Saariselkä (pohjoissaameksi Suoločielgi) on Inarin kunnassa sijaitseva tunturikylä ja yksi Euroopan pohjoisimmista hiihtokeskuksista. Kylä on Urho Kekkosen kansallispuiston portti: rinteet, ladut, revontulet, kylpylä ja erämaan autiotuvat ovat kaikki lähellä, ja Ivalon lentoasemalle on vain noin 25 kilometriä. Paras aika on marraskuun lopulta huhtikuuhun lumen, revontulien ja hiihdon vuoksi sekä syyskuu, jolloin ruska värittää tunturit.
Saariselkä on Suomen pohjoisimpia hiihtokeskuksia. Muita tunturikeskuksia Levistä Rukaan vertaillaan oppaassa Suomen laskettelukeskukset.
Saariselkä lyhyesti
- Sijainti: Inari, Pohjois-Lappi, noin 30 kilometriä Ivalosta etelään
- Lentäen: Ivalon lentoasema noin 25 kilometrin päässä, suorat lennot Helsingistä
- Rinteet: noin 25 rinnettä Kaunispäällä ja Iisakkipäällä
- Kansallispuisto: Urho Kekkosen kansallispuisto alkaa kylän laidalta
- Kaamos: aurinko on horisontin alapuolella joulukuun alusta tammikuun alkuun
- Yötön yö: toukokuun lopulta heinäkuun puoliväliin
- Revontulikausi: elokuun lopulta huhtikuun alkuun
Sijainti ja saapuminen
Saariselkä on Pohjois-Lapissa nelostien varrella, noin 250 kilometriä Rovaniemeltä pohjoiseen ja noin 30 kilometriä Ivalon kirkonkylästä etelään. Kylä on rakennettu Kaunispään tunturin juurelle metsän keskelle, ja palvelut ovat parin kilometrin matkalla tien molemmin puolin.
Nopeimmin Saariselälle pääsee lentämällä Helsingistä Ivaloon. Lento kestää noin puolitoista tuntia, ja lentoasemalta on Saariselälle noin 25 kilometriä. Talvikaudella lentoihin on sovitettu bussikuljetus, ja muulloin matka taitetaan taksilla tai vuokra-autolla. Junalla matkustava tulee yöjunalla Rovaniemelle ja jatkaa bussilla, joka kulkee Rovaniemeltä Ivaloon ja pysähtyy Saariselällä. Bussimatka kestää noin kolme ja puoli tuntia. Autolla Helsingistä kertyy reilut tuhat kilometriä, joten moni lastaa auton yöjunan autovaunuun Rovaniemelle tai Kemijärvelle.
Perillä kylässä pärjää kävellen, mutta kansallispuiston lähtöpaikoille, Kiilopäälle ja Ivaloon pääsee kätevimmin autolla tai järjestetyllä retkellä. Talvella auto kannattaa varustaa hyvin, sillä pakkaset voivat laskea alle −30 asteen.
Laskettelu Kaunispäällä ja Iisakkipäällä
Saariselän rinteet on rakennettu kahdelle tunturille, Kaunispäälle ja Iisakkipäälle. Rinteitä on noin 25, ja suurin osa niistä on valaistu, mikä on tärkeää kaamoksen aikaan. Pisin lasku on noin kaksi kilometriä ja korkeusero noin 180 metriä, joten Saariselkä on pienempi kuin Länsi-Lapin suuret keskukset. Rinteet ovat leveitä ja enimmäkseen helppoja tai keskivaikeita, ja kahdessa lumipuistossa on hyppyreitä ja reilejä eritasoisille laskijoille.
Kausi alkaa yleensä marraskuun lopulla ja jatkuu toukokuun alkuun. Kevättalvella rinteillä riittää valoa ja lunta, ja huhtikuussa aurinko lämmittää jo selvästi. Lapsiperheet ja aloittelijat viihtyvät Saariselällä, koska keskus on rauhallinen eikä hissijonoja juuri ole. Kokenut laskija kaipaa pidempiä laskuja, mutta voi yhdistää rinnepäivät hiihtoretkiin tai opastettuihin vapaalaskuretkiin.
Kaunispään laella on näköalaravintola, josta näkyy tunturiketju kansallispuistoon asti, ja tunturin rinteellä on Suomen pisimpiin kuuluva kelkkamäki, jota lasketaan muovikelkoilla.
Hiihto ja Urho Kekkosen kansallispuisto
Saariselkä on murtomaahiihtäjän kohde. Laaja hoidettu latuverkosto kulkee kylästä tunturien yli ja metsien läpi Kiilopäälle ja kansallispuiston puolelle, ja osa laduista on valaistu. Kevättalvella maalis–huhtikuussa ladut ovat parhaimmillaan, ja moni hiihtää päiväretkiä taukotuvilta toisille tai lähtee usean päivän hiihtovaellukselle autiotupien kautta.
Urho Kekkosen kansallispuisto on Suomen toiseksi suurin kansallispuisto. Se perustettiin vuonna 1983, ja sen pinta-ala on noin 2 550 neliökilometriä. Puisto ulottuu Inarin, Sodankylän ja Savukosken alueelle, ja sen korkein kohta on Sokostin tunturi. Länsiosan merkityt reitit sopivat myös vähemmän kokeneille retkeilijöille, ja itäosan erämaassa liikutaan kartan ja kompassin avulla. Puistossa käy vuosittain yli 400 000 retkeilijää.
Tärkeimmät lähtöpaikat ovat Saariselkä ja noin 15 kilometrin päässä etelässä oleva Kiilopää, jonka tunturikeskuksesta lähtevät suositut päiväreitit ja vaellusreitit. Kiilopäällä on majoitusta, ravintola, välinevuokraamo ja perinteinen savusauna, joten se sopii hyvin myös retkien tukikohdaksi. Kansallispuistossa on kymmeniä autiotupia, varaustupia ja kotia. Ennen retkeä kannattaa tarkistaa reitit, tupien tilanne ja pysäköintiohjeet Metsähallituksen Luontoon.fi-palvelusta. Kansallispuistoista kerrotaan lisää oppaassa kansallispuistot ja luonnonsuojelualueet.
Revontulet ja kaamos
Saariselkä on yksi Suomen parhaista paikoista nähdä revontulia. Ilmatieteen laitoksen mukaan Sodankylän korkeudella revontulia näkyy noin joka toisena kirkkaana yönä, ja pohjoisempana vielä useammin. Revontulikausi kestää elokuun lopulta huhtikuun alkuun, kun yöt ovat riittävän pimeitä. Kylän valoista pääsee nopeasti pimeään: Kaunispään laki, kylän ympäristön jäätyneet järvet ja kansallispuiston reunat ovat hyviä katselupaikkoja. Moni majoittuu lasikattoiseen iglu- tai revontulimökkiin, josta taivasta voi seurata sängystä.
Kaamos kestää Saariselällä noin viisi viikkoa joulukuun alusta tammikuun alkuun. Silloin aurinko ei nouse horisontin yläpuolelle, mutta keskipäivällä taivas hehkuu sinisenä ja punaisena, ja lumi heijastaa valoa. Kesällä aurinko ei laske toukokuun lopulta heinäkuun puoliväliin. Lisää katseluvinkkejä on oppaassa Revontulet Suomessa.
Ohjelmapalvelut
Saariselän ohjelmapalveluyritykset järjestävät talvella huskysafareita, poroajeluja, moottorikelkkaretkiä, lumikenkäilyä, pilkkiretkiä ja revontuliretkiä. Moni retki yhdistää useita elämyksiä, kuten valjakkoajelun ja nuotiolla paistetut makkarat tai lohen kodassa. Huskysafarin valinnasta kerrotaan jutussa huskysafarilla kotimaassa.
Kylässä on myös kylpylähotelli, jonka allasosasto on hyvä paikka lämmitellä pakkaspäivän jälkeen. Kylpylälomista kerrotaan lisää oppaassa kylpylämatkailijan Suomi.
Kesä ja ruska
Kesällä Saariselkä on vaeltajan tukikohta. Kansallispuistoon lähtee merkittyjä reittejä suoraan kylästä ja Kiilopäältä, ja lyhyimmät päiväreitit sopivat perheillekin. Yötön yö antaa vaeltaa vaikka keskiyöllä. Heinäkuussa hyttysiä on paljon, joten elokuu ja syyskuu ovat monelle miellyttävintä aikaa.
Ruska on Saariselällä yleensä syyskuun alkupuolella ja on yksi vuoden vilkkaimmista ajoista. Tunturikoivut ja varvikot muuttuvat keltaisiksi ja punaisiksi, ja ensimmäiset revontulet näkyvät jo pimenevinä öinä. Ruskamatkan suunnitteluun auttaa juttu ruskamatkalle Lappiin.
Noin puolen tunnin ajomatkan päässä etelässä on Tankavaaran kultakylä, jossa voi tutustua kullankaivun historiaan ja kokeilla kullanhuuhdontaa. Lisää on jutussa kullanhuuhdontaan Lappiin.
Majoitus
Saariselällä on hotelleja, kylpylähotelli, huoneistoja, hirsimökkejä ja lasikattoisia iglumajoituksia. Kylän keskustassa palvelut ovat kävelymatkan päässä, ja rauhallisempia mökkejä on kylän laidoilla ja Kiilopään suunnalla. Revontuli- ja iglumajoitus on suosittua etenkin joulun ja hiihtolomien aikaan, joten se kannattaa varata hyvissä ajoin. Retkeilijät yöpyvät kansallispuiston autiotuvissa, jotka ovat maksuttomia, tai varaustuvissa, jotka varataan etukäteen. Vinkkejä mökin valintaan on jutussa lomamökit netistä.
Saamelaiskulttuuri, porot ja lappilainen ruoka
Saariselkä on saamelaisten kotiseutualuetta ja poronhoitoaluetta. Poroja näkee usein teiden varsilla ja kylän laidoilla, ja monet ohjelmapalvelut tekevät yhteistyötä paikallisten poronhoitajien kanssa. Saamelaiskulttuuriin pääsee parhaiten tutustumaan Inarissa, mutta jo Saariselällä kannattaa muistaa muutama asia: kysy lupa ennen kuin kuvaat ihmisiä tai poroja aitauksessa, äläkä kulje porojen erotuspaikoille ilman lupaa. Aitoa saamelaista käsityötä eli duodjia voi tunnistaa Sámi Duodji -merkistä.
Lappilainen ruoka on yksi matkan kohokohdista. Ravintoloiden listoilla on poronkäristystä, poronfileetä, savustettua tai loimutettua lohta, siikaa ja muikkuja, ja jälkiruoaksi leipäjuustoa ja lakkahilloa. Kaunispään laen ravintolassa ateriaan kuuluu laaja näköala tuntureille. Kylän ravintolat ovat auki talvisesongin aikana pitkään, mutta kevään ja syksyn hiljaisina viikkoina osa on kiinni, joten aukiolot kannattaa tarkistaa etukäteen.
Paras matka-aika
| Tammi | Helmi | Maalis | Huhti | Touko | Kesä | Heinä | Elo | Syys | Loka | Marras | Joulu | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Päivän ylin (°C) | −8 | −7 | −2 | 3 | 9 | 15 | 19 | 16 | 11 | 3 | −3 | −6 |
| Yön alin (°C) | −17 | −16 | −12 | −6 | 1 | 6 | 10 | 8 | 4 | −2 | −9 | −13 |
| Sademäärä (mm) | 25 | 23 | 22 | 27 | 37 | 59 | 70 | 71 | 48 | 43 | 31 | 29 |
Pitkän aikavälin keskiarvot 1991–2020, mittausasema Ivalon lentoasema (Ilmatieteen laitos). Saariselkä on tunturissa Ivaloa korkeammalla, ja siellä on usein hieman viileämpää ja lumisempaa.
Marras–joulukuu on kaamoksen ja joulun aikaa. Lunta on yleensä jo riittävästi, revontulia näkyy pitkinä öinä, ja joulun tienoilla kylässä on paljon ulkomaisia matkailijoita. Tammi–helmikuu on kylmintä aikaa, mutta päivät pitenevät nopeasti ja revontulikausi on parhaimmillaan. Maalis–huhtikuu on hiihtäjän suosikki, kun lunta on paksulti ja aurinko paistaa pitkään. Kesä–elokuu tuo yöttömän yön ja vaellukset, syyskuu ruskan.
Retket lähialueelle
Ivalo on noin 30 kilometrin päässä pohjoisessa, ja sen kautta jatketaan Inarin kirkonkylään, jossa saamelaismuseo ja luontokeskus Siida ja saamelaiskulttuurikeskus Sajos esittelevät saamelaisten kulttuuria ja Pohjois-Lapin luontoa. Saariselältä Inariin on noin 70 kilometriä. Lisää on Inarin matkaoppaassa. Etelässä on Kiilopää ja Tankavaara, ja kauempana Pyhä-Luoston tunturikeskukset. Ivalo on alueen palvelukeskus, jossa on kauppoja, apteekki, terveyskeskus ja huoltoasemia. Saariselän omat kaupat palvelevat lomalaisia hyvin, mutta isommat ostokset tehdään usein Ivalossa. Ivalojoella melotaan kesällä, ja jokilaakson vanhat kultamaat ovat osa Lapin kullankaivun historiaa. Pohjoiseen suuntaava voi jatkaa Utsjoen kautta Norjaan ja Jäämeren rannalle. Saariselältä on Nordkappiin noin 500 kilometriä.
Käytännön vinkit talvimatkalle
Pohjois-Lapin pakkanen on kuivaa, mutta tuuli tunturin laella tekee siitä purevan. Pukeudu kerroksittain: villaa tai teknistä aluskerrastoa ihoa vasten, lämmin välikerros ja tuulenpitävä päällystakki ja housut. Lapaset lämmittävät paremmin kuin sormikkaat, ja kasvojen suojaksi kannattaa ottaa kauluri tai kypärämyssy. Puhelimen ja kameran akut tyhjenevät kovassa pakkasessa nopeasti, joten pidä ne povitaskussa ja ota mukaan varavirtalähde.
Autolla liikkuvan kannattaa varautua pimeään ja liukkaaseen keliin. Porot kulkevat teillä ympäri vuoden, joten aja hämärässä ja kaamoksessa rauhallisesti. Kansallispuistoon lähtevän retkeilijän kannattaa kertoa reittisuunnitelmastaan jollekin, tarkistaa sääennuste ja varata mukaan otsalamppu, kartta ja ylimääräiset vaatteet. Matkavakuutuksen kattavuus kannattaa tarkistaa ennen moottorikelkka- ja erämaaretkiä, ja vinkkejä vakuutuksen valintaan on jutussa matkavakuutus.
Kenelle Saariselkä sopii?
| Matkailija | Miksi Saariselkä |
|---|---|
| Revontulien metsästäjä | pohjoinen sijainti ja pimeä taivas lähellä kylää |
| Murtomaahiihtäjä | ladut kansallispuistoon ja kevättalven hiihtovaellukset |
| Vaeltaja | Urho Kekkosen kansallispuisto ja autiotupien verkosto |
| Lapsiperhe | helpot rinteet, kelkkamäki ja rauhallinen kylä |
| Laskettelija | sopii, jos lyhyemmät rinteet eivät haittaa |
| Iltaelämää etsivä | ravintoloita on, mutta Levi on vilkkaampi |
Usein kysytyt kysymykset
Missä Saariselkä sijaitsee?
Saariselkä on Inarin kunnassa Pohjois-Lapissa, noin 30 kilometriä Ivalosta etelään ja noin 250 kilometriä Rovaniemeltä pohjoiseen. Ivalon lentoasemalle on noin 25 kilometriä.
Miten Saariselälle pääsee?
Nopeimmin lentämällä Helsingistä Ivaloon ja jatkamalla bussilla, taksilla tai autolla. Junalla matkustetaan Rovaniemelle ja sieltä bussilla noin kolme ja puoli tuntia.
Milloin Saariselällä näkee revontulia?
Revontulikausi kestää elokuun lopulta huhtikuun alkuun. Kirkkaana ja pimeänä yönä niitä näkyy Saariselän korkeudella useammin kuin joka toisena yönä, mutta pilvisellä säällä ei näy mitään.
Kuinka pitkä kaamos Saariselällä on?
Noin viisi viikkoa joulukuun alusta tammikuun alkuun. Silloin aurinko ei nouse horisontin yläpuolelle, mutta keskipäivän hämärä valaisee maiseman muutamaksi tunniksi.
Sopiiko Saariselkä laskettelulomalle?
Sopii etenkin perheille ja aloittelijoille. Rinteitä on noin 25 ja korkeusero noin 180 metriä, joten pitkiä laskuja kaipaava valitsee mieluummin Levin tai Ylläksen.
Mitä Saariselällä voi tehdä kesällä?
Vaeltaa Urho Kekkosen kansallispuistossa, kokeilla kullanhuuhdontaa Tankavaarassa, kalastaa ja nauttia yöttömästä yöstä. Syyskuussa tunturit ovat ruskan värittämiä.
