Vattimeri (saks. Wattenmeer, hol. Waddenzee, tansk. Vadehavet) on Pohjanmeren matala rannikkomeri Alankomaiden, Saksan ja Tanskan edustalla ja maailman laajin yhtenäinen vuorovesitasanteiden alue. Laskuveden aikaan merenpohja paljastuu kilometrien matkalta, ja sitä pitkin voi kävellä oppaan kanssa saarille, katsella hylkeitä ja seurata miljoonia muuttolintuja. Tästä näet, mitä Vattimerellä voi kokea, miksi vuorovesikävelylle lähdetään oppaan kanssa ja milloin alueelle kannattaa matkustaa.
Mikä Vattimeri on
Vattimeri ulottuu Alankomaiden pohjoisrannikolta Saksan Pohjanmeren rannikkoa pitkin Tanskan Länsi-Jyllantiin. Saarten ja mantereen väliin jää laaja alue, jonka vuorovesi peittää ja paljastaa kahdesti vuorokaudessa. Unesco liitti alueen Alankomaiden ja Saksan osat maailmanperintöluetteloon vuonna 2009 ja Tanskan osan vuonna 2014. Suojeltu alue on yli 11 000 neliökilometrin laajuinen, ja Unesco kuvaa sitä maailman laajimmaksi yhtenäiseksi vuorovesihiekka- ja mutatasanteiden järjestelmäksi.
Tasanteiden lisäksi alueella on vuorovesiuomia, hiekkasärkkiä, meriruohoniittyjä, simpukkasärkkiä, suolaisia rantaniittyjä ja dyynejä. Saksan osaa suojelee kolme kansallispuistoa Schleswig-Holsteinissa, Hampurissa ja Ala-Saksissa, ja Tanskan osa on ollut kansallispuisto (Nationalpark Vadehavet) vuodesta 2010.
Alla olevalla videolla näet Vattimeren maisemia ja eläimiä.
Vuorovesikävely – vain oppaan kanssa
Vattimeren tunnetuin elämys on vuorovesikävely (saks. Wattwandern, hol. wadlopen, tansk. vadehavsvandring), jossa merenpohjaa pitkin kävellään laskuveden aikaan, esimerkiksi mantereelta saarelle. Reittejä on kaikissa kolmessa maassa: Alankomaissa muun muassa Amelandille ja Schiermonnikoogille, Saksassa esimerkiksi Itä-Friisinsaarille, Neuwerkille ja Pohjois-Friisinsaarten halligeille sekä Tanskassa Mandølle ja Fanølle.
Lähde pidemmälle vuorovesikävelylle aina oppaan kanssa. Nousuvesi voi tulla nopeasti ja saartaa kulkijan joka puolelta, ja syvät vuorovesiuomat täyttyvät ensimmäisinä. Alankomaissa vuorovesikävely on sallittu vain luvan saaneen oppaan johdolla tunnetuilla reiteillä, ja Saksassa esimerkiksi Amrumin ja Föhrin välinen reitti on sallittu vain oppaan kanssa.
Kävelyt ajoitetaan vuoroveden mukaan, joten lähtöajat muuttuvat päivittäin. Kysy oppaalta sopivat jalkineet ja vaatetus ja varaudu siihen, että osa reitistä kahlataan. Helppo esimerkki on Hampuriin kuuluva Neuwerkin saari noin 13 kilometrin päässä Cuxhavenista: laskuveden aikaan sinne kävellään tai ajetaan hevosvetoisilla vaunuilla seipäin merkittyä reittiä, ja kesällä nousuveden aikaan kulkee laiva, jolla matka kestää noin puolitoista tuntia.
Hylkeet ja linnut
Vattimerellä elää kirjohylkeitä ja harmaahylkeitä, ja pyöriäisiäkin näkee. Hylkeitä katsellaan parhaiten hiekkasärkille suuntautuvilta veneretkiltä, jotka pysyvät kunnioittavan välimatkan päässä. Jos näet rannalla yksinäisen hylkeenpoikasen, älä koske siihen äläkä mene lähelle, vaan ilmoita siitä paikallisille viranomaisille.
Alue on Euroopan tärkeimpiä muuttolintujen levähdyspaikkoja: Unescon mukaan samanaikaisesti siellä voi olla jopa 6,1 miljoonaa lintua, ja vuosittain alueen kautta kulkee keskimäärin 10–12 miljoonaa. Tanskassa kuuluisa luonnonilmiö on Sort Sol, ”musta aurinko”, jossa kottaraisten valtavat parvet muodostavat iltataivaalle liikkuvia kuvioita keväällä ja syksyllä. Pysy merkityillä poluilla ja noudata kansallispuistojen rajoitusalueita, sillä häiriöttömyys on linnuille elintärkeää.
Missä ja miten pääsee
- Saksa: Hampurista pääsee junalla Cuxhaveniin, josta lähtevät retket Neuwerkille. Pohjois- ja Itä-Friisinsaarille kuljetaan lautoilla ja junilla rannikon satamista. Lisää Saksan kohteista on Saksan matkaoppaassa.
- Tanska: Vadehavetin kansallispuistoon kuuluvat Fanø, Mandø ja Rømø. Lähellä on Tanskan vanhin kaupunki Ribe. Lue lisää Tanskan matkaoppaasta.
- Alankomaat: Wattisaarille, kuten Texelille, Amelandille ja Schiermonnikoogille, mennään lautoilla mantereen satamista. Matkan voi yhdistää Amsterdamin lomaan.
Helsingistä on suorat lennot Hampuriin, Amsterdamiin ja Kööpenhaminaan, joista jatketaan junalla tai autolla rannikolle.
Milloin
Vuorovesikävelyjä järjestetään eniten keväästä syksyyn, jolloin sää ja vesi ovat lämpimimmillään. Kevät ja syksy ovat lintujen muuttoaikaa ja Sort Solin kausi. Talvella rannikolla on kylmää ja myrskyistä, ja moni retki on tauolla. Tarkista vuorovesitaulukot ja retkien aikataulut ennen matkaa.
Vinkit ja käytännön asiat
- Älä lähde kauas rannasta yksin, vaikka vesi näyttäisi olevan kaukana. Tarkista vuorovesiajat ja palaa ajoissa.
- Älä ui vuorovesiuomissa, joissa virtaukset voivat olla voimakkaita.
- Ota mukaan tuulenpitävä takki ja vaihtovaatteet, sillä Pohjanmeren rannikolla tuulee usein.
- Jätä eläimet paikoilleen ja vie roskat mukanasi. Tanskan kansallispuisto esittelee sivuillaan myös ostereiden poimimista vadelta, joten kysy paikallisesti, missä ja miten se on sallittua.
- Kansallispuistojen tietokeskuksissa saa tietoa opastetuista kävelyistä, hyljeretkistä ja rajoitusalueista.
Usein kysytyt kysymykset
Voiko Vattimerellä kävellä ilman opasta?
Rannan tuntumassa voi, mutta pidemmille kävelyille ja saarille lähdetään aina oppaan kanssa. Alankomaissa vuorovesikävely on sallittu vain luvan saaneen oppaan johdolla.
Mihin maihin Vattimeri kuuluu?
Alankomaihin, Saksaan ja Tanskaan. Koko alue on Unescon maailmanperintökohde.
Missä Vattimeren näkee helpoimmin Suomesta?
Esimerkiksi Hampurin kautta Cuxhaveniin ja Neuwerkille, Kööpenhaminasta Länsi-Jyllantiin Riben ja Rømøn seudulle tai Amsterdamista Alankomaiden wattisaarille.
Mikä on Sort Sol?
Tanskan Vattimeren rannikolla keväisin ja syksyisin nähtävä ilmiö, jossa kottaraisten valtavat parvet lentävät iltataivaalla yhtenäisinä, muotoaan muuttavina kuvioina.
