Inari (inarinsaameksi Aanaar, pohjoissaameksi Anár, koltansaameksi Aanar) on Suomen suurin kunta ja saamelaiskulttuurin keskus. Matkailijalle Inari tarkoittaa Inarijärven rannalla sijaitsevaa kirkonkylää, jossa ovat saamelaismuseo Siida ja saamelaiskulttuurikeskus Sajos, sekä laajoja erämaita, Lemmenjoen kansallispuistoa ja Suomen parhaita revontulialueita. Inariin lennetään Ivaloon, josta kirkonkylään on noin 50 kilometriä. Talvi on revontulien ja kaamoksen aikaa, kesä yöttömän yön, kalastuksen ja vaellusten.
Inarin kuntaan kuuluvat myös Ivalo ja tunturikylä Saariselkä, josta on oma opas: Saariselän matkaopas.
Inari lyhyesti
- Sijainti: Pohjois-Lappi, Inarijärven länsirannalla, noin 330 kilometriä Rovaniemeltä pohjoiseen
- Kunta: Suomen suurin, noin 17 300 km², noin 7 200 asukasta
- Kielet: suomi sekä inarinsaame, koltansaame ja pohjoissaame
- Lentoasema: Ivalo, noin 50 kilometriä kirkonkylästä
- Nähtävyydet: Siida, Sajos, Inarijärvi, Pielpajärven erämaakirkko, Lemmenjoen kansallispuisto
- Kaamos: noin kuusi viikkoa joulukuun alun molemmin puolin
- Yötön yö: toukokuun loppupuolelta heinäkuun loppupuolelle
Saamelaisten Inari
Inari on Suomen saamelaisten kotiseutualueen sydän. Kunnassa puhutaan kolmea saamen kieltä, inarinsaamea, koltansaamea ja pohjoissaamea, ja Inari on Suomen ainoa kunta, jolla on neljä virallista kieltä. Noin kolmannes asukkaista on saamelaisia. Inarinsaamea puhutaan vain Inarissa, ja koltansaamelaisten kylät, kuten Sevettijärvi ja Nellim, ovat Inarijärven itä- ja koillispuolella.
Kirkonkylän Sajos on saamelaisten kulttuuri- ja hallintokeskus, jossa toimii Saamelaiskäräjät. Talossa järjestetään konsertteja, tapahtumia ja näyttelyitä, ja sen kahvilassa ja myymälässä voi tutustua saamelaiseen ruokaan ja käsityöhön. Saamelaisten kansallispäivää vietetään 6. helmikuuta, ja tammikuussa Inarissa järjestetään alkuperäiskansojen elokuvafestivaali Skábmagovat.
Matkailijan kannattaa muistaa, että saamelaiskulttuuri on elävää kulttuuria eikä esitys. Saamelaiskäräjät on laatinut ohjeet kulttuurisesti vastuulliseen matkailuun: älä pukeudu saamenpukua jäljitteleviin asuihin, kysy lupa ennen kuin kuvaat ihmisiä ja valitse palvelut, joissa saamelaiset kertovat itse kulttuuristaan. Aidon saamelaisen käsityön eli duodjin tunnistaa Sámi Duodji -merkistä.
Siida ja muut nähtävyydet
Siida on saamelaismuseon ja Ylä-Lapin luontokeskuksen yhteinen talo kirkonkylän laidalla. Uudistetut näyttelyt avattiin vuonna 2022, ja ne kertovat saamelaisten historiasta, kulttuurista ja nykypäivästä sekä Pohjois-Lapin luonnosta vuodenaikojen vaihtelussa. Museon ulkomuseoalueella on vanhoja rakennuksia, pyyntikuoppia ja kotia, ja talossa on ravintola. Siida on Inarin tärkein nähtävyys, ja siihen kannattaa varata vähintään puoli päivää. Luontokeskuksen asiakaspalvelusta saa myös retkeilykarttoja, reittitietoa ja neuvoja erämaaretkille.
Pielpajärven erämaakirkko on 1700-luvulla valmistunut hirsikirkko Pielpajärven rannalla, noin seitsemän kilometrin päässä kirkonkylästä. Kirkolle kävellään tai hiihdetään merkittyä reittiä pitkin, ja kesällä sinne pääsee osin myös veneellä. Kirkonkylän läpi virtaava Juutuanjoki on tunnettu koskistaan ja perhokalastuksestaan, ja joen vartta kulkee luontopolku.
Inarijärven Ukonsaari, inarinsaameksi Äijih, on saamelaisten vanha pyhä paikka. Kesällä kirkonkylästä tehdään järviristeilyjä, joilla saareen voi pysähtyä. Saarella ja muilla pyhillä paikoilla liikutaan kunnioittavasti eikä mitään viedä mukaan.
Inarijärvi
Inarijärvi on Suomen kolmanneksi suurin järvi. Sen pinta-ala on noin 1 040 neliökilometriä, pituutta noin sata kilometriä, ja järvessä on yli 3 000 saarta. Kirkas vesi, kallioiset saaret ja männikköiset rannat tekevät siitä yhden Suomen kauneimmista järvistä. Talvella järvi jäätyy, ja jäälle tehdään moottorikelkka- ja pilkkiretkiä, kesällä veneretkiä ja kalastusmatkoja. Kalastukseen tarvitaan lupa, jonka saa Metsähallituksen Eräluvat-palvelusta. Kauniista järvistä kerrotaan lisää jutussa maailman kauneimmat järvet.
Järven itäpuolella on Vätsärin erämaa, yksi Suomen karuimmista ja kivikkoisimmista erämaista, ja koillisessa koltansaamelaisten Sevettijärvi. Vesireitit ja erämaat sopivat kokeneille retkeilijöille, joilla on omat välineet ja kokemusta erämaassa liikkumisesta.
Lemmenjoki ja erämaat
Lemmenjoen kansallispuisto on Suomen suurin kansallispuisto, ja se alkaa noin tunnin ajomatkan päässä kirkonkylästä lounaaseen. Puisto tunnetaan Lemmenjoen jokilaaksosta, vanhoista kultamaista ja kullankaivajien perinteestä. Kesällä jokea pitkin kulkee veneliikennettä, ja moni yhdistää venematkan ja vaelluksen kultamaille. Lemmenjoen kultakentillä kaivetaan kultaa edelleen, ja kullanhuuhdonnasta kerrotaan jutussa kullanhuuhdontaan Lappiin.
Inarin pohjoispuolella ovat Muotkatunturin ja Hammastunturin erämaat, ja kunnan eteläosassa Urho Kekkosen kansallispuisto. Erämaissa ei ole juuri palveluja, joten retki vaatii huolellista suunnittelua. Reittien ja tupien tiedot löytyvät Metsähallituksen Luontoon.fi-palvelusta. Lisää kansallispuistoista on oppaassa kansallispuistot ja luonnonsuojelualueet.
Revontulet, kaamos ja yötön yö
Inari on Suomen parhaita revontulialueita. Ilmatieteen laitoksen mukaan Sodankylän korkeudella revontulia näkyy noin joka toisena kirkkaana yönä ja Utsjoella vielä useammin, joten Inarissa ne näkyvät kirkkaina öinä useammin kuin joka toinen kerta. Revontulikausi kestää elokuun lopulta huhtikuun alkuun. Kirkonkylän valoista pääsee nopeasti pimeään Inarijärven rannalle tai jäälle, ja monet majoittajat järjestävät revontuliretkiä. Lisää vinkkejä on oppaassa Revontulet Suomessa.
Kaamos kestää Inarissa noin kuusi viikkoa. Aurinko ei nouse horisontin yläpuolelle marras–joulukuun vaihteesta tammikuun alkupuolelle, mutta keskipäivällä taivas hehkuu sinisenä ja punertavana. Kesällä aurinko ei laske noin kahteen kuukauteen toukokuun loppupuolelta heinäkuun loppupuolelle.
Talviaktiviteetit
Inarissa talvi kestää lokakuun lopulta toukokuuhun. Ohjelmapalveluyritykset järjestävät huskysafareita, poroajeluja, moottorikelkkaretkiä Inarijärven jäälle, pilkkiretkiä ja lumikenkäilyä. Retket tehdään usein pienissä ryhmissä, ja moni yhdistää ne vierailuun porotilalla, jossa poronhoitaja kertoo elinkeinostaan. Järven jäälle lähdetään omin päin vain paikallisten neuvojen mukaan, sillä virtapaikoissa ja salmissa jää voi olla heikkoa koko talven. Kevättalvella Pohjois-Lapissa järjestetään poroajokilpailuja, joissa porot vetävät ajajaa suksilla järven jäällä. Koiravaljakkoajelusta kerrotaan lisää jutussa huskysafarilla kotimaassa.
Laskettelemaan lähdetään Saariselälle, joka on Inarin kirkonkylästä noin 70 kilometrin päässä. Hiihtäjille kirkonkylän ympäristössä on latuja ja retkiä Pielpajärvelle ja Inarijärven jäälle.
Kesä ja ruska
Kesä on Inarissa lyhyt ja valoisa. Inarijärven jäät lähtevät tavallisesti vasta kesäkuun alkupuolella, joten veneretkikausi alkaa myöhään ja jatkuu syyskuulle. Alkukesän yöt ovat valoisia mutta viileitä, ja tunturien rinteillä voi olla vielä lunta. Juutuanjoella ja Inarijärvellä kalastetaan harjusta, taimenta ja siikaa, ja järvellä tehdään veneretkiä ja melontaretkiä. Vaeltajat suuntaavat Lemmenjoelle, Muotkatunturiin ja Urho Kekkosen kansallispuistoon. Heinäkuussa hyttysiä on paljon, joten elokuu on monelle miellyttävin kesäkuukausi. Ruska on Inarissa tavallisesti syyskuun alkupuolella, ja tunturikoivut ja varvikot muuttuvat silloin keltaisiksi ja punaisiksi. Vinkkejä syysmatkaan on jutussa ruskamatkalle Lappiin.
Saapuminen
Inariin lennetään Helsingistä Ivaloon, joka on Suomen pohjoisin lentoasema. Lentoasemalta on Ivaloon noin kymmenen kilometriä ja Inarin kirkonkylään noin 50 kilometriä, ja kuljetus järjestyy bussilla, taksilla tai vuokra-autolla. Junalla tullaan Rovaniemelle ja jatketaan bussilla Ivalon kautta Inariin, ja bussimatka kestää noin viisi tuntia. Autolla Helsingistä kertyy noin 1 150 kilometriä, joten matka kannattaa jakaa tai käyttää yöjunan autovaunua Rovaniemelle.
Nelostie jatkuu Inarista pohjoiseen Utsjoelle ja Norjaan. Inarista on Jäämeren rannalle ja Nordkappiin noin 400 kilometriä, joten moni yhdistää Inarin kesäiseen automatkaan pohjoiseen. Talvella pitkillä ajomatkoilla on varauduttava pimeään, liukkaisiin teihin ja poroihin tiellä.
Majoitus ja ravintolat
Kirkonkylässä on muutama hotelli, mökkikyliä ja lomamökkejä Inarijärven ja Juutuanjoen rannoilla. Revontulien katseluun on lasikattoisia mökkejä ja huoneita, ja erämaassa majoitutaan autiotuvissa ja varaustuvissa. Ivalossa on lisää hotelleja ja palveluja, ja Saariselällä majoitusvaihtoehtoja on eniten. Ravintoloissa voi maistaa saamelaista ja lappilaista ruokaa, kuten poronlihaa, siikaa, rautua ja muikkuja, ja jälkiruoaksi leipäjuustoa lakkahillon kanssa. Kirkonkylässä palveluja on vähemmän kuin suurissa matkailukeskuksissa, joten aukiolot kannattaa tarkistaa etenkin keväällä ja syksyllä.
Ivalo, Nellim ja Sevettijärvi
Ivalo on Inarin kuntakeskus ja Pohjois-Lapin suurin taajama. Siellä ovat kunnan tärkeimmät palvelut, kuten kaupat, apteekki, terveyskeskus ja huoltoasemat, ja yli puolet kunnan asukkaista asuu Ivalossa. Kylän läpi virtaa Ivalojoki, jonka yläjuoksulla kaivettiin kultaa jo 1800-luvulla. Ivalo on hyvä tukikohta, jos haluat yhdistää Saariselän rinteet, Inarin kulttuurikohteet ja retket Inarijärvelle.
Inarijärven kaakkoisrannalla, noin 40 kilometrin päässä Ivalosta, on Nellimin kylä, jossa asuu suomalaisia, inarinsaamelaisia ja koltansaamelaisia. Koltansaamelaiset siirtyivät Inariin Petsamosta toisen maailmansodan jälkeen, ja heidän keskuksensa on kunnan koillisosassa sijaitseva Sevettijärvi. Molemmissa kylissä on ortodoksinen kirkko, ja Nellimistä tehdään retkiä Inarijärvelle ja itärajan erämaihin. Koltansaamelaisten historiaan voi tutustua myös Siidan näyttelyssä.
Käytännön vinkit
Inarissa välimatkat ovat pitkiä, ja julkinen liikenne kulkee harvoin, joten auto tekee liikkumisesta vapaata. Talvella pakkanen voi laskea alle −30 asteen, joten varaa lämpimät kerrokset, lapaset ja kasvosuoja, ja pidä puhelimen akku lämpimässä. Kirkonkylän kaupat ja ravintolat palvelevat matkailijoita, mutta suurin valikoima on Ivalossa. Erämaaretkelle lähtevän kannattaa kertoa reittisuunnitelmastaan jollekin, ladata kartat puhelimeen ja varata mukaan otsalamppu ja ylimääräiset vaatteet. Poroja liikkuu teillä ympäri vuoden.
Paras matka-aika
| Tammi | Helmi | Maalis | Huhti | Touko | Kesä | Heinä | Elo | Syys | Loka | Marras | Joulu | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Päivän ylin (°C) | −9 | −8 | −3 | 3 | 9 | 15 | 19 | 16 | 11 | 3 | −3 | −6 |
| Yön alin (°C) | −19 | −19 | −14 | −7 | −1 | 5 | 9 | 7 | 2 | −3 | −10 | −16 |
Pitkän aikavälin keskiarvot 1991–2020, mittausasema Inari Väylä (Ilmatieteen laitos). Ivalossa ja Inarijärven rannoilla pakkaset ovat usein hieman lauhempia.
Joulu–tammikuu on kaamoksen ja revontulien aikaa, ja tammikuussa Inarissa järjestetään Skábmagovat. Helmi–maaliskuu on kylmää mutta valoisampaa, ja revontulet näkyvät edelleen hyvin. Huhtikuu on hankiretkien ja kevätauringon aikaa. Kesä–elokuu tuo yöttömän yön, kalastuksen ja vaellukset, ja syyskuu ruskan ja revontulikauden alun.
Kenelle Inari sopii?
| Matkailija | Miksi Inari |
|---|---|
| Kulttuurimatkailija | Siida, Sajos ja saamelaisten elävä kulttuuri |
| Revontulien metsästäjä | pohjoinen sijainti ja pimeät järvenselät |
| Kalastaja | Inarijärvi ja Juutuanjoen kosket |
| Vaeltaja ja erämaaretkeilijä | Lemmenjoki, Muotkatunturi ja Vätsäri |
| Laskettelija | majoitu mieluummin Saariselällä ja tee päiväretki Inariin |
| Kesäautoilija | pysähdys matkalla Jäämerelle ja Nordkappiin |
Usein kysytyt kysymykset
Mitä Inarissa kannattaa nähdä?
Saamelaismuseo ja luontokeskus Siida, saamelaiskulttuurikeskus Sajos, Inarijärvi ja Ukonsaari, Pielpajärven erämaakirkko sekä Lemmenjoen kansallispuisto. Talvella revontulet ja kesällä yötön yö.
Miten Inariin pääsee?
Lentäen Helsingistä Ivaloon, josta kirkonkylään on noin 50 kilometriä. Junalla tullaan Rovaniemelle ja jatketaan bussilla noin viisi tuntia.
Mitä kieliä Inarissa puhutaan?
Suomea sekä kolmea saamen kieltä: inarinsaamea, koltansaamea ja pohjoissaamea. Inari on Suomen ainoa kunta, jolla on neljä virallista kieltä.
Näkyykö Inarissa revontulia?
Näkyy usein. Inari on Suomen parhaita revontulialueita, ja kirkkaina ja pimeinä öinä niitä näkyy useammin kuin joka toinen kerta elokuun lopulta huhtikuun alkuun.
Kuinka kaukana Inari on Saariselältä?
Noin 70 kilometriä. Matka kulkee Ivalon kautta nelostietä pitkin, ja autolla siihen kuluu vajaa tunti.
Miten saamelaiskulttuuria kohdataan kunnioittavasti?
Valitse palveluita, joissa saamelaiset kertovat itse kulttuuristaan, kysy lupa ennen kuin kuvaat ihmisiä, älä käytä saamenpukua jäljitteleviä asuja ja osta aitoa käsityötä, jonka tunnistaa Sámi Duodji -merkistä.
