosituimmat linjat ovat usein täynnä, ja liikenteessä kuluu aikaa. Usein nopeampaa on yhdistää metro, JR:n paikallisjunat sekä Keihanin ja Hankyun yksityisradat. Esimerkiksi Fushimi Inariin pääsee JR:n tai Keihanin junalla ja Arashiyamaan JR:n Sagano-linjalla. Pohjoiseen Kinkaku-jille bussi tai taksi on kätevin.

Lähes kaikissa kulkuneuvoissa voi maksaa ladattavalla IC-kortilla, kuten ICOCA- tai Suica-kortilla, tai puhelimen lompakkosovelluksella. Keskusta on tasainen, ja polkupyörä on hyvä tapa liikkua, kunhan pysäköi vain merkityille paikoille. Taksit ovat siistejä mutta kalliita. Isot matkalaukut kannattaa lähettää hotellien väliä matkatavarapalvelulla, sillä busseissa ei ole niille tilaa.

Ruoka

Kioton keittiö on hienostunutta ja kasvispainotteista. Kaiseki on keisarillisesta ja teeseremoniaperinteestä kehittynyt monen ruokalajin ateria, jossa vuodenaika näkyy raaka-aineissa ja astioissa. Buddhalaisten temppelien kasvisruoka shōjin ryōri on kasvissyöjälle helppo valinta, ja Kioto tunnetaan myös tofusta ja yuba-tofukalvosta. Arkiruokaa ovat obanzai-kotiruoka, nuudelit ja Nishikin torin herkut.

Matcha-tee ja sen kanssa tarjoiltavat wagashi-makeiset kuuluvat jokaiseen vierailuun. Uji kaupungin eteläpuolella on yksi Japanin tunnetuimmista teealueista. Suosittuja ravintoloita kannattaa varata etukäteen, ja Gionin parhaisiin paikkoihin pääsee usein vain hotellin kautta tehdyllä varauksella.

Kulttuurikokemukset: teeseremonia, kimono ja zen

Kioto on paras paikka kokeilla japanilaisia perinteitä. Teeseremoniassa (sadō) teemestari valmistaa matcha-teen tarkkojen eleiden mukaan, ja lyhyitä ceremonioita järjestetään matkailijoille myös englanniksi temppeleissä ja teehuoneissa. Moni vuokraa päiväksi kimonon tai kesällä kevyemmän yukatan ja kävelee sillä Higashiyaman kujilla. Kimonossa liikkuessa kannattaa huomioida, että se on muiden silmissä asu eikä naamiaisasu, joten hyvä käytös kuuluu kokonaisuuteen.

Useat zentemppelit järjestävät meditaatiohetkiä (zazen) ja kalligrafiatunteja, ja osa niistä on avoinna myös ulkomaisille vierailijoille. Geikojen ja maikojen tanssia voi nähdä huhtikuussa järjestettävissä kevättansseissa ja Gionin teattereiden esityksissä, joissa esitellään lyhyesti myös teeseremoniaa, kotoa, kukkien asettelua ja nukketeatteria. Tämä on luonteva tapa tutustua perinteeseen ilman Gionin kujilla tapahtuvaa kuvaamista.

Kuumien lähteiden kylpyjä on myös Kioton lähellä, esimerkiksi Kuraman vuoristokylässä. Japanin onsen-kulttuurista kerrotaan lisää jutussa Beppu ja Japanin kuumat lähteet.

Ostokset ja käsityöt

Kioto on ollut vuosisatoja Japanin käsityön keskus. Tunnetuimpia tuliaisia ovat Kiyomizu-tyylinen keramiikka, Nishijinin silkkikankaat, viuhkat, suitsukkeet, lakkaesineet, käsintaotut keittiöveitset ja tietysti matcha ja Ujin tee. Keskustan katetut ostoskadut Teramachi ja Shinkyōgoku yhdistävät perinneliikkeet ja nykyaikaiset putiikit, ja Kioto-aseman ostoskeskuksista saa pakattuja makeisia ja tuliaisia matkan viime hetkillä.

Kirpputoreista pitävän kannattaa ajoittaa käynti kuukausittaisiin temppelimarkkinoihin. Tō-jin markkinat pidetään kuun 21. päivänä ja Kitano Tenmangūn pyhäkön markkinat kuun 25. päivänä, ja niissä myydään vanhoja kimonoja, keramiikkaa, antiikkia ja katuruokaa.

Juhlat ja tapahtumat

• Aoi Matsuri, 15. toukokuuta: Heian-kauden pukuihin pukeutunut kulkue keisarillisesta palatsista Shimogamon ja Kamigamon pyhäköille.
• Gion Matsuri, heinäkuu: Japanin tunnetuimpia juhlia, jonka suuret kulkuevaunut kulkevat keskustan läpi 17. ja 24. heinäkuuta. Lue lisää jutusta Gion Matsuri – Kioton heinäkuun juhla.
• Gozan no Okuribi, 16. elokuuta: kaupunkia ympäröiville vuorenrinteille sytytetään suuret kirjoitusmerkkien muotoiset kokot, jotka saattavat esi-isien henget takaisin.
• Jidai Matsuri, 22. lokakuuta: historiallinen kulkue, jossa kaupunkilaiset pukeutuvat Kioton eri aikakausien asuihin.

Keväällä ja syksyllä monet temppelit valaisevat puutarhansa iltaisin, ja iltavalaistukset ovat tunnelmallinen tapa nähdä temppeleitä.

Etiketti ja ylituristisuus

Kioto on kärsinyt ylituristisuudesta, ja kaupunki on ottanut käyttöön rajoituksia. Gionissa osa kujista on yksityisaluetta, jolla valokuvaaminen on kielletty ja rikkomuksesta voi saada sakon. Maiko- ja geiko-taiteilijoita ei saa pysäyttää, koskettaa tai seurata kuvaamaan. Temppeleissä noudatetaan kuvauskieltoja, sisätiloissa riisutaan kengät ja pyhäköissä käyttäydytään hiljaa. Kävellessä syömistä vältetään, ja roskat viedään mukana, sillä roska-astioita on vähän.

Ruuhkia voi välttää aloittamalla päivän varhain, käymällä suosituimmissa kohteissa arkipäivänä ja valitsemalla tunnetuimpien rinnalle vähemmän kuuluisia temppeleitä. Japanin ylituristisuudesta ja kohteiden rajoituksista kerrotaan lisää Japanin matkaoppaassa.

Päiväretket Kiotosta

• Nara: Japanin ensimmäinen pysyvä pääkaupunki noin 45 minuutin junamatkan päässä. Tōdai-jin suuri pronssinen Buddha ja puistossa vapaana kulkevat kauriit ovat retken kohokohdat.
• Uji: teekaupunki, jonka Byōdō-in-temppelin Feeniksisali on kuvattu 10 jenin kolikossa. Junamatka kestää 20–30 minuuttia.
• Osaka: ruoasta, linnasta ja yöelämästä tunnettu suurkaupunki vajaan puolen tunnin päässä. Lue Osakan matkaopas.
• Himeji: Japanin kauneimpana pidetty alkuperäinen linna, jonne shinkansen kulkee alle tunnissa.
• Hiroshima ja Miyajima: pitkä mutta mahdollinen päiväretki shinkansenilla, mieluummin yön yli.
• Kurama ja Kibune: vuoristokylät pohjoisessa, joiden välillä kulkee metsäpolku. Kesällä Kibunessa syödään joen päälle rakennetuilla terasseilla.

Kioto vai Osaka?

Kioto ja Osaka ovat vain puolen tunnin junamatkan päässä toisistaan, ja moni pohtii, kummassa majoittua. Kioto on oikea valinta, jos haluat herätä temppelien lähellä, kävellä vanhoja kujia iltaisin ja ehtiä suosituimpiin kohteisiin ennen ruuhkia. Osakassa hotellit ovat usein edullisempia ja helpommin saatavilla, kaupungissa on enemmän yöelämää ja katuruokaa, ja Kansain lentoasema on lähempänä. Kiireinen matkailija voi majoittua Osakaan ja käydä Kiotossa päiväretkillä, mutta kahden–kolmen yön majoitus Kiotossa antaa kaupungista selvästi paremman kuvan.

Kioto 1–4 päivässä: reittiehdotus

• Päivä 1: Fushimi Inari heti aamulla, Tōfuku-ji tai Sanjūsangen-dō, iltapäivällä Kiyomizu-dera ja Higashiyaman rinnekadut, illalla Gion ja Pontochō.
• Päivä 2: Arashiyaman bambumetsä aamulla, Tenryū-ji ja apinapuisto, iltapäivällä Kinkaku-ji ja Ryōan-ji.
• Päivä 3: Nijō-jō ja Nishikin tori, iltapäivällä Filosofin polku Ginkaku-jilta Nanzen-jille.
• Päivä 4: päiväretki Naraan tai Ujiin.

Kioto lapsiperheille

Kioto on turvallinen ja helppo kaupunki lasten kanssa, mutta temppelikierrokset kannattaa pitää lyhyinä. Lapsia kiinnostavat Fushimi Inarin portit, Arashiyaman apinat, Naran kauriit, Kioton rautatiemuseo ja akvaario sekä samuraielokuvien kuvausstudioilla toimiva teemapuisto. Ryokanissa yöpyminen on lapsille elämys. Kesän helle on lapsille raskas, joten kevät ja syksy ovat parhaita aikoja. Vinkkejä kaukomatkaan lasten kanssa on oppaassa perhematkat.

Hintataso

Kioton hintataso on suomalaisittain kohtuullinen. Temppelien ja puutarhojen pääsymaksut ovat pieniä, monet pyhäköt ovat maksuttomia, ja nuudeli- ja kotiruokaravintoloissa syö edullisesti. Majoitus on kirsikankukinnan ja ruskan aikaan kallista ja kortilla, ja ryokanit sekä kaiseki-illalliset ovat kalliita elämyksiä. Jenin heikko kurssi on viime vuosina tehnyt Japanista eurooppalaiselle edullisemman kuin ennen.

Turvallisuus ja käytännön asiat

• Kioto on hyvin turvallinen kaupunki. Taskuvarkaudet ovat harvinaisia, mutta ruuhkaisissa kohteissa kannattaa silti pitää huolta tavaroista.
• Japanissa maanjäristyksiä sattuu usein. Opettele hotellin poistumisreitit ja asenna Japanin matkailuviraston Safety tips -sovellus, joka välittää varoitukset englanniksi.
• Korttimaksu käy yhä useammassa paikassa, mutta pienissä temppeleissä, kojuissa ja vanhoissa ravintoloissa tarvitaan käteistä. Käteistä saa lähikauppojen ja postien automaateista.
• Kesällä helle ja kosteus vaativat juomista ja taukoja, ja syyskuussa taifuunit voivat keskeyttää junaliikenteen.
• Japanin hätänumerot ovat 110 (poliisi) ja 119 (ambulanssi ja palokunta).

Usein kysytyt kysymykset

Lähteet

• Kioton kaupungin virallinen matkailusivusto
• Japanin matkailuvirasto JNTO
• UNESCO: Historic Monuments of Ancient Kyoto
• Ulkoministeriö: Matkustustiedote, Japani
• Japanin ilmatieteen laitos (JMA)