Helsingin saaret – opas saariin, vesibusseihin ja saunoihin

Helsingin edustalla on yli 300 saarta, ja niistä parhaisiin pääsee kesällä vesibussilla suoraan keskustasta tai ympäri vuoden siltaa pitkin. Suosituimpia ovat maailmanperintökohde Suomenlinna, luontosaari Vallisaari, saunasaari Lonna, uimasaari Pihlajasaari, ulkomuseosaari Seurasaari ja eläintarhasaari Korkeasaari, ja kauempana Sipoon saaristossa odottaa Kaunissaari mökkeineen. Tästä oppaasta näet, mikä saari sopii kenellekin, miten saarille pääsee, missä voi saunoa ja uida ja mitkä saaret ovat auki talvella.

Helsingin saaret lyhyesti – mikä saari kenellekin?

Helsingin saaret jakautuvat käytännössä kolmeen ryhmään. Siltasaariin – Seurasaareen, Lauttasaareen, Mustikkamaalle ja Korkeasaareen – pääsee kävellen, pyörällä tai joukkoliikenteellä ympäri vuoden. Suomenlinnaan kulkee HSL:n lautta joka päivä vuoden ympäri. Useimmat retkisaaret, kuten Vallisaari, Lonna, Pihlajasaari, Vasikkasaari ja Kaunissaari, ovat sen sijaan kesäkohteita: vesibussit kulkevat niihin yleensä touko–kesäkuusta elo- tai syyskuuhun, ja talvella niihin ei ole säännöllistä liikennettä. Kaupunkia kokonaisuutena esittelee Helsingin matkaopas; tässä jutussa keskitytään saariin.

Ensikertalainen pääsee helpoimmin alkuun Suomenlinnasta, jonka voi yhdistää kesällä saunavuoroon Lonnassa. Lapsiperheelle sopivat Korkeasaari, Pihlajasaaren matala hiekkaranta, Mustikkamaan rannat ja Seurasaaren ulkomuseo. Luontoa ja rauhaa etsivä viihtyy Vallisaaressa, Vasikkasaaressa ja Kaunissaaressa, jossa voi myös yöpyä. Saunojalle parhaat saaret ovat Lonna, Uunisaari ja Kaunissaari. Budjettimatkailija pärjää siltasaarilla ja Suomenlinnassa, jonne riittää tavallinen HSL-lippu. Talvella kannattaa suunnata Suomenlinnaan, Seurasaareen, Uunisaareen ja Korkeasaareen.

Suomenlinna

Suomenlinna (Sveaborg) on Helsingin tunnetuin saarikohde: 1700-luvun merilinnoitus kahdeksalla saarella ja UNESCOn maailmanperintökohde. Sinne pääsee ympäri vuoden HSL:n lautalla Kauppatorilta noin vartissa, ja HSL:n A-vyöhykkeen lippu riittää. Kesäkaudella Kauppatorin Keisarinluodon laiturilta kulkee lisäksi vesibussi, jolla on oma lippunsa. Suomenlinnan nähtävyydet, museot, ravintolat ja reittiehdotuksen löydät erillisestä Suomenlinna-oppaastamme.

Vallisaari ja Kuninkaansaari

Vallisaari sijaitsee Suomenlinnan ja Santahaminan välissä. Saari oli pitkään puolustusvoimien käytössä, ja siellä asui myös siviilejä: asukkaita oli eniten 1950-luvulla, jolloin saarella oli oma kansakoulu. Puolustusvoimat luopui saaresta vuonna 2008, ja vuonna 2016 se avattiin yleisölle Metsähallituksen hoitamana retkikohteena. Venäjän vallan aikaiset linnoitteet ja vallit ovat jääneet rehevän luonnon keskelle, ja saarta pidetään yhtenä pääkaupunkiseudun monimuotoisimmista luontokohteista: niittyjen ja lehtojen lisäksi siellä elää harvinaisia hyönteisiä ja lepakoita.

Vallisaareen kulkee kesäkaudella JT-Linen vesibussi Kauppatorin Kolera-altaan laiturilta noin 20 minuutissa. Lipun voi ostaa aluksesta tai ennakkoon liikennöitsijän verkkokaupasta; HSL-lippu ei käy. Saarella on vesipisteitä, WC:itä, kuivakäymälöitä ja piknikpöytiä, mutta varaa mukaan omat eväät. Vallisaaren ja Kuninkaansaaren yhdistää aallonmurtajamainen pengertie, jota pitkin kävellään naapurisaareen, ja Kuninkaansaaressa on pieni hiekkapoukama. Pysy merkityillä reiteillä: saaren eteläosassa on rajoitusalue, jolla liikkuminen ja rantautuminen on kielletty. Vallisaaressa viihtyy muutamasta tunnista koko päivään.

Lonna

Lonna on vain noin 150 metriä pitkä saari Kauppatorin ja Suomenlinnan välissä, noin puolentoista kilometrin päässä mantereelta. Suomen sodan aikana saarella neuvoteltiin Viaporin antautumisesta, ja myöhemmin se oli pitkään sotilaskäytössä. Yleisölle Lonna avautui keväällä 2014. Nykyään saari tunnetaan meren rannan yleisestä saunasta, ravintolasta ja baarista, jotka ovat auki kesäkaudella toukokuusta alkaen.

Lonnaan kulkevat FRS Finlandin vesibussit Kauppatorin Keisarinluodon laiturilta, joka on Suomenlinnan HSL-lautan laiturin lähellä. Matka kestää noin kymmenen minuuttia. Lonnassa ei ole vierasvenelaituria, joten omalla veneellä saarelle ei voi rantautua. Lonnan sauna on yleinen sauna, jossa on kaksi puulämmitteistä parvisaunaa. Kaikki vuorot ovat sekavuoroja, ja saunoa saa uimapuvussa tai ilman; pukuhuoneita on naisille ja miehille sekä yksi sukupuolineutraali. Vuoron varaaminen etukäteen on erittäin suositeltavaa. Mereen mennään kivikkoista rantaa pitkin, joten tukevat rantakengät ovat tarpeen.

Pihlajasaari

Pihlajasaari Hernesaaren edustalla on Helsingin suosituin uimasaari. Saari koostuu kahdesta kävelysillalla yhdistetystä osasta: läntisellä saarella on satoja metrejä pitkä hiekkaranta ja ravintola, ja itäisellä saarella on erillinen naturistiranta sekä leiriytymisalue. Kesällä JT-Linen vesibussit kulkevat Merisatamanrannasta Kaivopuiston läheltä ja Ruoholahdesta noin kymmenessä minuutissa. Saarella on myös keittokatoksia, luontopolku ja kaksi vuokrasaunaa. Rannat, säännöt ja vinkit on koottu Pihlajasaari-oppaaseemme.

Uunisaari ja Liuskasaari

Uunisaari on noin kolmen hehtaarin saari heti Kaivopuiston rannan edustalla, ja se on keskustaa lähin uimasaari. Saari koostuu kahdesta osasta, joita yhdistää puusilta. Suojaisalla uimarannalla on pukusuoja, suihku, WC ja leikkipaikka, ja rannan lähellä on tulipaikka ja piknikpöytiä, mutta polttopuut on tuotava itse. Entisessä tehdasrakennuksessa toimivassa Ravintola Uunisaaressa on kahvila, terassi ja kaksi saunaa, joihin voi varata yleisiä vuoroja. Uunisaaressa oli jo 1800-luvun lopulla tunnettu merikylpylä, ja vuonna 1934 sinne avattiin uimalaitos, joka houkutteli heti ensimmäisinä kuukausina valtavasti uimareita.

Kesäkaudella Uunisaareen pääsee ravintolan omalla lautalla Merisataman Kompassitorilta muutamassa minuutissa. Talvella, tyypillisesti marraskuun puolivälistä huhtikuun puoliväliin, Kaivopuistosta saarelle johtaa kävelyponttonisilta, joten Uunisaari on yksi harvoista talvellakin helposti saavutettavista saarista. Uunisaaresta on kävely-yhteys länsipuolen Liuskasaareen, jossa on purjehdusseura Helsingfors Segelsällskapin (HSS) kotisatama, vierasvenepaikkoja ja kesäravintoloita. Liuskasaaressa järjestettiin osa vuoden 1952 olympialaisten purjehduskilpailuista. Merisatamasta Liuskasaareen kulkee myös HSS:n yhteyslautta, joka kutsutaan laiturilta nostamalla semafori yläasentoon.

Seurasaari

Seurasaari (Fölisön) on metsäinen saari Meilahden rannassa noin viiden kilometrin päässä keskustasta. Saarelle kävellään puista siltaa pitkin, ja alueelle pääsee vapaasti ympäri vuoden. Saaren tunnetuin nähtävyys on Seurasaaren ulkomuseo, jossa on 89 eri puolilta Suomea siirrettyä rakennusta; museo on auki kesäkaudella 15.5.–15.9., ja alle 18-vuotiaat pääsevät maksutta. Poluilla näkee usein oravia, rantakallioilla ja uimarannoilla viihtyy helposti puoli päivää, ja saaressa on myös maksullinen naturistiranta, jolla miehillä ja naisilla on omat alueensa. Juhannusaattona Seurasaaren edustalla poltetaan perinteinen kokko, joka kerää tuhansia katsojia. Lisää Seurasaaresta ja sen yhdistämisestä muihin kaupungin kohteisiin kerromme Helsinki-oppaassa.

Lauttasaari

Lauttasaari (Drumsö) noin kolme kilometriä keskustasta länteen on yli 20 000 asukkaan kaupunginosa, mutta myös hyvä ulkoilusaari. Saarelle pääsee siltoja pitkin sekä metrolla, jolla on asemat Lauttasaaressa ja Koivusaaressa. Lähes koko rantaviiva on yleisessä käytössä, joten saaren ympäri voi kävellä tai pyöräillä meren rantaa seuraten. Uimarantoja on kaksi: Kasinonranta Merikylpyläpuistossa ja Veijarivuoren ranta saaren eteläkärjessä. Veijarivuoren puisto on entinen sotilasalue ja saaren suurin viheralue, ja Myllykallion kalliolta aukeavat näkymät moneen suuntaan. Lauttasaaressa pysähtyy kesällä myös FRS Finlandin läntinen saaristoreitti, joten saaren voi yhdistää vesibussiretkeen.

Mustikkamaa ja Korkeasaari

Mustikkamaa (Blåbärslandet) on noin 36 hehtaarin ulkoilusaari Kalasataman edustalla. Kalasatamasta saarelle johtaa vuonna 2016 avattu Isoisänsilta, ja Kulosaaresta on silta jo 1960-luvulta. Saarella on rantoja, leikkipaikkoja, ulkoilupolkuja, kahviloita ja ravintola, kesäteatteri sekä vesiliikuntakeskus, josta voi lähteä melomaan. Kesäpäivinä Mustikkamaa on suosittu piknik- ja uintipaikka, ja talvella sen poluilla ulkoillaan ja hiihdetään lumitilanteen salliessa. Erikoisuutena saaren alla on kalliossa suuria entisiä öljyvarastoluolia, joita Helen käyttää nykyään kaukolämmön varastona.

Mustikkamaalta pääsee siltaa pitkin Korkeasaareen, jossa on Suomen suurin eläintarha. Korkeasaaren eläintarha avattiin vuonna 1889, ja se on auki vuoden jokaisena päivänä. Saarelle johtaa kolme siltaa: Korkeasaarensilta Mustikkamaalta, Finkensilta Nihdistä ja Kruunuvuorensilta Laajasalosta. Marraskuusta 2026 alkaen raitiolinjat 11 ja 12 ajavat eläintarhan omalle pysäkille lipunmyynnin eteen. Eläimistä, suojelutyöstä, lipuista ja vinkeistä kerromme tarkemmin Korkeasaari-oppaassamme.

Vasikkasaari

Vasikkasaari (Kalvholmen) on kallioinen ja karuhko saari Kruunuvuorenselällä Santahaminan länsipuolella, noin vartin merimatkan päässä mantereelta. Saari oli Venäjän armeijan hallussa vuosina 1853–1918, ja Krimin sodan ajalta on säilynyt tiili- ja kivirakennelmia; vuonna 1919 räjähdys tuhosi saarta pahoin. Vuodesta 1946 saarelle rakennettiin kesämajoja, ja niitä on yhä kymmeniä, joten osa saaresta on kesäasukkaiden aluetta. Retkeilijälle saari tarjoaa merkityt polut, merinäköalat kallioilla ja arvokasta ketokasvillisuutta, jossa kasvaa uhanalaista keltamataraa. Saarella elää myös useita lepakkolajeja.

Vasikkasaareen kulkee kesäkaudella kesäkuun alusta FRS Finlandin läntinen saaristoreitti, joka pysähtyy myös Kalasatamassa, Meritullintorilla, Kauppatorilla, Suomenlinnan Tykistölahdessa, Lauttasaaressa sekä Espoon Haukilahdessa ja Nokkalassa. Saaren pohjoispuolella olevalla Saunasaarella on kaksi vuokrattavaa savusaunaa, jotka ovat yksityisen yrittäjän ylläpitämiä. Uimarantaa saarella ei ole, eikä telttailu ole sallittu. Polut kulkevat portaita ja kallioita pitkin, joten saari ei sovi pyörätuolille tai lastenrattaille.

Kaunissaari Sipoossa

Kaunissaari on Helsingin kaupungin retkisaariin kuuluva saari noin 22 kilometriä keskustasta itään Sipoon saaristossa, lähes ulkomeren laidalla. Sitä ei pidä sekoittaa Pyhtään samannimiseen saareen Kotkan edustalla. Kesäkaudella toukokuun alusta FRS Finlandin vesibussi kulkee saarelle Vuosaaren Hiekkalaiturilta, ja merimatka kestää noin tunnin. Talvella säännöllistä liikennettä ei ole. Omalla veneellä tulevalle saaressa on vierasvenesatama, joka on päiväkävijöille maksuton.

Kaunissaari on Helsingin saarista paras yöpymiseen. Saarella on kymmenen vuokramökkiä ja muutama puuteltta, jotka varataan kaupungin Varaamo-palvelusta; varaukset avautuvat yleensä maalis–huhtikuussa. Teltan saa pystyttää karttaan merkityille alueille. Laiturin lähellä on ravintola, jonka kautta varataan myös kaksi tilaussaunaa ja yleiset saunavuorot. Uimarannalla on pukusuoja, mutta ei uinninvalvontaa, ja saarella on kuusi keittokatosta polttopuineen. Noin neljän kilometrin luontopolku kertoo saaren historiasta, kuten kalastajien elämästä, purjelaiva-ajan haaksirikoista, salakuljetuksesta ja vuoden 1918 sodasta. Koirat on pidettävä kytkettyinä, hiljaisuus alkaa kello 23, ja lintujen pesimäaikana huhtikuusta kesäkuun loppuun rannoilla kannattaa liikkua varoen.

Vesibussit ja lautat: kausi ja liput

Ainoa ympäri vuoden kulkeva saarilautta on HSL:n Suomenlinnan lautta Kauppatorilta, ja siihen käy tavallinen HSL-lippu. HSL liikennöi myös Meritullintorin ja Laajasalon Kruunuvuorenrannan välistä lauttaa. Muut saarireitit ovat yksityisten liikennöitsijöiden kesäreittejä, joihin ostetaan liikennöitsijän oma lippu aluksesta tai verkosta. Kausi alkaa yleensä touko–kesäkuussa, useimmat reitit kulkevat päivittäin kesäkuusta elokuun puoliväliin, ja osa jatkaa viikonloppuisin syyskuun loppuun. Osa kesän vesibusseista myy myös hop on hop off -tyyppisiä lippuja, joilla voi pysähtyä useammalla saarella.

Kaupungin itäpuolella FRS Finlandin itäinen saaristoreitti kulkee kesällä Meritullintorilta Vuosaareen ja pysähtyy muun muassa Kalasatamassa, Herttoniemessä, Laajasalossa sekä Vartiosaaren, Leikosaaren ja Läntisen Neitsytsaaren retkisaarissa. Harakan ja Särkän saarille kulkee oma yhteysvene. Aikataulut muuttuvat vuosittain, joten tarkista lähdöt ja erityisesti viimeinen paluuvuoro liikennöitsijän sivuilta ennen retkeä. Kova tuuli voi myös perua vuoroja.

Mitä saarilla voi tehdä

Saarten parasta antia ovat piknik, uiminen ja kävely. Merkittyjä luontopolkuja on esimerkiksi Pihlajasaaressa, Kaunissaaressa ja Vasikkasaaressa, ja Vallisaaressa reitit kulkevat vanhojen linnoitteiden ohi. Historiasta kiinnostunut saa eniten irti Suomenlinnasta, Vallisaaresta ja Seurasaaren ulkomuseosta, ja lapsiperheen päivään sopivat Korkeasaari ja matalarantaiset uimasaaret. Ruokailuun ja iltaan sopivat Lonnan, Uunisaaren, Pihlajasaaren ja Kaunissaaren ravintolat, jotka ovat pääosin auki vain kesäkaudella.

Melojalle Helsingin saaristo on helppo kohde, ja Mustikkamaalla toimii vesiliikuntakeskus. Rantaudu vain sallituissa paikoissa: Vallisaaren eteläosan rajoitusalueelle ei saa rantautua, eikä Lonnassa ole vierasvenelaituria. Yöpyä voi Kaunissaaren mökeissä ja merkityillä telttailualueilla sekä Pihlajasaaren itäisellä saarella, jossa telttailu on maksullista. Mökkimajoituksen etsimisestä muualla Suomessa kerromme jutussa Lomamökit netistä.

Saarilla noudatetaan jokamiehenoikeuksia ja kaupungin järjestyssääntöjä. Tulta saa tehdä vain merkityillä tulipaikoilla ja keittokatoksissa, eikä lainkaan metsä- tai ruohikkopalovaroituksen aikana. Koirat pidetään kytkettyinä, eikä luonnosta saa kerätä polttopuuta. Roskat kannattaa viedä mukana mantereelle, sillä saarten roska-astiat täyttyvät kesäviikonloppuina nopeasti.

Saunat saarilla

Saarisauna on yksi Helsingin parhaista kesäelämyksistä. Lonnan yleinen sauna on matkailijalle helpoin vaihtoehto: kaksi puulämmitteistä löylyhuonetta, sekavuorot ja uinti suoraan mereen. Uunisaaressa ravintolan yhteydessä on kaksi saunaa, joihin voi varata vuoroja, ja saareen pääsee talvellakin ponttonisiltaa pitkin. Pihlajasaaressa on kesäisin kaksi vuokrasaunaa, puulämmitteinen rantasauna ja itäisen saaren sähkösauna, ja ne varataan Varaamosta. Kaunissaaressa on tilaussaunoja ja yleisiä saunavuoroja, ja Vasikkasaaren Saunasaarella voi vuokrata savusaunan. Mantereen puolella merenrantasaunoja ovat esimerkiksi Löyly, Kulttuurisauna ja Allas Sea Pool, joista kerromme Helsinki-oppaan saunaosiossa. Saunojen kautta Suomea kiertävälle sopii myös juttumme Kylpylämatkailijan Suomi.

Uiminen ja rannat

Helsingin saarten suosituimmat uimarannat ovat Pihlajasaaressa, Uunisaaressa, Mustikkamaalla, Seurasaaressa, Lauttasaaren Kasinonrannalla ja Veijarivuoressa sekä Kaunissaaressa. Suomenlinnassakin on pieni uimaranta. Saarten rannoilla ei ole uinninvalvontaa, joten lapsia on vahdittava itse. Meri on yleensä uimalämpöistä vasta heinä–elokuussa, ja alkukesällä vesi voi olla yllättävän kylmää. Loppukesällä merellä voi esiintyä sinilevää: jos vesi on vihertävää tai siinä on leväkukintaa, jätä uinti väliin.

Naturisteille Helsingissä on kaksi rantaa: Pihlajasaaren itäisellä saarella on kaikille yhteinen naturistiranta, ja Seurasaaressa on maksullinen naturistiranta, jossa miehillä ja naisilla on omat alueensa. Talviuintia voi kokeilla esimerkiksi mantereen puolella Kulttuurisaunalla ja Allas Sea Poolissa.

Helsingin saaret talvella

Talvella saarista ovat helposti saavutettavissa Suomenlinna, jonne HSL:n lautta kulkee jäiden keskellä joka päivä, sekä siltasaaret Seurasaari, Lauttasaari, Mustikkamaa ja Korkeasaari. Uunisaareen kävellään marraskuun puolivälistä huhtikuun puoliväliin ponttonisiltaa pitkin. Vallisaareen, Lonnaan, Pihlajasaareen, Vasikkasaareen ja Kaunissaareen ei talvella kulje säännöllistä liikennettä, ja niiden palvelut ovat kiinni; Pihlajasaaren saarten väliset sillatkaan eivät ole talvella käytössä. Älä yritä kävellä saarille meren jäätä pitkin, sillä jään paksuus vaihtelee nopeasti esimerkiksi laivaväylien ja virtapaikkojen kohdalla. Talvisesta Suomenlinnasta kerromme tarkemmin Suomenlinna-oppaassa.

Usein kysytyt kysymykset

Suomen muista saaristokohteista kerromme oppaissa Turku sekä Ahvenanmaa, ja vinkkejä lasten kanssa matkustamiseen löydät perhematkaoppaastamme. Länsiväylän puolella saaristoreitti jatkuu Espooseen Haukilahteen ja Nokkalaan.

Lähteet

• Helsingin kaupunki: Helsingin saaret
• Helsingin kaupunki: Saarten vesiliikenne
• Helsingin kaupunki: Pihlajasaari
• Helsingin kaupunki: Uunisaari
• Helsingin kaupunki: Vasikkasaari
• Helsingin kaupunki: Kaunissaari
• Metsähallitus, Luontoon.fi: Vallisaari
• Metsähallitus, Luontoon.fi: Saapuminen Vallisaareen
• Lonna: Kulkuyhteydet
• Lonna: Sauna
• Korkeasaari: Saapuminen
• Suomen kansallismuseo: Seurasaaren ulkomuseo
• MyHelsinki: Merellinen Helsinki
• Suomenlinnan hoitokunta: Saapuminen Suomenlinnaan