Salla matkaopas: tunturi, kansallispuisto ja porot

Salla on Itä-Lapissa Venäjän rajan tuntumassa sijaitseva tunturikunta, joka tunnetaan Sallatunturin hiihtokeskuksesta, vuonna 2022 perustetusta Sallan kansallispuistosta, poroista ja rauhallisesta erämaatunnelmasta. Talvella Sallassa lasketellaan, hiihdetään ja katsellaan revontulia, kesällä vaelletaan kansallispuiston harjuilla ja kuruissa. Lähimmät lentoasemat ovat Rovaniemi ja Kuusamo, ja lähin rautatieasema on Kemijärvellä.

Sallatunturi on yksi Lapin pienemmistä hiihtokeskuksista, ja sitä verrataan muihin keskuksiin oppaassamme Suomen laskettelukeskukset. Sallan kansallispuisto on Suomen nuorin kansallispuisto, ja kaikki puistot esitellään Suomen kansallispuistot -oppaassa.

Salla lyhyesti

Salla on pinta-alaltaan laaja mutta harvaan asuttu kunta Itä-Lapissa. Kirkonkylä palveluineen on kunnan keskus, ja muutaman kilometrin päässä kohoavat Sallatunturit, joiden rinteillä toimivat hiihtokeskus, mökkikylät ja kansallispuiston reitit. Salla markkinoi itseään leikillisesti nimellä ”keskellä ei mitään”, ja juuri hiljaisuus, väljyys ja lumi ovat sen vetovoimatekijöitä.

Sallalla on vaiherikas historia. Talvisodan ja jatkosodan jälkeen suuri osa vanhasta Sallasta jäi rajan taakse, ja nykyinen kirkonkylä rakennettiin sotien jälkeen uudelleen. Sodan ja jälleenrakennuksen vaiheisiin voi tutustua kirkonkylän museossa. Itäraja on tärkeä osa paikallista identiteettiä, mutta Sallan rajanylityspaikka on suljettu toistaiseksi, joten Venäjälle ei pääse Sallan kautta.

Laskettelu Sallatunturilla

Sallatunturin hiihtokeskus on perheystävällinen ja rauhallinen. Rinteet ovat pääosin helppoja ja keskivaikeita, ja hissijonot ovat lyhyitä myös sesonkiaikana. Sallatunturilla on pitkät perinteet: siellä järjestettiin Suomen ensimmäiset syöksy- ja pujottelukilpailut vuonna 1937. Nykyisin keskus tunnetaan siitä, että se on avannut rinteitään jo lokakuussa edelliseltä talvelta varastoidun lumen avulla.

Laskettelukausi jatkuu tyypillisesti pitkälle kevääseen, ja maalis–huhtikuussa aurinkoiset päivät ja pitkä valo houkuttelevat rinteille. Hiihtokeskuksessa on välinevuokraamo, hiihtokoulu ja lasten rinnealue. Rinteiden aukiolot ja hissilippujen hinnat kannattaa tarkistaa keskuksen omilta sivuilta.

Hiihto, lumikenkäily ja talviaktiviteetit

Sallatunturin ympäristössä on kymmeniä kilometrejä latuja, jotka kulkevat tuntureiden rinteillä, harjuilla ja vanhoissa metsissä. Latujen varrella on taukopaikkoja ja latukahvila, ja reitit sopivat sekä lyhyille lenkeille että päivän mittaisille hiihtoretkille. Lumikenkäilijöille on merkittyjä reittejä kansallispuistossa ja sen lähistöllä.

Ohjelmapalveluyritykset järjestävät Sallassa moottorikelkka-, husky- ja porosafareita sekä pilkkiretkiä. Sallatunturin poropuistossa voi tutustua poroihin ja porotalouteen, joka on ollut alueella tärkeä elinkeino vuosisatoja. Talvella Salla on myös hyvä revontulikohde: valosaastetta on vähän, ja selkeinä öinä revontulia voi nähdä aivan majoituksen pihalta. Lisää vinkkejä löydät oppaasta revontulet Suomessa.

Sallan kansallispuisto

Sallan kansallispuisto perustettiin vuoden 2022 alussa, ja sen pinta-ala on noin 99 neliökilometriä. Puisto sijaitsee Kuusamon ylängön pohjoisosassa, ja sen maisemaa hallitsevat vanhat metsät, harjut, jyrkkäseinäiset kurut ja vaarat. Tunnetuimpia tuntureita ovat Sallatunturi, Ruuhitunturi, Iso Pyhätunturi ja Palotunturi. Sallatunturin laelta näkyy rajan taakse Venäjän puolen tuntureille.

Puiston luonto on Itä-Lapin ja Koillismaan rajaseudun sekoitusta. Kuruissa on jyrkkiä kallioseinämiä, louhikkoja ja varjoisia notkoja, joissa lumi viipyy pitkälle kevääseen, kun taas harjujen laet ovat kuivia mäntykankaita. Vanhoissa metsissä on runsaasti lahopuuta, ja niissä elää metsoja, kuukkeleita ja tikkoja. Poroja näkee lähes jokaisella retkellä, ja suurpedot, kuten karhu ja ahma, liikkuvat alueella mutta pysyttelevät yleensä piilossa. Kesällä tunturien rinteillä kukkii tunturikasveja, ja syksyllä maasto värittyy ruskan kirjaviksi sävyiksi.

Kansallispuisto syntyi pitkän valmistelun tuloksena, ja sen tavoitteena on suojella Sallatunturien vanhoja metsiä ja tunturiluontoa sekä tarjota retkeilijöille uusia reittejä. Reittien rakenteita on uudistettu puiston perustamisen jälkeen.

Lyhyet reitit sopivat puolen päivän retkiksi, ja Pahakuru on hyvä valinta kokonaiselle retkipäivälle. Monipäiväiselle vaellukselle alueen läpi kulkee UKK-reitti. Reittien varrella on laavuja, kotia, päivätupia ja autiotupia. Osa kansallispuistosta sijaitsee rajavyöhykkeellä, jonne pääsy vaatii luvan, joten seuraa maastossa olevia merkintöjä tarkasti.

Säännöt: tulenteko, leiriytyminen ja liikkuminen

Sallan kansallispuistossa tulta saa tehdä vain merkityillä tulipaikoilla, eikä metsäpalovaroituksen aikana tulta saa tehdä lainkaan. Telttailu onnistuu tulipaikkojen ja tupien läheisyydessä. Marjoja ja sieniä saa poimia, mutta kiviä ja kasveja ei saa viedä. Lemmikit on pidettävä kytkettyinä, sillä alueella laiduntaa poroja.

• Roskaton retkeily: reiteillä ei ole roska-astioita, joten vie roskasi pois ja ota mukaan oma käymäläpaperi.
• Juomavesi: luonnonvedet on keitettävä ennen juomista.
• Drooni: dronen lennättäminen vaatii lentosuunnitelman, ja rajavyöhykkeellä on omat rajoituksensa.
• Puhelinyhteys: verkko puuttuu osasta Sallatunturin aluetta. Kerro reitistäsi jollekin ja pidä hätänumero 112 mielessä.

Sallatunturin matkailualueella on toiminut Metsähallituksen luontokeskus, josta on saanut retkeilyneuvontaa ja karttoja. Palvelut ja aukioloajat voivat muuttua, joten tarkista ajantasainen tilanne luontoon.fi-palvelusta.

Salla kesällä ja syksyllä

Kesä–elokuussa Sallassa vaelletaan, pyöräillään, kalastetaan ja melotaan. Yötön yö valaisee tunturit kesäkuussa ja heinäkuun alussa, ja kansallispuiston harjuilla sekä kuruissa riittää kulkemista päiväretkistä useamman päivän vaelluksiin. Maastopyöräilijöille on merkittyjä reittejä, kuten Kaunisharju ja Ruuhitunturi. Heinäkuussa hyttysiä on paljon, joten karkote ja verkkohattu ovat hyödyllisiä.

Kalastajille Sallan järvet ja joet tarjoavat rauhallisia kalapaikkoja, ja kalastukseen tarvitaan voimassa olevat luvat. Kunnan pohjoisosassa sijaitseva Tuntsan erämaa-alue houkuttelee kokeneita erämaavaeltajia, jotka haluavat liikkua kaukana teistä ja palveluista. Erämaahan lähdettäessä kartta, kompassi ja riittävät varusteet ovat välttämättömiä.

Syyskuun alun ruska on Sallan parhaita aikoja. Tunturikoivikot värittyvät, marjoja on runsaasti ja ilma raikastuu. Syyskuun pimenevinä iltoina ensimmäiset revontulet loistavat taivaalla. Ruskamatkan suunnitteluun saat apua oppaasta ruska Lapissa.

Salla ja Karhunkierros

Sallan eteläosassa sijaitsee Oulangan kansallispuiston pohjoisosa ja Suomen tunnetuimman vaellusreitin, noin 80 kilometrin Karhunkierroksen, pohjoinen lähtöpiste Hautajärvellä. Moni vaeltaja aloittaa reitin Sallan puolelta ja päättää sen Rukalle Kuusamoon. Sallasta Hautajärvelle on noin tunnin ajomatka, joten Karhunkierroksen voi yhdistää Sallan tunturilomaan.

Miten Sallaan pääsee

Lentäen

Lähimmät lentoasemat ovat Rovaniemellä ja Kuusamossa. Rovaniemeltä Sallaan on noin 150 kilometriä ja ajoaikaa noin kaksi tuntia Kemijärven kautta. Kuusamosta matkaa on hieman vähemmän, ja Kuusamoon on lentoja Helsingistä etenkin talvikaudella. Lentoasemilta jatketaan vuokra-autolla, bussilla tai tilauskuljetuksella.

Junalla ja bussilla

Lähin rautatieasema on Kemijärvellä noin tunnin ajomatkan päässä. Kemijärvelle on kulkenut Helsingistä yöjuna etenkin talvisesonkina, joten Sallaan voi matkustaa nukkuen ja jatkaa aamulla bussilla tai taksilla. Linja-autoja kulkee Sallaan Rovaniemeltä ja Kemijärveltä, mutta vuoroja on vähän. Tarkista ajankohtaiset yhteydet VR:n ja Matkahuollon palveluista.

Autolla

Helsingistä Sallaan on noin 950 kilometriä, joten ajomatka on pitkä ja moni tauottaa sen yöpymisellä matkan varrella. Talvella tiet ovat lumisia ja pimeitä, ja poroja on usein tiellä – aja rauhallisesti ja varaudu niiden yllättäviin liikkeisiin. Pohjoisesta ja idästä Salla on helppo yhdistää Kuusamoon, Rukaan, Kemijärveen ja Pyhätunturiin.

Majoitus ja palvelut

Sallatunturin juurella on hotelli, mökkikyliä ja huoneistoja, ja kirkonkylässä on lisää majoitusta, kauppoja ja ravintoloita. Mökkimajoitus on Sallassa suosituinta: useimmissa mökeissä on oma sauna ja takka, ja moni sijaitsee suoraan latu- tai rinneyhteyden varrella. Matkailualueen palvelut ovat suppeammat kuin Lapin suurissa keskuksissa, joten ruokaostokset kannattaa tehdä kirkonkylässä tai Kemijärvellä. Ravintoloiden ja ohjelmapalveluiden aukiolo vaihtelee sesongin mukaan.

Salla lapsiperheille

Salla on helppo kohde lasten kanssa, koska välimatkat ovat lyhyitä ja rinteillä on väljää. Sallatunturin lasten rinnealue ja loivat aloittelijarinteet sopivat ensimmäisiin laskupäiviin, ja hiihtokoulussa lapset oppivat perusteet turvallisesti. Poropuistossa käynti on monelle lapselle loman kohokohta, ja talvella pulkkamäki, lumilinnat ja makkaranpaisto laavulla täydentävät päivää.

Kesällä lyhyt Kolmiloukkosen reitti ja Taivaan Tavoittelijan Taival ovat sopivan mittaisia kouluikäisille, kunhan matkaan varataan aikaa taukoihin. Pienempien kanssa kannattaa pysytellä matkailualueen lähellä ja valita tulipaikka, jonne on lyhyt kävelymatka.

Paikalliset maut

Sallan ravintoloissa ja kahviloissa maistuvat Lapin perinteiset ruoat. Poronkäristys perunamuusin ja puolukoiden kanssa on klassikko, ja kalaa tarjotaan usein savustettuna tai loimutettuna. Jälkiruoaksi saa leipäjuustoa lakkahillon kanssa, ja kesän lopulla metsistä voi poimia mustikoita, puolukoita ja tunturisoilla hilloja. Monet majoituspaikat myyvät paikallisia tuotteita, kuten poronlihaa ja marjahilloja, joita voi viedä tuliaisiksi.

Käytännön vinkit

• Pakkanen: tammi–helmikuussa pakkanen voi laskea alle −30 asteen. Pukeudu kerroksittain ja suojaa kasvot ja sormet.
• Kaamos ja valo: joulukuussa valoisaa aikaa on vain muutama tunti, kun taas kesäkuussa aurinko ei laske lainkaan.
• Porot tiellä: hidasta, kun näet poroja tien lähellä, sillä ne liikkuvat usein laumana ja yllättäen.
• Varaukset: hiihtolomaviikoilla ja pääsiäisenä mökit varataan hyvissä ajoin, mutta muina aikoina majoitusta löytyy usein lyhyelläkin varoitusajalla.
• Kartat: Metsähallituksen maksuton Retkikartta-palvelu näyttää kansallispuiston reitit, tuvat ja rajavyöhykkeen rajat.

Esimerkkiohjelma viikonlopulle

Talvella aloita aamupäivä Sallatunturin rinteillä ja vaihda iltapäivällä sukset murtomaavälineisiin tai lumikenkiin. Illalla voit lähteä opastetulle revontuliretkelle tai saunoa ja katsella taivasta mökin pihalta. Toisena päivänä tutustu poropuistoon tai lähde husky- tai moottorikelkkasafarille.

Kesällä kävele ensin Taivaan Tavoittelijan Taival tunturin laelle ja katso näkymiä rajan yli. Iltapäivällä voit kiertää Kolmiloukkosen kurureitin. Toisena päivänä Pahakuru tai Kaunisharju vie kansallispuiston syvemmille osille, tai voit ajaa Hautajärvelle ja kävellä osan Karhunkierroksesta.

Salla vai muut Lapin kohteet?

Salla sopii matkailijalle, joka hakee rauhaa, edullisempaa mökkimajoitusta ja perheystävällisiä rinteitä ilman suurkeskusten tungosta. Jos kaipaat pidempiä rinteitä ja vilkkaampaa kylää, valitse Ruka tai Lapin suuret keskukset. Lähin naapurikohde on Pyhätunturi, josta kerromme oppaassa Pyhä-Luosto. Etelämpänä Syöte tarjoaa yhtä rauhallista tunturitunnelmaa lyhyemmän matkan päässä Oulusta.

Usein kysyttyä

Lähteet

• Metsähallitus: Sallan kansallispuisto, kesäesite (PDF)
• Metsähallitus: Sallan talviesite (PDF)
• Metsähallitus, luontoon.fi: kansallispuistojen ajantasaiset tiedot
• Rajavartiolaitos: rajanylityspaikat
• VR: yöjuna Kemijärvelle