Suomenlinna (Sveaborg) on 1700-luvulla rakennettu merilinnoitus Helsingin edustalla ja yksi Suomen tunnetuimmista nähtävyyksistä. UNESCOn maailmanperintökohteeseen pääsee ympäri vuoden HSL:n lautalla Kauppatorilta noin vartissa, ja alueella liikkuminen on maksutonta. Varaa käyntiin puolesta päivästä koko päivään: kävele vallien ja kasarmien ohi Kuninkaanportille, käy Suomenlinna-museossa ja sukellusvene Vesikossa, syö eväät meren rannalla tai pysähdy jossakin saaren kahviloista ja ravintoloista.
Suomenlinna lyhyesti
Suomenlinna on kahdeksalle saarelle rakennettu linnoitus Helsingin keskustan edustalla. Saarista viisi – Länsi-Mustasaari, Pikku Mustasaari, Iso Mustasaari, Susisaari ja Kustaanmiekka – on yhdistetty toisiinsa silloin ja pengertein, joten niiden välillä kävellään. Kolme pienempää saarta, joihin kuuluu myös Lonna, ovat erillään. Linnoitus on samalla Helsingin kaupunginosa, jossa asuu vakituisesti noin 900 ihmistä ja työskentelee satoja ihmisiä ympäri vuoden. Alueella ei ole yksityisautoilua, vaan vain huoltoliikennettä.
Suomenlinna sopii historian ja arkkitehtuurin ystäville, lapsiperheille, valokuvaajille ja kaikille, jotka haluavat viettää helsinkiläisen kesäpäivän meren äärellä. Kotimaanmatkailijalle se on helppo liittää Helsingin-viikonloppuun, ja ulkomaiselle vieraalle se on usein kaupunkiloman kohokohta. Muut Helsingin nähtävyydet, majoitusalueet ja liikkumisvinkit löydät Helsingin matkaoppaasta.
Historia lyhyesti
Suomi kuului 1700-luvulla Ruotsiin, ja Venäjän kasvava voima sai Ruotsin vahvistamaan itärajaansa. Linnoituksen rakentaminen aloitettiin vuonna 1748 Helsingin edustan saarille, ja sen nimeksi tuli Sveaborg eli Viapori, Ruotsin linna. Työtä johti upseeri Augustin Ehrensvärd, joka suunnitteli bastionilinnoituksen ja jonka hauta on yhä linnoituksen keskusaukiolla. Viaporia kutsuttiin aikanaan Pohjolan Gibraltariksi.
Suomen sodassa Viapori antautui piirityksen jälkeen Venäjälle toukokuussa 1808, ja seuraavat runsaat sata vuotta se oli osa Venäjän keisarikunnan puolustusta. Krimin sodan aikana englantilais-ranskalainen laivasto pommitti linnoitusta elokuussa 1855 lähes kahden vuorokauden ajan. Suomen itsenäistyttyä linnoitus siirtyi Suomelle, ja se sai nimen Suomenlinna vuonna 1918. Vuodesta 1973 aluetta on hoitanut siviilihallinnossa Suomenlinnan hoitokunta, ja vuonna 1991 Suomenlinna hyväksyttiin UNESCOn maailmanperintöluetteloon ainutlaatuisena esimerkkinä aikansa eurooppalaisesta sotilasarkkitehtuurista.
Näin pääset Suomenlinnaan
HSL:n lautta Kauppatorilta
Tavallisin tapa on HSL:n lautta, joka lähtee Kauppatorin itälaidalta Presidentinlinnan edustalta ja saapuu Iso Mustasaaren päälaituriin noin 15 minuutissa. Lautta kulkee ympäri vuoden joka päivä varhaisesta aamusta yöhön asti; kesällä vuoroja on useita tunnissa ja talvellakin vähintään kerran tunnissa. Suomenlinna kuuluu HSL:n A-vyöhykkeeseen, joten Helsingin tavallinen kerta-, vuorokausi- tai kausilippu käy. Lippuja ei myydä aluksella, joten osta lippu ennen laivaan nousua HSL-sovelluksesta tai laiturin lippuautomaatista. Kertalipun voi maksaa myös pankkikortin lähimaksulla laiturin lukijalla, ja joukkoliikenteen sisältävällä Helsinki Cardilla matka on maksuton. Polkupyörien kuljetuksesta peritään lisämaksu.
Vesibussi kesäkaudella
Toukokuun alusta syyskuun loppuun Kauppatorin Keisarinluodon laiturilta kulkee lisäksi vesibussi, joka pysähtyy Suomenlinnan Tykistölahdessa ja Kuninkaanportilla; osa vuoroista käy myös Lonnassa. Matka kestää noin 25 minuuttia. Vesibussiin tarvitaan liikennöitsijän oma lippu, eikä HSL-lippu kelpaa. Vesibussi on kätevä, jos haluat aloittaa kävelyn linnoituksen eteläpäästä Kuninkaanportilta ja palata HSL:n lautalla päälaiturilta.
Omalla veneellä
Susisaaressa on vierasvenesatama, joka on avoinna loppukeväästä syyskuun loppuun. Paikkoja ei voi varata, vaan ne täyttyvät saapumisjärjestyksessä, ja kesäviikonloppuisin satama on usein täynnä. Huomaa, että Kustaanmiekan salmen kautta kulkevat suuret matkustajalaivat nostavat aaltoja.
Suomenlinnan nähtävyydet
Suomenlinnan halki kulkee opastettu Sininen reitti, joka vie päälaiturilta linnoituksen tärkeimpien kohteiden kautta Kuninkaanportille. Reitin varrella on opasteita ja tietotauluja, joten sitä on helppo seurata omatoimisesti. Nähtävyydet on lueteltu alla siinä järjestyksessä, jossa ne tulevat vastaan päälaiturilta etelään kävellessä.
Rantakasarmi ja vierailijakeskus
Päälaiturin edessä on vaaleanpunainen Rantakasarmi, joka rakennettiin venäläisellä kaudella vuosina 1868–1870 ja jossa majoittui rauhan aikana noin 250 sotilasta. Nykyään rakennuksessa ovat Suomenlinnan vierailijakeskus, lautan odotustila, yleiset käymälät, panimoravintola, galleria ja kahvila. Vierailijakeskuksesta saa kartat ja tiedot päivän aukioloista, ja se on hyvä ensimmäinen pysähdyspaikka.
Suomenlinnan kirkko ja majakka
Iso Mustasaaren keskellä kohoaa Suomenlinnan kirkko, joka rakennettiin vuonna 1854 varuskunnan ortodoksiseksi kirkoksi. Suomen itsenäistymisen jälkeen se muutettiin luterilaiseksi kirkoksi, ja sen tornissa toimii yhä majakka, joka palvelee sekä meri- että lentoliikennettä. Majakan valo vilkkuu neljästi, mikä tarkoittaa Morse-aakkosten H-kirjainta – H kuten Helsinki.
Suomenlinna-museo
Sinisen reitin varrella Suomenlinna-keskuksessa oleva Suomenlinna-museo on linnoituksen päämuseo. Se kertoo linnoituksen 270 vuoden historiasta, telakasta sekä asukkaiden ja sotilaiden elämästä esineiden, työkalujen ja aseiden avulla. Museossa esitetään noin 25 minuutin mittainen Suomenlinna Experience -elokuva, joka on hyvä johdanto ennen kävelyä. Museo on avoinna ympäri vuoden, joulun pyhiä lukuun ottamatta, ja se on pääsymaksullinen; lipun voi ostaa etukäteen verkosta. Samassa rakennuksessa on myös kahvila.
Suuri linnanpiha, Ehrensvärdin hauta ja Ehrensvärd-museo
Susisaaren Suuri linnanpiha on linnoituksen 1700-luvun keskusaukio. Sen keskellä on Augustin Ehrensvärdin hautamuistomerkki, jonka luonnosteli kuningas Kustaa III. Aukion laidalla entisessä komendantintalossa toimii Ehrensvärd-museo, joka esittelee linnoituksen rakentajan aikaa ja upseeriston elämää. Ehrensvärd-museo on avoinna vain kesäkaudella.
Kuivatelakka
Susisaaren kuivatelakka on Suomen vanhin kuivatelakka ja yksi maailman vanhimmista yhä käytössä olevista. Sen rakentaminen aloitettiin jo vuonna 1750, ja nykyään siellä kunnostetaan puisia purjealuksia. Telakka on työmaa, jonne pääsy on kielletty, mutta sitä voi katsella näköalatasanteelta.
Sukellusvene Vesikko
Tykistölahden rannalla Susisaaressa on maalle nostettu sukellusvene Vesikko, Suomen ainoa säilynyt sukellusvene. Se valmistui Turussa ja laskettiin vesille vuonna 1933, ja se palveli Suomen laivastossa talvi- ja jatkosodassa. Vesikko avattiin museoksi vuonna 1973. Ahtaissa sisätiloissa näkee, millaisissa oloissa miehistö eli. Vesikko on avoinna vain kesäkaudella, ja jyrkät portaat ja kapeat kulkuaukot tekevät siitä sopimattoman liikuntarajoitteisille ja lastenvaunuille.
Kustaanmiekka ja Kuninkaanportti
Linnoituksen eteläisin osa Kustaanmiekka on monen mielestä Suomenlinnan kaunein paikka. Valleilla ja bastioneilla on vanhoja rannikkotykkejä, ja kalliolta näkee, kun Tallinnan ja Tukholman matkustajalaivat ohittavat kapean salmen aivan rannan tuntumassa. Kustaanmiekan rannassa on vuosina 1753–1754 rakennettu Kuninkaanportti (Kungsporten), linnoituksen edustusportti ja tunnetuin symboli. Siihen Sininen reitti päättyy, ja sen vieressä on kesävesibussin laituri.
Muut museot
Suomenlinnassa on lisäksi Sotamuseon näyttelytilat Maneesissa sekä kesäkaudella avoinna oleva Tullimuseo. Pääsy linnoitukseen on maksuton, mutta museot ovat pääsymaksullisia, ja Museokortti käy useimpiin. Tarkista aukiolot ja kausien alkamispäivät Suomenlinnan sivuilta, sillä ne vaihtelevat vuosittain.
Ehdotus: puolen päivän kierros
Aloita kierros päälaiturilta Rantakasarmin vierailijakeskuksesta, josta saat kartan ja päivän aukiolot. Kävele Sinistä reittiä mäkeä ylös kirkolle ja jatka Suomenlinna-keskukseen, jossa Suomenlinna-museo ja sen elokuva antavat hyvän kuvan linnoituksen historiasta. Ylitä silta Susisaareen, katso kuivatelakkaa näköalatasanteelta ja pysähdy Suuren linnanpihan Ehrensvärdin haudalla. Kesällä poikkea Tykistölahden rannassa sukellusvene Vesikossa. Lopuksi kävele Kustaanmiekan valleille katsomaan laivoja ja Kuninkaanportille. Kesällä voit palata Kuninkaanportin laiturilta vesibussilla suoraan Kauppatorille; muulloin kävely takaisin päälaiturille kestää noin puoli tuntia. Jos aikaa jää, syö myöhäinen lounas tai päivällinen jossakin saaren ravintoloista ennen paluulauttaa.
Lonna ja Vallisaari naapurissa
Suomenlinnan kanssa samaan päivään voi yhdistää kesällä myös naapurisaaria. Pieni Lonna on Kauppatorin ja Suomenlinnan välissä, ja osa kesävesibussin vuoroista pysähtyy siellä. Lonnassa on kevätkesästä syksyyn avoinna oleva yleinen sauna kahdella löylyhuoneella sekä kesäkauden ravintola, joten saunavuoro Lonnassa sopii hyvin Suomenlinnan-päivän päätteeksi. Suomenlinnan itäpuolella oleva Vallisaari on entinen sotilassaari, joka avattiin yleisölle vuonna 2016. Metsähallituksen hoitamaan saareen kulkee kesäkaudella vesibussi Kauppatorilta, ja sen rehevä luonto ja vanhat linnoitteet tarjoavat Suomenlinnaa rauhallisemman retkikohteen. Molemmat saaret ovat kesäkohteita, ja talvella niiden palvelut ovat kiinni.
Kahvilat ja ravintolat
Suomenlinnassa on toistakymmentä kahvilaa ja ravintolaa, mutta niiden aukiolot vaihtelevat paljon vuodenajan mukaan. Ympäri vuoden toimivat muun muassa Rantakasarmin panimoravintola päälaiturin edessä, Suomenlinna-keskuksen kahvila ja muutama pienempi kahvila ja bistro. Kesäkaudella auki on lisäksi kesäkahviloita ja -ravintoloita, kuten Kustaanmiekan Walhalla ja Piperin puiston kahvila, ja osa paikoista palvelee vain tilauksesta tai tapahtumissa. Ravintolat ovat kesäviikonloppuisin täynnä, joten illalliselle kannattaa varata pöytä. Hintataso on helsinkiläistä keskitasoa tai hieman sen yli, koska kaikki tavara kuljetetaan saarelle meritse.
Piknik ja uiminen
Suomenlinna on helsinkiläisten suosituimpia piknikpaikkoja. Eväät kannattaa ostaa jo Kauppatorilta tai kauppahalleista ennen lautalle nousua. Valleilla ja kallioilla on runsaasti paikkoja istua, ja Sinisen reitin varrella uimarannan vieressä on katettu eväsruokailutila noin 60 hengelle. Se on avoinna toukokuun alusta lokakuun puoliväliin, sinne on vapaa pääsy, eikä sitä voi varata. Samassa paikassa olevat käymälät toimivat rannalla myös pukuhuoneina. Rannalle on päälaiturilta noin kilometri ja Tykistölahden ja Kuninkaanportin laitureilta noin 500 metriä.
Suomenlinnan uimaranta on pieni, ja meri on kesälläkin viileää, yleensä vasta heinä–elokuussa uimalämpöistä. Älä sytytä avotulta valleille tai kallioille, ja vie roskat mukanasi, sillä roska-astiat täyttyvät kesäviikonloppuina nopeasti. Pidempää rantapäivää kaipaavalle sopii paremmin Pihlajasaari tai muut Helsingin saaret.
Suomenlinna talvella
Talvella Suomenlinna on hiljainen ja tunnelmallinen. HSL:n lautta kulkee ympäri vuoden, ja matka jäiden keskellä on jo itsessään elämys. Suomenlinna-museo, vierailijakeskus ja osa ravintoloista ja kahviloista ovat auki, mutta kesämuseot, vesibussi ja kesäkahvilat ovat kiinni. Polut ja vallit voivat olla liukkaita, ja merellä tuulee kylmästi, joten pukeudu lämpimästi ja valitse pitävät kengät. Valoisaa aikaa on sydäntalvella vain muutama tunti, joten lähde liikkeelle aamupäivällä. Talvella linnoituksen arkkitehtuuri ja maisemat ovat parhaimmillaan kirkkaina pakkaspäivinä ja lumen jälkeen.
Suomenlinna lapsiperheille
Lapsille Suomenlinna on seikkailupaikka: tykit, vallit, tunnelit, sukellusvene ja laivamatka tekevät retkestä mieleenpainuvan. Alle 7-vuotiaat matkustavat HSL:n lautalla maksutta. Mukulakivet, mäet ja hiekkatiet tekevät lastenvaunujen työntämisestä raskasta, joten kantoreppu tai tukevat rattaat helpottavat. Pidä pienet lapset lähellä valleilla, sillä monessa kohdassa ei ole kaiteita ja pudotukset ovat korkeita. Vesikko on kiinnostava kouluikäisille, mutta sen jyrkät portaat eivät sovi aivan pienille. Uimaranta ja eväsruokailutila tekevät kesäpäivästä helpon. Helsingin muista perhekohteista, kuten Korkeasaaresta, kerromme omissa jutuissamme, ja yleisiä vinkkejä löydät perhematkaoppaasta.
Käytännön vinkit
- Kesto: Kävelyyn ja yhteen museoon riittää 3–4 tuntia. Koko päivässä ehtii museot, Vesikon, piknikin ja ravintolan.
- Ruuhkat: Kesäviikonloppuisin ja risteilyalusten satamapäivinä lautoilla on jonoja, erityisesti iltapäivän paluuvuoroissa. Aamupäivä on rauhallisin aika lähteä.
- Kengät: Linnoituksessa kävellään mukulakivillä, hiekalla ja kallioilla, joten mukavat kengät ovat tarpeen.
- Säävaraus: Merellä tuulee lähes aina, joten ota kesälläkin mukaan takki.
- Pyöräily: Polkupyörän voi ottaa lauttaan lisämaksusta, mutta linnoitus on niin pieni, että kävely on yleensä kätevämpää.
- Yöpyminen: Suomenlinnassa on ympäri vuoden toimiva hostelli ja pieni majoituspaikka, ja illalla päiväkävijöiden lähdettyä linnoitus on hiljainen.
- Opastetut kierrokset: Kävelykierroksia järjestetään erityisesti kesäkaudella; katso tarjonta Suomenlinnan sivuilta.
- Esteettömyys: Kaikki reitit eivät ole esteettömiä. Suomenlinnan sivuilla on erillinen esteettömyysosio.
Usein kysytyt kysymykset
Paljonko Suomenlinnaan pääsy maksaa?
Linnoitukseen ja sen ulkoalueille on vapaa pääsy. Maksat vain lauttamatkan HSL:n A-vyöhykkeen lipulla sekä museoiden pääsymaksut. Kesän vesibussiin tarvitaan oma lippu.
Mistä Suomenlinnan lautta lähtee ja kauanko matka kestää?
HSL:n lautta lähtee Kauppatorin itälaidalta Presidentinlinnan edustalta, ja matka Suomenlinnan päälaituriin kestää noin 15 minuuttia. Lautta kulkee ympäri vuoden. Kesäkauden vesibussi lähtee Kauppatorin Keisarinluodon laiturilta ja kulkee noin 25 minuuttia.
Kuinka paljon aikaa Suomenlinnaan kannattaa varata?
Sinisen reitin kävelyyn ja yhteen museoon riittää 3–4 tuntia. Jos haluat käydä useassa museossa, syödä ja viettää aikaa rannalla, varaa koko päivä.
Onko Suomenlinna auki talvella?
On. Lautta kulkee ympäri vuoden, ja Suomenlinna-museo, vierailijakeskus ja osa ravintoloista ovat avoinna myös talvella. Kesämuseot, kuten Vesikko ja Ehrensvärd-museo, sekä vesibussi ovat kiinni.
Voiko Suomenlinnassa uida?
Voi. Sinisen reitin varrella on uimaranta ja sen vieressä eväsruokailutila sekä käymälät, joita voi käyttää pukuhuoneina. Meri on yleensä uimalämpöistä vasta heinä–elokuussa.
Sopiiko Suomenlinna lastenvaunuille?
Osittain. Päälaiturilta pääsee vaunuilla keskeisille paikoille, mutta mukulakivet, mäet ja hiekkatiet tekevät työntämisestä raskasta, eivätkä valleille vievät polut ja Vesikko sovi vaunuille.
Missä Suomenlinnassa voi syödä?
Päälaiturin Rantakasarmissa ja Suomenlinna-keskuksessa on ympäri vuoden toimivia ravintoloita ja kahviloita, ja kesäkaudella auki on lisäksi useita kesäkahviloita ja -ravintoloita. Omat eväät voi syödä vapaasti valleilla tai uimarannan vieressä olevassa eväsruokailutilassa.
Lähteet
- Suomenlinnan hoitokunta: Suomenlinna
- Suomenlinnan hoitokunta: Saapuminen Suomenlinnaan
- Suomenlinnan hoitokunta: Nähtävyydet
- Suomenlinnan hoitokunta: Palvelut
- Suomenlinnan hoitokunta: Esteettömyys
- UNESCO: Fortress of Suomenlinna
- Suomenlinna-museo
- HSL: Liput ja reittiopas
- MyHelsinki: Helsingin virallinen matkailusivusto
