Pihlajasaari – opas Helsingin suosituimpaan uimasaareen

Pihlajasaari (Rönnskär) on Helsingin suosituin uimasaari: kaksi metsäistä saarta Hernesaaren edustalla, pitkä hiekkaranta, rantakalliot, ravintola ja kaikille yhteinen naturistiranta. Saarelle pääsee vain veneellä, ja kesäkaudella JT-Linen vesibussit vievät perille Merisatamasta ja Ruoholahdesta noin kymmenessä minuutissa. Tästä oppaasta näet, missä rannat ovat, miten lautta kulkee, missä voi grillata ja saunoa ja mitä sääntöjä saarella noudatetaan.

Pihlajasaari lyhyesti

Pihlajasaari kuuluu Helsingin eteläiseen saaristoon. Se koostuu kahdesta saaresta, Läntisestä ja Itäisestä Pihlajasaaresta, joita yhdistää kävelysilta. Saarilla ei ole vakituisia asukkaita, vaan ne ovat kaupungin ylläpitämää ulkoilualuetta. Pihlajasaari oli aiemmin huvilasaari, ja metsän keskellä ja rannoilla on yhä vanhoja huviloita. Kesän helleviikonloppuina saari täyttyy uimareista, mutta arkiaamuina ja alku- ja loppukesällä siellä on rauhallista.

Pihlajasaari sopii erityisesti lapsiperheille, joille matala hiekkaranta on helppo uintipaikka, sekä piknikille ja rantapäivään ystävien kanssa. Luonnosta pitävä löytää saarelta lehtoa, rantakallioita ja luontopolun, ja naturistiranta houkuttelee kävijöitä myös kauempaa. Jos haluat vertailla Pihlajasaarta muihin saariin, katso oppaamme Helsingin saarista.

Miten Pihlajasaareen pääsee

Pihlajasaareen ei ole siltaa eikä HSL:n lauttaa. Kesäkaudella JT-Line liikennöi vesibussia kahdelta laiturilta: Merisatamanrannasta Kaivopuiston länsipuolelta ja Ruoholahdesta. Matka kestää noin kymmenen minuuttia, ja lipun voi ostaa liikennöitsijältä; HSL-lippu ei kelpaa. Liikenne alkaa yleensä alkukesästä ja päättyy syyskuun puolivälissä. Tarkista aikataulu ja viimeinen paluuvuoro liikennöitsijän sivuilta, sillä kauniina kesäpäivinä lautoilla voi olla tungosta.

Omalla veneellä tulevalle saaren pohjoispuolella on vierasvenelaituri, jossa on venepaikkoja ja poijuja. Päiväkävijöille laituri on maksuton, yöpyminen maksaa. Muualla saarella ei ole turvallisia rantautumispaikkoja, ja meloessakin kannattaa rantautua vain laiturialueelle.

Rannat ja naturistiranta

Läntisen Pihlajasaaren pääranta on satoja metrejä pitkä, matalasti syvenevä hiekkaranta, jonka takana on varjoisaa metsää. Rannalla on pukusuoja, suihku, WC, leikkipaikka ja kesäisin auki oleva rantabaari. Rannan tuntumassa on myös kymmeniä uimakoppeja, joista osa on yleisessä käytössä ja osa vuokrataan kausittain arvonnalla. Hiekkarannan lisäksi saarella on pienempiä uimapaikkoja ja kallioniemiä, joilla voi ottaa aurinkoa rauhassa. Uinninvalvontaa rannoilla ei ole, joten lapsia on vahdittava itse. Meri lämpenee yleensä uimakelpoiseksi vasta heinä–elokuussa.

Itäisellä Pihlajasaarella on naturistiranta, joka on erotettu saaren muista rannoista ja on kaikille yhteinen, eli miehillä ja naisilla ei ole omia osioitaan. Ranta on pääosin kalliota, joten se sopii paremmin auringonottoon kuin pitkiin uintiretkiin. Naturistirannalla noudatetaan tavallista hyvää tapaa: valokuvaaminen muista ihmisistä ei kuulu asiaan.

Ravintola, rantabaari ja kioski

Läntisellä saarella on Ravintola Pihlajasaari, joka toimii vanhassa huvilarakennuksessa laiturin lähellä. Rannalla on rantabaari ja satamassa kioski, ja kaikki kolme ovat auki kesäkaudella. Ravintolaa vuokrataan myös yksityistilaisuuksiin, joten tarkista sen aukiolo ennen lähtöä. Omat eväät ovat yhtä lailla tervetulleita: saarella on paljon piknikpaikkoja metsän reunassa ja kallioilla.

Grillipaikat ja tulenteko

Pihlajasaaressa on kolme keittokatosta, joissa on valmiina polttopuut, ja saarella on juomavesipisteitä. Tulta saa tehdä vain keittokatoksissa, eikä lainkaan metsä- tai ruohikkopalovaroituksen aikana; varoitukset näet Ilmatieteen laitoksen sivuilta. Läntisen saaren lehto on luonnonsuojelualuetta, jolla tulenteko ja grillaaminen ovat kiellettyjä myös omalla kertakäyttögrillillä. Kesäviikonloppuisin keittokatokset ovat suosittuja, joten varaudu jakamaan tulipaikka muiden kanssa.

Sauna ja yöpyminen

Saarella on kesäisin kaksi vuokrasaunaa. Etelärannan pieni rantasauna on puulämmitteinen omatoimisauna enintään seitsemälle hengelle, ja itäisen saaren Aalto-sauna on sähkökiukaalla lämpenevä sauna enintään kuudelle. Saunat varataan Helsingin kaupungin Varaamo-palvelusta, ja kesän varaukset avautuvat yleensä maalis–huhtikuussa. Molemmat ovat vuokrasaunoja, joten saunaan pääsee varaamalla vuoron. Yleisiä saunavuoroja on lähisaarista Lonnassa ja Uunisaaressa.

Telttailu on sallittu Itäisellä Pihlajasaarella, ja yöstä peritään maksu, joka maksetaan leirintäalueella kortilla tai mobiilimaksulla. Teltta-yö meren äärellä on helppo tapa kokea saaristoyö ilman omaa venettä, mutta tarkista ennen lähtöä illan viimeisen ja aamun ensimmäisen vesibussin ajat.

Luontopolku ja luonnonsuojelualue

Pihlajasaaren halki kulkee luontopolku, joka on merkitty 21 numeroidulla tolpalla. Läntisen saaren lenkki on noin 1,8 kilometriä ja itäisen saaren noin kilometrin mittainen, ja polun varrelta näkee saaren lehtoja, kallioita ja huviloita. Kaupungin esitteessä kerrotaan saaren historiasta ja luonnosta. Läntisen Pihlajasaaren lehto ja merenrantaniitty ovat luonnonsuojelualuetta, jossa kasvillisuus on herkkää kulumiselle. Itäisellä saarella näkee lisäksi jäänteitä vanhoista ilmatorjunta-asemista.

Säännöt ja hyvä tietää

• Pidä koirat, kissat ja muut lemmikit kytkettyinä koko saarella.
• Luonnonsuojelualueella ei saa tehdä tulta, grillata, telttailla eikä pyöräillä, eikä kasveja, sieniä tai jäkäliä saa vahingoittaa.
• Älä häiritse lintuja tai riko pesiä, ja liiku pesimäaikana rannoilla varoen.
• Tulta saa tehdä vain keittokatoksissa, ei metsä- tai ruohikkopalovaroituksen aikana.
• Vie roskat mukanasi, jos saaren astiat ovat täynnä.
• Saarella noudatetaan jokamiehenoikeuksia ja Helsingin kaupungin järjestyssääntöjä.

Kesäkaudella saarella on saaristoisäntä ja saaren henkilökuntaa, joilta saa apua ja neuvoja. WC:itä on useita, ja kesäkauden jälkeen käytössä ovat kuivakäymälät. Esteettömyystiedot ovat kaupungin mukaan vielä puutteelliset: hiekkatiet, kalliot ja portaat voivat olla hankalia pyörätuolilla tai lastenrattailla.

Pihlajasaari syksyllä ja talvella

Vesibussin kausi päättyy syyskuussa, minkä jälkeen saarelle pääsee vain omalla veneellä. Satamapalvelut sulkeutuvat lokakuun alussa, ja saarten välinen kävelysilta ei ole talvella käytössä. Talvella Pihlajasaari ei siis ole matkailijan kohde; meren jäälle ei kannata lähteä kävelemään, sillä jäätilanne vaihtelee nopeasti. Talvella saaristoon pääsee helpoiten Suomenlinnaan, jonne HSL:n lautta kulkee ympäri vuoden, tai Uunisaareen, jonne Kaivopuistosta johtaa talvella ponttonisilta.

Pihlajasaari vai jokin muu saari?

Pihlajasaari on paras valinta, kun haluat koko päivän rantaloman, hiekkarannan ja mahdollisuuden grillata. Jos aikaa on vain pari tuntia, Uunisaari Kaivopuiston edustalla on lähempänä ja sinne pääsee muutamassa minuutissa. Historiaa ja nähtävyyksiä kaipaavalle sopii Suomenlinna, ja lapsiperheen sadepäivän tai eläinretken kohde on Korkeasaari. Muut kaupungin nähtävyydet ja saunat esittelee Helsingin matkaopas. Jos uiminen kiinnostaa muuallakin, katso myös juttu Maauimalat Suomessa, ja yleisiä vinkkejä lasten kanssa matkustamiseen löydät perhematkaoppaasta.

Usein kysytyt kysymykset