Pyhä-Luosto on kahden rauhallisen tunturikeskuksen, Pelkosenniemen Pyhän ja Sodankylän Luoston, muodostama matkailualue Itä-Lapissa. Niitä yhdistää Pyhä-Luoston kansallispuisto, jossa on Suomen syvin rotko Isokuru, vanhoja metsiä ja tunturiketju, jota pitkin kulkee latuja ja polkuja keskukselta toiselle. Pyhä sopii vapaalaskijalle ja rinnelaskijalle, Luosto perheille ja ametistikaivoksesta kiinnostuneille. Rovaniemen lentoasemalta on kumpaankin noin puolentoista tunnin ajomatka.
Pyhä ja Luosto ovat Lapin rauhallisimpia tunturikeskuksia. Niitä ja muita hiihtokeskuksia vertaillaan oppaassa Suomen laskettelukeskukset.
Pyhä-Luosto lyhyesti
- Sijainti: Itä-Lappi, Pyhä Pelkosenniemellä ja Luosto Sodankylässä, Napapiirin pohjoispuolella
- Lentäen: Rovaniemen lentoasema, noin puolentoista tunnin ajomatka
- Junalla: yöjuna Kemijärvelle tai Rovaniemelle ja bussi
- Rinteet: Pyhällä 15, Luostolla 10
- Kansallispuisto: Pyhä-Luoston kansallispuisto, noin 142 km²
- Erikoisuudet: Isokurun rotko, Lampivaaran ametistikaivos ja tunturien väliset ladut
Sijainti ja saapuminen
Pyhä ja Luosto ovat Itä-Lapissa noin 30 kilometrin päässä toisistaan. Pyhätunturi on Pelkosenniemen kunnassa ja Luosto Sodankylässä, ja kansallispuiston tunturiketju yhdistää ne. Rovaniemeltä on Luostolle noin 110 kilometriä ja Pyhälle hieman enemmän, ja Sodankylän kirkonkylään on Luostolta noin puolen tunnin ajomatka.
Lentäen tullaan Rovaniemelle, jonne lentävät Finnair ja talvikaudella myös muut yhtiöt. Lentoasemalta on kumpaankin keskukseen noin puolentoista tunnin ajomatka, ja talvikaudella lentoihin sovitettuja busseja kulkee sesonkiviikoilla. Yöjunalla pääsee Kemijärvelle, josta Pyhälle on noin tunnin bussimatka, tai Rovaniemelle, josta bussit kulkevat Luostolle. Autojunaan voi ottaa oman auton, mikä on kätevää, koska paikallisliikenne keskusten välillä on vähäistä. Bussiaikataulut kannattaa tarkistaa Matkahuollon reittioppaasta, sillä ne vaihtelevat kauden mukaan.
Perillä kummassakin keskuksessa liikkuu kävellen, mutta keskukselta toiselle, kansallispuiston lähtöpaikoille ja Sodankylään tarvitaan auto, taksi tai järjestetty kuljetus.
Laskettelu Pyhällä ja Luostolla
Pyhällä on 15 rinnettä ja 9 hissiä, ja korkeusero on noin 280 metriä, mikä on Suomen suurimpia. Rinteet ovat jyrkkiä ja vaihtelevia, ja Pyhä tunnetaan erityisesti vapaalaskusta: keskuksen merkittyjen vapaalaskualueiden lisäksi kansallispuiston maastoon tehdään opastettuja takamaastoretkiä. Pyhällä on myös lumipuisto ja lasten rinne, joten se sopii koko perheelle.
Luostolla on 10 rinnettä ja enimmillään noin 225 metrin korkeusero. Pisimmät rinteet ovat noin puolentoista kilometrin mittaisia, ja perherinne ja helpot laskut tekevät Luostosta hyvän valinnan aloittelijoille ja lapsiperheille. Luoston rinteet ovat rauhallisia, ja hissijonoja on harvoin hiihtolomaviikkoja lukuun ottamatta.
Laskettelukausi alkaa yleensä marras–joulukuussa luonnonlumen ja lumetuksen myötä ja jatkuu huhtikuun lopulle. Molempia keskuksia voi kokeilla saman loman aikana, sillä ajomatka niiden välillä on vain noin puoli tuntia. Tarkista lipputuotteet, mahdolliset yhteisliput ja aukioloajat keskusten omilta sivuilta.
Hiihto ja ladut
Pyhän ja Luoston välillä on noin 150 kilometrin latuverkosto, joka kulkee kansallispuiston tunturien kupeessa, vanhoissa metsissä ja soiden reunoilla. Keskukselta toiselle hiihtäminen on hyvän kunnon päiväretki, ja reitin varrella on taukopaikkoja ja laavuja. Lähiladut on valaistu, ja kevättalvella maalis–huhtikuussa hiihtäjiä houkuttelevat pitkät päivät ja kantava hanki. Latujen hoitotilanne kannattaa tarkistaa keskusten sivuilta ennen lähtöä.
Suosittu tapa kokea alue on hiihtää yhdensuuntainen matka Luostolta Pyhälle tai päinvastoin ja palata kyydillä tai taksilla. Matkalla avautuvat näkymät tunturien rinteille ja aavoille soille, ja tykkylumiset kuuset reunustavat latua tammi–helmikuussa. Hiihtovaellukselle lähtevä voi yöpyä kansallispuiston tuvissa ja laavuilla, mutta hänen on oltava omavarainen ja tunnettava talviretkeilyn perusteet. Lyhyemmille lenkeille sopivat keskusten lähiladut, joilla on taukokotia ja latukahviloita kevätkaudella.
Pyhä-Luoston kansallispuisto
Pyhä-Luoston kansallispuisto perustettiin vuonna 2005, kun vuonna 1938 perustettu Pyhätunturin kansallispuisto, yksi Suomen vanhimmista, yhdistettiin Luoston alueeseen. Puiston pinta-ala on noin 142 neliökilometriä, ja siellä käy vuosittain lähes 200 000 retkeilijää. Merkittyjä retkeilyreittejä on noin sata kilometriä.
Puiston tunnetuin nähtävyys on Isokuru, Suomen syvin rotko. Sen pohjalle laskeutuu portaita pitkin, ja rotkon seinämät kohoavat noin 220 metriä. Isokuru kuuluu kansallispuiston rajoitusosaan, joten siellä liikutaan vain merkittyjä polkuja pitkin. Talvella rotkoon ei ole reittiä lumivyöryvaaran vuoksi. Isokurun läheisyydessä on Pyhänkasteenputous, jonka pudotus on noin 17 metriä. Tarinan mukaan putouksella kastettiin aikoinaan alueen metsäsaamelaisia, ja Pyhätunturi oli heille pyhä paikka, mistä tunturi on saanut nimensä.
Kansallispuiston luontokeskus Naava on Pyhällä. Sieltä saa reittitietoa, karttoja ja ajantasaiset ohjeet, ja näyttely kertoo tunturiluonnosta ja alueen historiasta. Lisää kansallispuistoista on oppaassa kansallispuistot ja luonnonsuojelualueet.
Lampivaaran ametistikaivos
Luoston Lampivaarassa on ametistikaivos, joka on yksi harvoista vierailijoille avoimista jalokivikaivoksista. Kaivokselle noustaan kävellen tai talvella järjestetyllä kuljetuksella, ja siellä pääsee oppaan johdolla tutustumaan ametistin syntyyn ja louhintaan sekä kaivamaan oman onnenametistin. Kaivoksella on myös kahvila. Kaivokselle pääsee vain opastetuilla kierroksilla, joten tarkista kierrosten ajat etukäteen. Kullankaivun historiaan voi tutustua Sodankylän Tankavaarassa, ja lisää on jutussa kullanhuuhdontaan Lappiin.
Revontulet, kaamos ja yötön yö
Pyhä-Luosto on erinomainen revontulialue. Ilmatieteen laitoksen mukaan Sodankylän korkeudella revontulia näkyy keskimäärin noin joka toisena kirkkaana yönä, ja keskusten ympärillä on paljon pimeitä paikkoja, kuten jäätyneitä järviä ja tunturien lakia. Revontulikausi kestää elokuun lopulta huhtikuun alkuun. Sodankylässä toimii myös Oulun yliopiston geofysiikan observatorio, joka tutkii revontulia ja avaruussäätä. Revontulien todennäköisyyttä ja magneettisen aktiivisuuden tilannetta voi seurata Ilmatieteen laitoksen avaruussääpalvelusta, mutta pilvisyys ratkaisee lopulta, näkyvätkö ne. Katseluvinkkejä on oppaassa Revontulet Suomessa.
Pyhä ja Luosto ovat aivan kaamosrajalla. Joulukuun pimeimpinä päivinä aurinko käy vain hetken horisontin rajalla, ja tunturien varjossa sitä ei välttämättä näe lainkaan. Kesällä aurinko ei laske noin kesäkuun alusta heinäkuun alkupuolelle.
Ohjelmapalvelut
Talvella keskuksista lähtee huskysafareita, poroajeluja, moottorikelkkaretkiä, lumikenkäretkiä ja revontuliretkiä. Lumikenkäily kansallispuiston metsissä on hyvä tapa kokea tykkylumen peittämät tunturit, ja moottorikelkkailu on sallittu vain merkityillä urilla. Valjakkoajelusta kerrotaan lisää jutussa huskysafarilla kotimaassa.
Kesällä ohjelmaan kuuluvat vaellus, maastopyöräily, melonta, kalastus ja marjastus. Luostolla ja Pyhällä järjestetään myös tapahtumia, ja kesäkuussa Sodankylän kirkonkylässä vietetään Midnight Sun Film Festivalia. Siitä kerrotaan jutussa Sodankylän elokuvajuhlat.
Kesä ja ruska
Kesä ja syksy ovat Pyhä-Luostossa vaeltajan aikaa. Kansallispuiston reitit vievät Isokuruun, Pyhänkasteenputoukselle ja tunturien laelle, ja kokeneempi retkeilijä voi kulkea tunturiketjun keskukselta toiselle. Yötön yö antaa liikkua myöhään, mutta heinäkuussa hyttysiä on paljon. Loppukesällä tunturien rinteiltä löytyy mustikkaa ja puolukkaa ja soilta hilloja, ja jokamiehenoikeudella marjoja saa poimia myös kansallispuistossa rajoitusosia lukuun ottamatta. Ruska on yleensä syyskuun alkupuolella, ja tunturikoivut ja varvikot muuttuvat keltaisiksi ja punaisiksi. Ruskamatkan suunnitteluun auttaa juttu ruskamatkalle Lappiin.
Majoitus
Kummassakin keskuksessa on hotelleja, huoneistoja, hirsimökkejä ja lomakyliä, ja osassa majoituksia on lasikattoiset huoneet revontulien katseluun. Pyhällä majoitus on rinteiden juurella ja Pyhäjärven ympärillä, Luostolla tunturin juurella ja metsän keskellä. Keskusten koko on pieni, joten ravintoloita ja kauppoja on vähemmän kuin suurissa keskuksissa, ja moni valitsee mökin omalla keittiöllä ja saunalla. Pyhällä ravintoloita ja after ski -paikkoja on hieman enemmän, Luostolla tunnelma on hiljaisempi ja metsäisempi. Hiihtolomaviikot ja pääsiäinen kannattaa varata ajoissa. Mökin valintaan auttaa juttu lomamökit netistä.
Lapsiperheille
Pyhä-Luosto sopii lapsiperheelle, joka haluaa rauhallisen tunturiloman ilman suurten keskusten ruuhkia. Luoston perherinne ja Pyhän lasten rinne ovat hyviä paikkoja harjoitella, ja kummassakin on hiihtokouluja ja välinevuokraamoja. Lyhyet välimatkat majoitukselta rinteeseen helpottavat päivää pienten lasten kanssa. Ametistikaivoksen kierros, poroajelu ja lumikenkäily ovat lapsille mieluisia retkiä, ja kesällä Isokurun portaat ja Pyhänkasteenputous ovat koululaiselle sopiva päiväretki. Lisää vinkkejä on perhematkojen oppaassa.
Sodankylä ja lähiseutu
Luostolta noin puolen tunnin ajomatkan päässä oleva Sodankylän kirkonkylä on alueen palvelukeskus, jossa on kauppoja, ravintoloita ja huoltoasemia. Kylän vanha puukirkko on Suomen vanhimpia säilyneitä puukirkkoja, ja kesäkuussa kylä täyttyy elokuvajuhlien vieraista. Pyhältä pääsee etelään Pelkosenniemen kirkonkylään ja Kemijärvelle, jossa on rautatieasema ja laajemmat palvelut. Rovaniemelle on Luostolta noin puolentoista tunnin ajomatka, joten Joulupukin pajakylä ja Arktikum sopivat päiväretkeksi. Pohjoisempana ovat Tankavaaran kultakylä ja Saariselkä.
Käytännön vinkit
Keskusten omat kaupat ovat pieniä, joten isommat ruokaostokset kannattaa tehdä Kemijärvellä, Sodankylässä tai Rovaniemellä matkan varrella. Talvella pakkanen voi laskea alle −30 asteen, joten varaa mukaan lämpimät kerrokset, lapaset ja kasvosuoja. Puhelimen kuuluvuus vaihtelee kansallispuiston syrjäisissä osissa, ja kartta kannattaa ladata puhelimeen etukäteen. Porot liikkuvat teillä ympäri vuoden, joten aja hämärässä rauhallisesti.
Paras matka-aika
| Tammi | Helmi | Maalis | Huhti | Touko | Kesä | Heinä | Elo | Syys | Loka | Marras | Joulu | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Päivän ylin (°C) | −8 | −8 | −2 | 4 | 11 | 17 | 20 | 17 | 11 | 3 | −3 | −6 |
| Yön alin (°C) | −18 | −17 | −13 | −6 | 1 | 7 | 10 | 8 | 3 | −3 | −9 | −14 |
Pitkän aikavälin keskiarvot 1991–2020, mittausasema Sodankylä Tähtelä (Ilmatieteen laitos), noin 25 kilometriä Luostolta pohjoiseen. Tunturien laella on usein tuulisempaa ja kylmempää.
Joulukuu on hämärän ja joulun aikaa, ja lunta on yleensä riittävästi. Tammi–helmikuu on kylmintä aikaa, mutta revontulet ja tykkylumiset tunturit ovat parhaimmillaan. Maalis–huhtikuu on laskettelun ja hiihdon suosikkiaika, kun päivät ovat pitkiä ja aurinkoisia. Kesä–elokuu tuo yöttömän yön ja vaellukset, ja syyskuu ruskan ja ensimmäiset revontulet.
Pyhä vai Luosto?
| Pyhä | Luosto | |
|---|---|---|
| Kunta | Pelkosenniemi | Sodankylä |
| Rinteitä | 15 | 10 |
| Suurin korkeusero | noin 280 m | noin 225 m |
| Vahvuus | vapaalasku, jyrkät rinteet, Isokuru ja Naava lähellä | perherinteet, ametistikaivos, rauhallisuus |
| Junalta | Kemijärvi | Rovaniemi tai Kemijärvi |
| Sopii | laskijoille ja vaeltajille | perheille ja rauhaa etsiville |
Jos haluat vertailla Pyhä-Luostoa muihin pohjoisiin keskuksiin, katso myös Saariselän matkaopas ja Rovaniemen matkaopas.
Usein kysytyt kysymykset
Kuinka kaukana Pyhä ja Luosto ovat toisistaan?
Noin 30 kilometrin päässä. Autolla matka kestää noin puoli tuntia, ja hiihtäen keskukselta toiselle pääsee latuverkostoa pitkin hyvän kunnon päiväretkellä.
Miten Pyhälle ja Luostolle pääsee?
Lentäen Rovaniemelle, josta kumpaankin on noin puolentoista tunnin ajomatka. Junalla matkustetaan Kemijärvelle tai Rovaniemelle ja jatketaan bussilla.
Kumpi on parempi laskettelijalle?
Pyhä. Siellä on 15 rinnettä, noin 280 metrin korkeusero ja opastettuja vapaalaskuretkiä. Luosto sopii paremmin perheille ja aloittelijoille.
Voiko Isokuruun mennä talvella?
Ei. Isokuru kuuluu kansallispuiston rajoitusosaan, ja talvella sinne ei ole reittiä lumivyöryvaaran vuoksi. Kesällä rotkoon laskeudutaan merkittyä polkua ja portaita pitkin.
Pääseekö Lampivaaran ametistikaivokselle omin päin?
Kaivokselle pääsee vain opastetuilla kierroksilla. Kierroksella voi kaivaa oman onnenametistin, ja kaivoksella on kahvila.
Näkyykö Pyhä-Luostossa revontulia?
Näkyy. Sodankylän korkeudella revontulia näkyy keskimäärin noin joka toisena kirkkaana yönä elokuun lopulta huhtikuun alkuun.
