Karhunkierros – reitti, etapit, tuvat ja vinkit vaeltajalle

Karhunkierros on Suomen tunnetuin vaellusreitti: noin 80 kilometrin taival kulkee Sallan Hautajärveltä Oulangan kansallispuiston halki Kuusamon Rukalle. Reitin varrella on koskia, riippusiltoja, kallioisia jokilaaksoja ja vaaramaisemia sekä seitsemän autiotupaa. Koko reitti on usean päivän vaellus, mutta sen kauneimpia paloja voi kokea myös päiväretkellä, kuten 12 kilometrin Pienellä Karhunkierroksella. Tästä oppaasta näet reitin etapit, lähtöpisteet, tuvat, säännöt ja parhaan ajankohdan.

Karhunkierros lyhyesti

Nimestään huolimatta Karhunkierros ei ole rengasreitti, vaan se alkaa ja päättyy eri paikkoihin. Reitin pohjoispää on Sallan puolella Hautajärvellä tai Ristikalliossa ja eteläpää Rukalla Saaruan pysäköintialueella. Suurin osa reitistä kulkee Oulangan kansallispuistossa, ja Rukan päässä polku kulkee Valtavaaran ja Pyhävaaran luonnonsuojelualueella. Reitti merkittiin ensimmäisen kerran jo 1950-luvulla, ja nykyään se on maan suosituimpia vaellusreittejä.

Polku on merkitty maastoon hyvin, joten se sopii myös ensimmäiseksi monipäiväiseksi vaellukseksi, kunhan päivämatkat ovat realistisia ja varusteet kunnossa. Helppo reitti ei kuitenkaan ole: maasto on monin paikoin kivikkoista ja juurakkoista, ja nousuja, laskuja ja maastoportaita on paljon. Välillä polku kulkee tasaisilla mäntykankailla tai hiekkapohjalla. Pienten lasten kanssa koko reitti ei yleensä ole paras ensimmäinen valinta, mutta Pieni Karhunkierros ja lyhyet osuudet sopivat perheillekin.

Karhunkierros eroaa Lapin tunturivaelluksista. Maisema on metsäistä jokilaaksoa ja vaaraa, reitti on selvästi merkitty ja tupia on tiheästi, joten se sopii hyvin ensimmäiseksi vaellukseksi. Toisaalta reitillä on kesällä paljon kulkijoita, eikä erämaan hiljaisuutta voi odottaa. Jos kaipaat avotunturia ja syrjäisempää reittiä, lue myös juttu Käsivarressa vaeltelua.

Lähtöpisteet ja kulkusuunta

Useimmat vaeltajat kulkevat pohjoisesta etelään eli Hautajärveltä tai Ristikalliosta Rukalle, jolloin vaellus päättyy palvelujen äärelle. Reitin voi kulkea myös toiseen suuntaan.

• Hautajärvi (Salla): koko reitin pohjoinen lähtöpiste Karhunkierroksen luontokeskuksen luona. Hautajärveltä Rukalle on noin 81 kilometriä.
• Ristikallio: vaihtoehtoinen pohjoinen lähtöpiste. Ristikalliosta Rukalle on noin 71 kilometriä, ja polut yhtyvät Taivalkönkäällä.
• Ruka: reitin eteläpää on Saaruan pysäköintialueella. Rukalta pääsee Karhunkierrosbussilla pohjoisille lähtöpisteille.
• Oulangan luontokeskus: reitin pohjoisosassa, noin 28 kilometrin päässä Hautajärveltä. Luontokeskukselta on helppo aloittaa tai lopettaa lyhyempi osuus, ja sen lähellä on Kiutaköngäs.
• Juuma: Pienen Karhunkierroksen lähtöpaikka Kitkajoen varressa. Juuman kautta pääsee reitin eteläosaan, sillä Pieni Karhunkierros kulkee osin samaa polkua pääreitin kanssa.

Etapit ja tuvat

Reitin varrella on seitsemän autiotupaa ja kolme päivätupaa sekä useita laavuja ja kotia. Taukopaikat ovat yleensä vesistöjen äärellä, ja niillä on tulentekopaikka, polttopuuvaja ja käymälä. Taivalköngäs, Ansakämppä, Jussinkämppä, Siilastupa ja Porontimajoki ovat reitin tunnettuja tupapaikkoja, joiden mukaan vaellus yleensä suunnitellaan. Alla olevat välimatkat ovat pyöristettyjä.

Välimatkat perustuvat Ruka-Kuusamon reittikuvaukseen. Tarkista ajantasainen reittitieto ja tupien kunto Luontoon.fi-palvelusta ennen lähtöä.

Montako päivää Karhunkierros kestää?

Kestoon vaikuttavat kunto, rinkan paino ja se, kuinka paljon haluat pysähtyä. Maasto on hitaampaa kuin kilometreistä voisi päätellä, joten moni laskee kävelyvauhdiksi taukoineen 2–3 kilometriä tunnissa. Jos kävelet 15–20 kilometriä päivässä, koko reitti vie 4–5 päivää. Kokenut ja kevyesti pakannut vaeltaja selviää kolmessa päivässä, ja polkujuoksijat juoksevat reitin päivässä. Esimerkiksi neljän päivän vaellus Hautajärveltä voi kulkea näin:

• Päivä 1: Hautajärvi – Taivalköngäs, noin 19 km.
• Päivä 2: Taivalköngäs – Oulangan luontokeskus – Ansakämppä, noin 17 km.
• Päivä 3: Ansakämppä – Jussinkämppä – Siilastupa, noin 21 km.
• Päivä 4: Siilastupa – Porontimajoki – Ruka, noin 22 km.

Viidessä päivässä päivämatkat lyhenevät, ja aikaa jää esimerkiksi Kiutakönkäälle ja Kitkajoen koskille. Ristikalliosta aloittamalla reitistä lyhenee noin kymmenen kilometriä.

Lyhyempiä vaihtoehtoja

Koko reittiä ei tarvitse kulkea kerralla. Ristikalliosta Oulangan luontokeskukselle on noin 18 kilometriä Taivalkönkään kautta, ja sen voi kulkea yhdessä päivässä tai kahdessa Taivalkönkäällä yöpyen. Luontokeskukselta tarvitset kyydin takaisin. Toinen suosittu tapa on yhdistää Pieni Karhunkierros Juumasta ja päiväretki Kiutakönkäälle, jolloin näet reitin tunnetuimmat kosket ilman rinkkaa. Rukan päästä voi tehdä päiväretken Valtavaaralle ja takaisin.

Reitin nähtävyydet ja riippusillat

Karhunkierroksen maisemat vaihtelevat jokilaaksoista vanhoihin metsiin ja vaarojen laelle. Pohjoisosassa reitti seuraa Oulankajokea, jonka varrella on hiekkatörmiä ja jyrkkiä kallioseinämiä. Taivalkönkäällä Oulankajoen yli kuljetaan riippusiltoja pitkin. Oulangan luontokeskuksen lähellä on Kiutaköngäs, Oulankajoen tunnetuin koski, jonka partaalle vie merkitty polku. Etelämpänä reitti kulkee Kitkajoen varrella, jonka tunnetuimmat kohteet, Kuusamon hurjin koski Jyrävä ja Myllykosken vanha mylly, ovat Pienen Karhunkierroksen varrella. Viimeisellä osuudella polku kulkee Valtavaaran ja Pyhävaaran suojelualueen vaaramaisemissa ennen Rukaa.

Riippusillat ovat Karhunkierroksen tunnetuimpia maamerkkejä. Ne heiluvat kävellessä, joten ylitä sillat rauhassa ja paikalla olevien ohjeiden mukaan. Kesäisin suosituimmilla silloilla, erityisesti Pienen Karhunkierroksen varrella, voi joutua jonottamaan.

Pieni Karhunkierros

Pieni Karhunkierros on noin 12 kilometrin rengasreitti, joka alkaa Juuman pysäköintialueelta. Se on Kuusamon suosituin päiväretki, ja siihen mahtuu tiiviisti Karhunkierroksen parhaita paloja: riippusiltoja, Kitkajoen kuohuvat kosket, Myllykosken vanha mylly ja Jyrävän koski sekä Kallioportin näköalapaikka. Polku on mäkinen ja paikoin kivinen, ja portaita on paljon. Varaa retkeen taukoineen 4–6 tuntia, ota mukaan juomavettä ja eväät, joita ei tarvitse lämmittää.

Pieni Karhunkierros sopii hyväkuntoisille päiväretkeilijöille ja kouluikäisille lapsille. Pienimpien kanssa kannattaa kävellä vain Myllykoskelle ja takaisin. Kesällä Juuman pysäköintialue täyttyy helposti, joten aikainen lähtö kannattaa. Myllykosken päivätupa ja riippusilta ovat auki myös talvella, ja Pieni Karhunkierros pysyy retkeilijöiden tallaamana kuljettavana, mutta sitä ei hoideta talvireittinä.

Paras aika vaeltaa

Karhunkierroksen vaelluskausi on lyhyt. Helpointa vaeltaminen on kesäkuusta syyskuuhun.

• Toukokuu: reitti on keväällä tulvien vuoksi poikki, ja sille kannattaa lähteä vasta toukokuun lopulla, kun tulvahuippu on ohi. Toukokuun lopulla reitillä järjestetään myös suuri polkujuoksutapahtuma.
• Kesä–elokuu: valoisat yöt ja lämpimät päivät, mutta myös reitin vilkkain aika. Heinäkuu on vuoden suosituin kuukausi, ja tuvat ovat usein täynnä. Hyttysiä on yleensä juhannuksesta elokuun alkupuolelle.
• Syyskuu: ruska tulee yleensä syyskuun puolivälin tienoilla, ja hyttyset ovat poissa. Ruskaviikoilla reitillä on paljon väkeä, mutta muuten syksy on rauhallista.
• Lokakuu: vaeltaa voi vielä lokakuun alussa, mutta päivät lyhenevät nopeasti ja portaat ja kalliot ovat usein liukkaita. Loka–marraskuussa tulvat ja liukkaus voivat haitata kulkua.

Karhunkierros talvella

Talvella suuri osa Karhunkierroksesta on syvän lumen peitossa, eikä kesäreittiä hoideta talvella. Siksi koko reitille ei suositella lähtemistä lumiseen aikaan. Talvella voi kuitenkin hiihtää Karhunkierroksen erämaalatua, josta Rukan ja Valtavaaran välinen osuus on hoidettua latua. Juuman ja Kiutakönkään välillä kulkee noin 26 kilometrin Oulangan erämaareitti, joka on yleensä auki helmi–huhtikuussa ja jolla voi hiihtää, lumikenkäillä ja kävellä. Pieni Karhunkierros on talvellakin suosittu lumikenkäretki.

Varusteet

Hyvät varusteet tekevät vaelluksesta mukavan ja turvallisen. Kesällä tarvitset ainakin nämä:

• tukevat, sisäänajetut vaelluskengät ja vaihtosukat
• teltta, makuupussi ja makuualusta, vaikka aikoisit yöpyä tuvissa
• retkikeitin, polttoaine ja ruoka koko vaelluksen ajaksi sekä vähän ylimääräistä
• sadeasu, lämmin välikerros, pipo ja hanskat, sillä kesäöinäkin voi olla kylmää
• kartta ja kompassi tai karttasovellus, puhelimen varavirtalähde ja otsalamppu syksyllä
• juomapullo ja vedenpuhdistusmenetelmä, ensiapulaukku ja rakkolaastarit
• hyttysmyrkky ja -hattu kesä–heinäkuussa sekä roskapussi omille roskille

Rinkan paino ratkaisee paljon, koska nousuja ja portaita on paljon. Pakkausvinkkejä löydät jutusta mitä pakata vaellusreppuun, ja teltan pystytystä voi harjoitella jutun kuinka teltta pystytetään avulla.

Tulenteko, leiriytyminen ja säännöt

Karhunkierros kulkee suojelualueilla, joten liikkumista koskevat jokaisenoikeuksia tarkemmat säännöt. Tarkista ajantasaiset ohjeet ja rajoitukset Luontoon.fi:stä ennen lähtöä.

• Tulenteko: tulta saa tehdä vain virallisilla tulentekopaikoilla, ja polttopuut otetaan taukopaikan puuvajasta. Puita tai risuja ei saa kerätä luonnosta. Maastopalovaroituksen aikana avotulen teko on kielletty myös tulentekopaikoilla. Silloin tulta saa tehdä vain hormillisissa ja katetuissa tulisijoissa, kuten tupien takoissa.
• Retkikeitin: spriitä tai kaasua polttava retkikeitin ei ole avotuli, joten sitä saa käyttää myös maastopalovaroituksen aikana. Aseta keitin tukevalle ja palamattomalle alustalle. Risukeitintä ei saa käyttää maastopalovaroituksen aikana.
• Leiriytyminen: kansallispuistossa telttailu on sallittu vain tarkoitukseen osoitetuilla paikoilla, eli käytännössä tupien ja taukopaikkojen yhteydessä. Vapaa leiriytyminen jokaisenoikeuden nojalla ei ole sallittua.
• Autiotuvat: tuvat ovat maksuttomia ja kaikkien käytettävissä, mutta niitä ei voi varata. Kesällä tuvat täyttyvät usein, joten oma teltta on välttämätön.
• Roskat: vie kaikki roskasi pois maastosta. Taukopaikoilla on käymälät.
• Koirat: koira on pidettävä kytkettynä.
• Kalastus: Oulanka- ja Kitkajoella kalastukseen tarvitaan kalastonhoitomaksun lisäksi aluekohtainen lupa.

Turvallisuus

Jokilaaksot, portaat ja kalliot vaativat varovaisuutta, ja sää voi muuttua nopeasti. Tee reitti-ilmoitus eli kerro läheisellesi reittisuunnitelmasi, osallistujat, varusteet ja paluuaika, ja ilmoita, kun olet palannut. Metsähallituksen luontokeskukset eivät enää ota reitti-ilmoituksia vastaan. Hätätilanteessa soita 112.

Varaa juomavettä mukaan ja suunnittele, mistä täydennät sitä. Pintavesi kannattaa keittää tai suodattaa ennen juomista. Kesähelteellä nesteen tarve kasvaa, koska maasto on raskasta.

Ennen lähtöä

• Tarkista Luontoon.fi:stä reitin ajankohtaiset tiedotteet, kuten siltojen korjaukset ja tulvatilanne.
• Tarkista maastopalovaroitukset Ilmatieteen laitokselta ja ota mukaan retkikeitin, jos nuotiota ei saa tehdä.
• Lataa kartta puhelimeen. Luontoon-sovelluksen kartat toimivat myös ilman verkkoyhteyttä, ja reitin GPX-jäljen voi ladata karttasovellukseen.
• Varaa Karhunkierrosbussi tai taksi lähtöpisteeseen hyvissä ajoin, etenkin heinäkuuksi ja ruska-ajaksi.
• Tee reitti-ilmoitus läheiselle ja sovi, milloin ilmoitat palanneesi.

Kuljetukset ja pysäköinti

Koska Karhunkierros ei ole rengasreitti, kuljetus lähtöpisteeseen kannattaa suunnitella etukäteen. Helpointa on jättää auto Rukalle ja kulkea bussilla tai taksilla reitin pohjoispäähän.

• Karhunkierrosbussi: liikennöi Ruka Valleysta Rukan kylän ja Ristikallion kautta Hautajärvelle. Bussi ajaa kutsuliikenteenä, joten lippu on varattava etukäteen. Tarkista liikennöintipäivät ennen matkaa.
• Taksit: Rukan ja Kuusamon taksit ajavat reitin lähtöpisteille, ja pienelle ryhmälle kimppataksi voi olla edullinen. Erillistä autonsiirtopalvelua ei tällä hetkellä ole.
• Pysäköinti: Saaruan pysäköintialueelle Rukalle auton voi jättää maksutta vaelluksen ajaksi. Rukan parkkihalli on maksullinen. Hautajärven lähtöpisteellä ja Pienen Karhunkierroksen varrella olevan Basecamp Oulangan pysäköinnissä päiväkävijät pysäköivät maksutta, mutta yöpysäköinti on maksullista ja paikkoja on rajoitetusti.
• Saapuminen alueelle: Kuusamon lentoasemalle lennetään Helsingistä, ja Kemijärvelle kulkee yöjuna, josta on bussiyhteys Rukalle. Tarkemmat ohjeet löydät Ruka-oppaasta.

Majoitus ennen ja jälkeen vaelluksen

Vaelluksen päätteeksi Rukan kylä on luonteva paikka levätä: sieltä löytyy hotelleja, huoneistoja, saunoja ja ravintoloita. Ennen vaellusta voit yöpyä Rukalla ja lähteä aamulla bussilla lähtöpisteeseen. Oulangan kansallispuiston läheisyydessä on myös mökkejä ja leirintämahdollisuuksia. Koko seudun majoituksesta ja nähtävyyksistä kerrotaan Kuusamon matkaoppaassa. Jos haluat vertailla muita vaelluskohteita, katso myös Suomen kansallispuistot ja parhaimmat vaelluskohteet.

Alla olevalla videolla näet Karhunkierroksen maisemia.

Usein kysytyt kysymykset

Lähteet

• Luontoon.fi (Metsähallitus): Karhunkierros
• Luontoon.fi: Oulangan kansallispuisto
• Luontoon.fi: Milloin vierailla Oulangan kansallispuistossa
• Luontoon.fi: Pieni opas turvalliseen tulentekoon retkellä
• Luontoon.fi: Jokaisenoikeudet
• Luontoon.fi: Reitti-ilmoitus
• Ruka-Kuusamo: Karhunkierros
• Ruka-Kuusamo: Ladut ja erämaareitit
• Ruka-Kuusamo: Saapuminen