Pallas-Yllästunturin kansallispuisto on Länsi-Lapissa Enontekiön, Muonion, Kittilän ja Kolarin alueella sijaitseva Suomen kolmanneksi suurin ja vierailluin kansallispuisto. Sen selkärankana on noin sadan kilometrin mittainen tunturiketju Ylläkseltä Pallaksen kautta Hettaan. Tunnetuin reitti on vuonna 1934 merkitty, noin 50–55 kilometrin Hetta–Pallas, jonka kävelee tavallisesti kolmessa tai neljässä päivässä, ja talvella puistossa on satoja kilometrejä latuja.
Pallas-Yllästunturi kuuluu Suomen suosituimpiin luontokohteisiin, ja sitä verrataan muihin puistoihin Suomen kansallispuistot -oppaassa. Puiston eteläpään tunturikylistä kerromme Ylläksen matkaoppaassa, ja itäpuolella sijaitsevasta Levistä Levin matkaoppaassa.
Pallas-Yllästunturi lyhyesti
Pallas-Yllästunturin kansallispuisto perustettiin vuonna 2005, kun vuonna 1938 perustettu Pallas-Ounastunturin kansallispuisto ja Ylläksen alueen suojelualueet yhdistettiin. Pinta-alaa on noin 1 020 neliökilometriä, joten puisto on Suomen kolmanneksi suurin. Vuonna 2024 siellä tehtiin lähes 600 000 käyntiä, mikä tekee siitä maan vierailluimman kansallispuiston.
Puisto on pitkä ja kapea. Sen pohjoispäässä on Hetan kylä Ounasjärven rannalla, keskellä Pallastunturit ja Pallasjärvi ja eteläpäässä Ylläs kylineen, Äkäslompolo ja Ylläsjärvi. Tunturiketjun välissä on vanhoja kuusimetsiä, aapasoita ja jyrkkiä kuruja, ja tunturien laella avautuvat puuttomat paljakat, joilta näkee kymmenien kilometrien päähän. Puhdas ilma on tunnettu: Pallaksella toimii Ilmatieteen laitoksen ilmanlaadun mittausasema, ja alueen ilma on mittausten mukaan maailman puhtaimpia.
Luonto ja eläimet
Pallas-Yllästunturin tunturit ovat vanhoja, pyöreälakisia vuoria, joiden laet kohoavat puurajan yläpuolelle. Paljakalla kasvaa jäkälää, variksenmarjaa ja vaivaiskoivua, ja rinteillä tunturikoivikko vaihtuu alempana kuusimetsäksi. Puistossa on laajoja vanhoja kuusimetsiä, ja niiden keskellä on aapasoita, joilla pesii kahlaajia ja vesilintuja. Kurut, kuten Ylläksen Varkaankuru ja Hetta–Pallaksen Pahakuru, ovat jääkauden sulamisvesien uurtamia jyrkkiä laaksoja.
Poroja näkee puistossa lähes kaikkialla, ja tunturien laella elää kiiruna, joka vaihtaa talveksi valkoisen puvun. Metsissä tavataan kuukkeleita, metsoja ja pöllöjä, ja suurpedot, kuten karhu ja ahma, liikkuvat alueella harvakseltaan. Kesällä tunturiniityillä kukkii tunturikasveja, ja syksyllä metsät ovat täynnä mustikkaa, puolukkaa ja sieniä.
Hetta–Pallas-reitti
Hetta–Pallas on Suomen vanhimpia merkittyjä retkeilyreittejä ja yksi maan suosituimmista vaelluksista. Reitti kulkee pääosin avoimella tunturiylängöllä Ounastunturien ja Pallastunturien halki, ja välillä polku laskeutuu kuruihin, joissa on suojaisia taukopaikkoja. Reitin voi kulkea kumpaan suuntaan tahansa. Hetan päässä reitti alkaa Ounasjärven eteläpuolelta, jonne pääsee kesällä veneellä.
| Osuus | Pituus |
|---|---|
| Hetta (järven ylitys) – Pyhäkero | noin 6,7 km |
| Pyhäkero – Sioskuru | noin 8 km |
| Sioskuru – Pahakuru | noin 12 km |
| Pahakuru – Hannukuru | noin 1,5 km |
| Hannukuru – Montelli | noin 12,5 km |
| Montelli – Nammalakuru | noin 1,2 km |
| Nammalakuru – Pallas | noin 13 km |
Reitin varrella on autiotupia, laavuja ja tulipaikkoja, esimerkiksi Pyhäkerolla, Sioskurussa, Pahakurussa, Hannukurussa ja Nammalakurussa. Autiotuvat ovat vapaasti kaikkien käytettävissä, mutta kesän ja ruskan ruuhka-aikaan ne täyttyvät nopeasti, joten teltta on välttämätön. Hannukurussa on myös sauna. Tuvissa noudatetaan autiotupaetikettiä: tilaa tehdään myöhemmin saapuville, ja tupa jätetään siistimpään kuntoon kuin se oli tullessa.
Reitti on maastoltaan keskivaativa. Nousuja ja laskuja on paljon, ja tunturiylängöllä sää voi muuttua nopeasti – sumussa reittimerkintöjä on vaikea nähdä, joten kartta ja kompassi tai luotettava karttasovellus ovat välttämättömiä. Juomavettä saa puroista ja lähteistä, mutta pienet vesistöt voivat kuivakesinä ehtyä. Paluukuljetus reitin toisesta päästä kannattaa järjestää etukäteen paikallisten kuljetuspalvelujen kautta.
Muut reitit
Puistossa on noin 500 kilometriä merkittyjä kesäreittejä, joten Hetta–Pallaksen lisäksi vaihtoehtoja riittää. Pallas–Ylläs (noin 69 km) jatkaa Pallakselta etelään Ylläkselle, ja se on metsäisempi ja hiljaisempi kuin Hetta–Pallas. Reitin varrella on autiotupia esimerkiksi Mustakerolla ja Kutujärvellä, ja koko matkan voi kulkea noin neljässä päivässä. Yhdessä Hetta–Pallaksen kanssa reitistä muodostuu yli sadan kilometrin vaellus Hetasta Ylläkselle.
Päiväretkeilijälle hyviä kohteita ovat Pallastunturien laet, kuten Taivaskero, joka on Pallastunturien korkein huippu, ja Palkaskeron kierros. Ylläksen alueella suosittuja kohteita ovat jyrkkäseinäiset kurut Varkaankuru, Tuomikuru ja Pirunkuru sekä Kesängin ja Ylläksen tunturit. Hetassa voi nousta Jyppyrän laelle, josta näkee Ounasjärven yli Ounastuntureille. Tunturi-Lapin kylästä kylään -reittiverkosto yhdistää alueen kylät, joten päivärepun kanssa voi vaeltaa ja yöpyä kylien majoituksessa.
Maastopyöräily on sallittua kaikilla virallisilla merkityillä kesäreiteillä, lukuun ottamatta muun muassa Palkaskeron kierrosta, Varkaankurua, Tuomikurua, Pirunkurua ja Keimiötunturia. Pisin pyöräreitti on noin 50 kilometrin Ylläs–Levi.
Leiriytyminen, tulenteko ja säännöt
Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa leiriytyminen on sallittua taukopaikkojen läheisyydessä, ja erämaavyöhykkeellä telttailla voi vapaammin. Tulta saa tehdä vain merkityillä tulipaikoilla, ja metsäpalovaroituksen aikana avotulen teko on kielletty. Tupien kamiinoita saa käyttää myös varoituksen aikana. Koirat on pidettävä kytkettyinä, sillä puisto on poronhoitoaluetta. Koiravaljakolla ajo on kielletty.
- Roskaton retkeily: vie omat roskasi tunturista pois. Tuvilla ei ole roskien keräystä.
- Puut: älä kaada puita, sillä tunturikoivikot kasvavat hitaasti. Polttopuuta on tuvilla, mutta sitä käytetään säästeliäästi.
- Talvireitit: lumikenkäily, kävely ja fatbike-ajo latu-urilla on kielletty. Niille on omat merkityt reittinsä.
Luontokeskukset ja palvelut
Puiston palvelupisteitä ovat Ylläksen Kellokas Äkäslompolossa, Tunturi-Lapin luontokeskus Hetassa ja Pallastunturin uusi miehittämätön palvelupiste, Pallastunturin portti. Vanha Pallastunturin luontokeskus purettiin, ja sen tilalle rakennettiin ympäri vuorokauden avoinna oleva rakennus, jossa on näyttelytiloja, keittiö ja wc-tilat mutta ei henkilökuntaa. Metsähallituksen palveluverkko muuttuu, joten tarkista luontokeskusten ajantasainen tilanne ja aukioloajat luontoon.fi-palvelusta.
Kesä ja ruska
Lumi sulaa tuntureilta yleensä kesäkuun aikana, ja vaelluskausi alkaa kunnolla juhannuksen tienoilla. Kesäkuussa ja heinäkuun alussa aurinko ei laske lainkaan, ja yöttömässä yössä voi kävellä vaikka keskiyöllä. Heinäkuussa hyttysiä ja mäkäräisiä on paljon erityisesti metsissä ja soilla, mutta tunturien laella tuuli pitää ne yleensä loitolla.
Ruska on Pallas-Yllästunturin kuuluisinta aikaa. Syyskuun alkupuolella tunturikoivut, vaivaiskoivut ja varvut värjäävät rinteet keltaisiksi, oransseiksi ja punaisiksi. Ruska-aika on samalla vilkkain vaellusaika, joten autiotuvat ovat täynnä ja reitin alku- ja loppupäissä on paljon väkeä. Syyskuussa yöt pimenevät ja ensimmäiset revontulet näkyvät taivaalla, mutta tunturissa voi myös sataa ensilumen. Lisää ruskavinkkejä löydät oppaasta ruska Lapissa.
Talvi ja kevättalvi
Talvella Pallas-Yllästunturi on hiihtäjien paratiisi. Puistossa ja sen ympäristössä on yli 500 kilometriä latuja, joista suurin osa on koneellisesti hoidettuja, ja ne sopivat sekä perinteiselle että vapaalle hiihtotavalle Äkäslompolon, Ylläsjärven, Jerisjärven, Pallaksen, Kyrön ja Hetan ympäristössä. Syrjäisimpiä erämaalatuja ylläpidetään moottorikelkalla. Yllästunturin ympärillä on lisäksi noin sata kilometriä talvipolkuja lumikenkäilyyn, kävelyyn ja fatbikeilyyn.
Hetta–Pallas-hiihtoreitti on huollettu yleensä vain maalis–huhtikuussa, ja se vaatii hyvää kuntoa, suunnistustaitoa ja valmiutta vaihteleviin lumiolosuhteisiin. Kevättalvi on muutenkin Pallas-Yllästunturin parasta aikaa: päivät ovat pitkiä, aurinko lämmittää ja hanki kantaa usein aamuisin. Sydäntalvella kaamos tekee päivistä lyhyitä, mutta revontulia näkee pimeinä ja selkeinä öinä usein. Revontulien bongaamisesta kerromme oppaassa revontulet Suomessa.
Miten Pallas-Yllästunturille pääsee
Lentäen
Lähin suuri lentoasema on Kittilässä, josta Ylläkselle ja Pallakselle on noin tunnin ajomatka. Talvikaudella Kittilään on runsaasti lentoja Helsingistä ja Euroopasta. Hettaan pääsee myös Enontekiön lentoasemalta, jonne on lennetty lähinnä talvikaudella. Lentoasemilta jatketaan vuokra-autolla, kuljetuspalveluilla tai sesonkiaikojen busseilla.
Junalla ja bussilla
Kolariin kulkee Helsingistä yöjuna, ja Kolarin asemalta Ylläkselle on noin puolen tunnin matka sekä bussi- ja taksiyhteyksiä Pallakselle ja Muonioon. Rovaniemeltä pääsee linja-autoilla Muonioon ja Enontekiölle. Yhteydet ovat parhaimmillaan talvi- ja ruskasesonkina, joten tarkista aikataulut ennen matkaa.
Autolla
Rovaniemeltä Ylläkselle on noin 170 kilometriä ja Pallakselle hieman enemmän. Helsingistä ajomatkaa kertyy noin 1 000 kilometriä. Pallastunturille ajetaan Muonion ja Pallasjärven suunnasta, ja Hettaan valtatie 93:a pitkin. Talvella tiet ovat lumisia, ja poroja on usein tiellä.
Majoitus
Majoitusta on puiston ympärillä kaikissa tunturikylissä. Ylläksen Äkäslompolossa ja Ylläsjärvellä on hotelleja, mökkejä ja huoneistoja, ja Levi vai Ylläs -vertailumme auttaa valitsemaan näiden välillä. Pallastunturilla on tunturihotelli kansallispuiston sisällä, ja Hetassa sekä Muoniossa on pienempiä hotelleja, mökkejä ja leirintäalueita. Vaeltajat yöpyvät autiotuvissa ja teltoissa, ja muutamia varaustupia voi varata etukäteen Metsähallituksen kautta.
Lapsiperheille
Lasten kanssa Pallas-Yllästunturilla kannattaa valita lyhyitä päiväreittejä, joiden varrella on tulipaikka tai tupa. Ylläksen ja Pallaksen ympäristössä on helppoja luontopolkuja, ja Hetassa Jyppyrän laelle on lyhyt nousu. Kouluikäiset jaksavat usein jo tunturin laelle, kunhan sää on hyvä ja taukoja on riittävästi. Talvella perheet hiihtävät kylien läheisillä laduilla ja pysähtyvät latukahviloihin, ja Ylläksen rinteet tarjoavat laskettelua lapsille sopivilla rinteillä.
Käytännön vinkit
- Sää: tunturissa sää voi muuttua nopeasti. Ota mukaan tuulenpitävä takki, pipo ja hanskat myös kesällä.
- Navigointi: lataa kartta puhelimeen etukäteen ja pidä mukana paperikartta ja kompassi, sillä sumussa reittimerkintöjä on vaikea nähdä.
- Puhelinyhteys: verkko voi puuttua kuruista ja syrjäisiltä osuuksilta. Kerro reitistäsi ja aikataulustasi jollekin.
- Hyönteiset: heinäkuussa hyttysiä ja mäkäräisiä on runsaasti. Verkkohattu ja karkote ovat tarpeen.
- Kuljetukset: sovi paluukuljetus Hetta–Pallaksen toisesta päästä etukäteen, sillä kylien välillä ei ole säännöllisiä yhteyksiä kaikkina vuodenaikoina.
Esimerkkiohjelma: viikko tuntureilla
Viikon vaelluslomalla voit aloittaa Hetasta: nouse ensimmäisenä päivänä Jyppyrälle, ylitä Ounasjärvi ja kävele Pyhäkerolle. Kolmen seuraavan päivän aikana kuljet Sioskurun, Pahakurun ja Hannukurun kautta Montellin ja Nammalakurun ohi Pallakselle, jossa sauna ja tunturihotellin ravintola odottavat. Loppuviikolla voit levätä Pallaksella ja tehdä päiväretken Taivaskerolle tai siirtyä Ylläkselle kurureiteille. Varusteiden pakkaamiseen saat apua oppaasta mitä pakata vaellusreppuun.
Jos tunturivaellus kiinnostaa myös käsivarren suunnalla, Kilpisjärvi tarjoaa Saanan, Mallan ja Suomen korkeimmat tunturit noin kolmen tunnin ajomatkan päässä Hetasta.
Usein kysyttyä
Kuinka pitkä Hetta–Pallas-reitti on?
Noin 50–55 kilometriä lähtöpisteestä riippuen. Useimmat kulkevat reitin kolmessa tai neljässä päivässä yöpyen autiotuvissa tai teltassa.
Milloin Hetta–Pallas kannattaa kävellä?
Kesävaelluskausi on yleensä juhannuksesta syyskuun loppuun. Ruska syyskuun alkupuolella on suosituin aika, ja heinäkuussa on eniten hyttysiä.
Tarvitaanko Hetta–Pallaksella teltta?
Kyllä kannattaa. Autiotuvat ovat vapaasti käytettävissä, mutta ne täyttyvät sesonkiaikoina nopeasti, eikä tupaan voi varata paikkaa.
Miten Pallakselle pääsee ilman autoa?
Yöjunalla Kolariin tai lentäen Kittilään ja sieltä bussilla, taksilla tai kuljetuspalvelulla eteenpäin. Yhteydet ovat parhaimmillaan sesonkiaikoina.
Onko Pallas-Yllästunturilla luontokeskuksia?
Palvelupisteitä ovat Kellokas Äkäslompolossa, Tunturi-Lapin luontokeskus Hetassa ja Pallastunturin miehittämätön, ympäri vuorokauden avoinna oleva palvelupiste. Tarkista ajantasainen tilanne luontoon.fi:stä.
Voiko Hetta–Pallaksen hiihtää talvella?
Voi. Hiihtoreitti on huollettu yleensä maalis–huhtikuussa, ja se vaatii hyvää kuntoa, suunnistustaitoa ja kunnon talvivarusteet.
