Kanihyppy (ruots. kaninhoppning) on Ruotsista 1970-luvulla alkanut laji, jossa kani ylittää esteradan ohjaajansa kanssa hevosten esteratsastuksen tapaan. Kilpailuja järjestetään nykyään Pohjoismaissa, muualla Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Australiassa, ja lajia harrastetaan myös Suomessa. Katsojana näet ketteriä hyppyjä, mutta samalla kannattaa tietää, miten hyvä kanihyppy huomioi eläimen hyvinvoinnin.
Mikä kanihyppy on
Ensimmäiset kanihyppykilpailut järjesti ruotsalainen kaniharrastajien kerho 1970-luvulla, ja säännöt otettiin alun perin hevosten esteratsastuksesta. Norja tuli mukaan 1990-luvun alussa, Yhdysvaltoihin laji levisi 1980-luvulla, ja Australian ja Uuden-Seelannin lajiyhdistykset perustettiin 2010-luvulla. Ohjaaja kulkee radalla kanin vierellä, ja kani hyppää esteet valjaissa ja hihnassa.
Lajeja on neljä:
- Suora rata: esteet ovat peräkkäin suoralla linjalla.
- Kaareva rata: esteet ovat mutkittelevalla radalla, ja kanin on seurattava reittiä.
- Korkeushyppy: rima nousee hyppy hypyltä. Maailmanennätys on 107 senttiä (2023, Tšekki).
- Pituushyppy: kani hyppää mahdollisimman pitkälle. Ennätys on 301 senttiä (2017, Ruotsi).
Kaikki kanirodut saavat kilpailla, mutta hyvin pienille ja hyvin suurille kaneille laji on vaikeampi. Alla olevalla videolla nähdään kanihyppyä Kanadassa.
Missä kanihyppyä voi nähdä
Ruotsi on lajin kotimaa, ja siellä laji on vakiintunut. Suomessa kanihyppytapahtumia on järjestetty muun muassa lemmikkimessujen yhteydessä Helsingin Messukeskuksessa. Kilpailuja pidetään sekä sisähalleissa että ulkokentillä. Jos matkustat Ruotsissa, kanihyppykisaa voi etsiä paikallisista tapahtumakalentereista ja lemmikkitapahtumien ohjelmista. Yksittäinen suoritus kestää vain hetken, ja kanien välissä on taukoja, joten tunnelma on yleensä rauhallinen eikä kisapaikalla tarvitse viettää koko päivää. Ajankohtaiset kilpailut ja näytökset kannattaa tarkistaa lajin kansallisilta yhdistyksiltä ja lemmikkitapahtumien ohjelmista.
Milloin kilpailuja järjestetään
Kanihypyllä ei ole yhtä sesonkia: sisähalleissa voidaan kilpailla ympäri vuoden ja ulkokentillä lähinnä kesällä. Kanit eivät kestä hyvin kuumuutta, joten vastuullinen järjestäjä välttää helteistä ulkokenttää ja huolehtii varjosta ja juomavedestä.
Vastuullisuus ja vinkit katsojalle
Kani on saaliseläin, joka säikähtää helposti kovia ääniä, väkijoukkoja ja äkillisiä liikkeitä. Hyvin hoidettu kanihyppy on kanille liikuntaa ja virikettä, mutta laji ei sovi jokaiselle kanille. Hyvän käytännön tunnistaa siitä, että kani hyppää omalla tahdillaan, sitä ei vedetä hihnasta esteen yli eikä pakoteta jatkamaan, ja sillä on rauhallinen paikka levätä suorituksen jälkeen. Suomessa eläinten kohtelua säätelee laki eläinten hyvinvoinnista.
- Puhu hiljaa radan lähellä äläkä käytä salamaa.
- Älä koske kaneihin tai ruoki niitä ilman omistajan lupaa.
- Pidä lapset katsomossa ja kerro heille etukäteen, miksi kanin luona ollaan rauhallisesti.
- Jos kanihyppy innostaa hankkimaan oman kanin, muista, että kani on sosiaalinen ja pitkäikäinen lemmikki, joka tarvitsee seuraa ja tilaa.
Eläinkokemuksia Suomessa esittelevät myös jutut lammaspaimeneksi kansallispuistoon, Korkeasaaren eläintarha ja Ähtärin eläinpuisto. Helsingin muut kohteet löydät Helsingin matkaoppaasta.
Usein kysytyt kysymykset
Mistä kanihyppy on peräisin?
Ruotsista, jossa ensimmäiset kilpailut järjestettiin 1970-luvulla. Säännöt otettiin alun perin hevosten esteratsastuksesta.
Kuinka korkealle kani voi hypätä?
Korkeushypyn maailmanennätys on 107 senttiä ja pituushypyn 301 senttiä. Tavallisissa kilpailuissa esteet ovat paljon matalampia.
Onko kanihyppy kanille hyvä harrastus?
Se voi olla, jos kani on terve, hyppää omasta halustaan ja sitä ei pakoteta. Säikky kani tai kani, joka ei halua hypätä, ei kuulu radalle.
Missä Suomessa voi nähdä kanihyppyä?
Kilpailuja ja näytöksiä on järjestetty esimerkiksi lemmikkimessujen yhteydessä. Tarkista ajankohtaiset tapahtumat lajin harrastajayhdistyksiltä ja messujen ohjelmista.
