Maauimalat Suomessa ovat kesän klassikko: kaupunkien ulkouima-altaissa vesi on puhdistettua ja usein lämmitettyä, altaat ovat pitkiä ja ympärillä on nurmikkoa ja katsomoita auringonottoon. Kausi kestää yleensä toukokuusta elo- tai syyskuuhun, ja muutamassa maauimalassa, kuten Porissa, voi uida myös talvella. Tähän oppaaseen on koottu tunnetuimmat maauimalat Helsingistä Poriin sekä vinkit kauteen, veden lämpötilaan ja lasten kanssa uimiseen.
Mikä maauimala on?
Maauimala on ulkona sijaitseva uima-allasalue, jossa on yleensä kuntouintiallas, lasten kahluu- tai opetusallas ja usein hyppyallas tai -torni. Toisin kuin uimarannalla, vesi on puhdistettua, monessa paikassa lämmitettyä, ja paikalla on uinninvalvonta, pukuhuoneet ja suihkut. Maauimala sopii siis myös silloin, kun järvi tai meri on vielä kylmä tai uimarannalla on sinilevää.
Monet Suomen tunnetuimmista maauimaloista liittyvät Helsingin vuoden 1952 olympialaisiin. Helsingin Uimastadion oli kisojen uintipaikka, Kumpulan maauimala rakennettiin kisoja varten, ja Hämeenlinnan Ahvenistolla käytiin nykyaikainen viisiottelu. 1950-luvun funkis- ja modernistinen arkkitehtuuri tekee näistä uimaloista myös rakennushistoriallisesti kiinnostavia, ja esimerkiksi Porin maauimala on suojeltu.
Tunnetuimmat maauimalat vertailussa
| Maauimala | Kaupunki | Altaat | Erityistä |
|---|---|---|---|
| Uimastadion | Helsinki | 50 m, hyppy- ja kahluuallas | 1952 olympiauimala |
| Kumpulan maauimala | Helsinki | useita altaita, hyppytorni | rakennettu olympialaisiin |
| Leppävaaran maauimala | Espoo | 50 m, monitoimi- ja kahluuallas | liukumäki, 27 °C |
| Samppalinnan maauimala | Turku | 50 m allas | keskustan tuntumassa |
| Kupittaan maauimala | Turku | tarkista palvelut | Kupittaan puistossa |
| Ahveniston maauimala | Hämeenlinna | allas, hyppytorni 1–10 m | olympiapaikka järven rannalla |
| Porin maauimala | Pori | 50 m, kaksi lastenallasta | talviuinti, liukumäki |
| Kalevan maauimala | Tampere | allas, hyppytorni | uimahallin yhteydessä |
Kaudet ja aukioloajat vaihtelevat vuosittain sään ja huoltotöiden mukaan, joten tarkista ne aina kaupungin sivuilta ennen lähtöä.
Helsinki: Uimastadion ja Kumpula
Uimastadion (Simstadion) Eläintarhassa Olympiastadionin lähellä on Suomen tunnetuin maauimala. Se rakennettiin alun perin vuoden 1940 olympialaisiin, jotka peruttiin sodan vuoksi, ja valmistui vuonna 1947. Vuoden 1952 olympialaisissa siellä kilpailtiin uinnissa ja uimahypyissä. Altaita on kolme: 50 metrin kuntouintiallas, hyppyallas ponnahduslautoineen ja hyppytorneineen sekä lasten kahluuallas. Hyppytornia saa käyttää vain uinninvalvojan valvonnassa. Uimastadion on avoinna tyypillisesti toukokuun alusta syyskuun loppuun, ja helteisinä kesäpäivinä siellä käy tuhansia uimareita.
Kumpulan maauimala Toukolassa rakennettiin myös vuoden 1952 olympialaisia varten, ja se on helsinkiläisperheiden kesäsuosikki. Sinne pääsee keskustasta joukkoliikenteellä. Kumpulassa on useita altaita ja hyppytorni, ja sen nurmikoilla vietetään helposti koko kesäpäivä.
Helsingissä voi uida ulkona myös talvella: Kauppatorin vieressä Katajanokanlaiturilla oleva merikylpylä Allas Sea Pool tarjoaa ympäri vuoden lämmitetyn uima-altaan ja merivesialtaan, jossa talvella uidaan avantouinnin tapaan. Pääkaupungin muista kesäkohteista kerrotaan Helsinki-oppaassa, ja luonnonrannoista muun muassa jutussa Pihlajasaari.
Espoo: Leppävaara
Leppävaaran maauimala Leppävaaran uimahallin vieressä on suuri ja perheystävällinen ulkouimala. Pääallas on 50 metriä pitkä ja 25 metriä leveä, ja siinä on kymmenen rataa. Lisäksi on 20 x 20 metrin matala monitoimiallas, lasten kahluuallas leikkialueineen ja kolmikaistainen vesiliukumäki. Pääallas ja kahluuallas lämmitetään noin 27-asteisiksi, joten uimaan voi mennä myös viileämpänä kesäpäivänä. Hyppyallasta maauimalassa ei ole, mutta uimahallin hyppyallasta voi käyttää.
Leppävaaran maauimala on auki keväästä syksyyn, ja kauden alku ja loppu riippuvat säästä. Kesällä 2026 uimala suljettiin huoltotöiden vuoksi jo elokuun alussa, ja se avataan uudelleen keväällä 2027. Espoon muista kohteista kerrotaan Espoo-oppaassa.
Turku: Samppalinna ja Kupittaa
Turussa on kaksi maauimalaa. Samppalinnan maauimala on keskustan tuntumassa Samppalinnanmäen juurella, ja sen 50 metrin altaassa uidaan kuntouintia ja katsomon portailla otetaan aurinkoa. Kupittaan maauimala on Kupittaan puistossa itäisen keskustan laidalla. Molemmat ovat kesäkohteita, ja niiden aukioloajat, hinnat ja palvelut julkaistaan vuosittain Turun kaupungin sivuilla. Turun kesästä ja Ruissalon uimarannoista lisää Turku-oppaassa.
Hämeenlinna: Ahvenisto
Ahveniston maauimala on yksi Suomen kauneimmin sijaitsevista: se on harjujen keskellä aivan Ahvenistonjärven uimarannan vieressä. Urheilu- ja ulkoilukeskus rakennettiin vuoden 1952 olympialaisiin, joiden nykyaikainen viisiottelu kilpailtiin Ahvenistolla, ja maauimala on kunnostettu olympiavuosien asuun. Hyppytornissa on tasot metristä kymmeneen metriin, ja kesällä järjestetään puhallettavan vesiesteradan SuperWibit-päiviä. Ahvenisto nimettiin vuonna 2017 valtakunnalliseksi liikuntapaikaksi.
Maauimalan kausi alkaa toukokuussa. Samalla retkellä voi kiertää harjujen ulkoilureittejä, kuten noin kuuden kilometrin luontopolun, uida järvessä ja käydä rantasaunassa, ja talvella Ahvenistolla on avantouintia. Alueelle pääsee Hämeenlinnan keskustasta paikallisbussilla. Lisää kaupungista Hämeenlinna-oppaassa.
Pori: maauimala, jossa uidaan talvellakin
Porin maauimala Isomäen urheilukeskuksessa on vuonna 1957 valmistunut arkkitehti Yrjö Lindegrenin suunnittelema funkiskohde, jonka Museovirasto on suojellut ja joka kuuluu Porin kansalliseen kaupunkipuistoon. Pääallas on 50 metriä pitkä ja 20 metriä leveä, ja siinä on kahdeksan rataa. Lisäksi on kaksi lastenallasta, hyppytorni, jossa on 1 ja 3 metrin ponnahduslaudat sekä 5, 7,5 ja 10 metrin tasot, ja 50 metrin vesiliukumäki. Kesällä vesi on noin 26-asteista, ja saunoja on kolme.
Porin maauimalan erikoisuus on talviuinti. Kesäkausi päättyy elo–syyskuussa, mutta lokakuun puolivälistä huhtikuun alkuun maauimalassa voi uida avantouinnin tapaan 3–5-asteisessa vedessä ja lämmitellä saunassa. Talviuintivuoroja on tietyillä viikonpäivillä, joten tarkista ajat kaupungin sivuilta. Porin kesästä ja jazzeista lisää Pori-oppaassa.
Tampere, Lahti ja muut kaupungit
Tampereella maauimala toimii Kalevassa uimahallin yhteydessä, ja järvikaupungin kesäuinti on lisäksi uimarantojen varassa: esimerkiksi Pyynikin uimarannalle pääsee keskustasta kävellen, ja Rauhaniemen kansankylpylässä uidaan ympäri vuoden saunan ja avannon kautta. Lisää Tampere-oppaassa. Lahdessa hyppyrimäkien juurella sijaitseva vanha maauimala ei ole enää käytössä, joten kesäuinti painottuu järvien uimarannoille; kaupungista lisää Lahti-oppaassa.
Pienempiä maauimaloita on monessa muussakin kaupungissa, ja kaupunkien liikuntapalveluiden sivuilta löytyvät kesän uimapaikat, veden lämpötilat ja uimarantojen vedenlaatu. Jos maauimalaa ei ole lähellä, valvottu uimaranta tai kylpylä on hyvä vaihtoehto; kylpylöistä kerrotaan jutussa kylpylämatkailijan Suomi.
Maauimala, uimaranta vai kylpylä?
Suomen kesässä uimapaikkoja riittää, ja jokaisella on omat hyvät puolensa. Tämä vertailu auttaa valitsemaan:
| Vaihtoehto | Vesi | Hyvää | Huomioitavaa |
|---|---|---|---|
| Maauimala | puhdistettu, usein lämmitetty | valvonta, pitkät radat, hyppytornit | maksullinen, vain kesällä |
| Uimaranta | järvi tai meri | ilmainen, luonnonmaisema | viileä alkukesästä, sinilevä mahdollinen |
| Kylpylä | lämmin sisäallas | ympäri vuoden, liukumäet, saunat | sisätiloissa, kalliimpi |
Maauimala on paras valinta kuntouimarille, joka haluaa uida 50 metrin radalla ulkona, ja lapsiperheelle, joka kaipaa matalaa ja lämmintä vettä valvotussa paikassa. Uimaranta voittaa tunnelmassa ja hinnassa, ja kylpylä on varma valinta sadepäiväksi ja talveksi.
Maauimala osana kaupunkilomaa
Maauimalan voi helposti ottaa mukaan kotimaan kaupunkilomalle, sillä monet sijaitsevat keskustan lähellä:
- Helsinki: Uimastadion on Olympiastadionin ja Töölönlahden puistojen tuntumassa, joten uinnin voi yhdistää kävelyyn Töölönlahdella ja Linnanmäen huvipuistoon.
- Turku: Samppalinnan maauimala on keskustan tuntumassa, joten aamu-uinnin jälkeen ehtii jokirannan terasseille ja Turun linnaan.
- Hämeenlinna: Ahveniston päivään sopivat harjujen polut, rantasauna ja maauimala, ja kaupungin keskustassa odottaa Hämeen linna.
- Pori: maauimala on urheilukeskuksessa kansallisen kaupunkipuiston alueella, ja heinäkuussa samaan matkaan voi yhdistää Pori Jazzin.
Kausi, lämmitys ja sää
Maauimaloiden kausi alkaa yleensä toukokuussa ja päättyy elo- tai syyskuussa. Tarkka aloitus riippuu säästä ja kunnostustöistä, ja kauden lopussa aukioloajat voivat lyhentyä. Koulujen loma-aikana kesä- ja heinäkuussa maauimalat ovat vilkkaimmillaan, ja helteellä suosituimmat uimalat täyttyvät jo iltapäivällä.
- Veden lämpötila: lämmitetyissä altaissa vesi on tyypillisesti noin 26–27-asteista, esimerkiksi Leppävaarassa ja Porissa. Lämmitys tekee uimisesta mukavaa myös viileänä kesäpäivänä, mutta tuulella ilma voi tuntua kylmältä.
- Sade ja ukkonen: sadepäivinä maauimaloissa on väljää, mutta ukkosella uimarit voidaan ohjata pois altaista turvallisuussyistä.
- Kuntouinti: aamut ja arki-illat ovat rauhallisimpia, ja monessa uimalassa on erilliset radat kuntouimareille.
- Talvella: Porin maauimalan talviuinti ja Helsingin Allas Sea Pool ovat harvinaisia mahdollisuuksia uida ulkoaltaassa talvella. Muuten talviuinti tapahtuu avannoissa ja rantasaunoilla.
Kuntouimarille
Maauimala on kuntouimarille kesän paras harjoituspaikka, sillä 50 metrin allas on harvinaisuus sisähalleissa, joissa altaat ovat yleensä 25-metrisiä. Uimastadionilla, Leppävaarassa, Samppalinnassa ja Porissa pääsee uimaan pitkää rataa ulkoilmassa. Rauhallisinta on aamuisin heti aukeamisen jälkeen ja arki-iltoina, kun perheet ovat lähteneet. Monessa uimalassa osa radoista on varattu kuntouintiin, ja kaupungit järjestävät kesällä myös vesijumppia ja uimakouluja maauimaloissa. Uimalasit ovat ulkona erityisen hyödylliset, sillä aurinko häikäisee altaan pinnasta, ja aurinkorasva kannattaa valita vedenkestävänä.
Maauimalat lapsiperheille
Maauimala on lapsiperheelle edullinen ja helppo kesäpäivän kohde. Matalat kahluu- ja lastenaltaat ovat pienimmille turvallisempia kuin uimaranta, koska pohja on tasainen ja vesi lämmintä, ja liukumäet, kuten Leppävaaran kolmikaistainen ja Porin 50 metrin liukumäki, ovat isompien lasten suosikkeja. Uinninvalvonnasta huolimatta aikuisen on aina valvottava uimataidotonta lasta, ja monessa uimalassa uimataidottomat lapset saavat olla altaassa vain aikuisen kanssa.
- Ota mukaan aurinkorasva, lippis, juomapullo ja lämmin vaate uinnin jälkeen.
- Pienille lapsille tarvitaan uimavaippa, ja kellukkeista ja uimarenkaista kannattaa tarkistaa uimalan säännöt.
- Kysy kassalta perhelippuja ja sarjakortteja, jos aiot käydä useammin.
- Helteellä tule aamupäivällä, jolloin varjopaikkoja ja tilaa nurmikolla on vielä hyvin.
Lisää kesäisiä perhekohteita on huvipuisto-oppaassa, jossa esitellään myös vesipuistot, sekä perhematkaoppaassa.
Säännöt ja käytännön vinkit
- Peseytyminen: ennen altaaseen menoa peseydytään suihkussa ilman uima-asua, kuten uimahalleissa.
- Hyppytorni: korkeimpia tasoja saa yleensä käyttää vain valvottuina aikoina, ja alla olevan altaan on oltava tyhjä ennen hyppyä.
- Liput: maauimalat ovat yleensä maksullisia, ja kaupungit myyvät kertalippujen lisäksi sarja- ja kausikortteja.
- Avantouinti: talviuinnissa ui lyhyesti, älä ui yksin ja jätä väliin, jos sinulla on sydänvaivoja tai olet sairas.
Usein kysytyt kysymykset
Milloin maauimalat aukeavat?
Useimmat maauimalat aukeavat toukokuussa ja sulkeutuvat elo- tai syyskuussa. Esimerkiksi Helsingin Uimastadion on avoinna tyypillisesti toukokuun alusta syyskuun loppuun. Tarkat päivät riippuvat säästä ja huoltotöistä.
Onko maauimaloiden vesi lämmitettyä?
Monessa on. Esimerkiksi Leppävaaran maauimalan pääallas ja kahluuallas lämmitetään noin 27-asteisiksi, ja Porin maauimalassa vesi on kesällä noin 26-asteista.
Missä maauimalassa voi uida talvella?
Porin maauimala on auki talviuinnille lokakuun puolivälistä huhtikuun alkuun, ja vesi on silloin 3–5-asteista. Helsingissä Allas Sea Poolissa on ympäri vuoden lämmitetty ulkoallas.
Missä maauimaloissa on kymmenen metrin hyppytorni?
Kymmenen metrin tasot on esimerkiksi Porin maauimalassa ja Hämeenlinnan Ahvenistolla, ja Helsingin Uimastadionilla on hyppyallas hyppytorneineen. Korkeita tasoja saa käyttää vain valvottuina aikoina.
Mitkä maauimalat liittyvät vuoden 1952 olympialaisiin?
Helsingin Uimastadion oli olympialaisten uinnin ja uimahyppyjen kisapaikka, Kumpulan maauimala rakennettiin kisoja varten, ja Hämeenlinnan Ahvenistolla kilpailtiin nykyaikaisessa viisiottelussa.
Sopiiko maauimala pienille lapsille?
Sopii hyvin. Monessa maauimalassa on matala kahluu- tai lastenallas lämpimällä vedellä, ja esimerkiksi Leppävaarassa on leikkialue ja Porissa 50 metrin liukumäki. Aikuisen on aina valvottava uimataidotonta lasta.
Onko maauimala ilmainen?
Yleensä ei. Maauimalat ovat pääsymaksullisia, ja kaupungit myyvät kertalippuja sekä sarja- ja kausikortteja. Tarkista hinnasto kaupungin sivuilta.
