Eurooppa

Ruotsi matkaopas: parhaat kohteet, laivat ja paras aika

Ruotsi matkaopas: parhaat kohteet, laivat ja paras aika
Smögenin kalastajakylä Bohuslänin rannikolla. Kuva: Bengt Nyman / Wikimedia Commons, CC BY 3.0, rajattu

Ruotsi (Sverige) on suomalaiselle helpoin ulkomaanmatka: Tukholmaan pääsee yölaivalla Helsingistä tai Turusta tai noin tunnin lennolla, kello on vain tunnin Suomea jäljessä ja moni kyltti aukeaa kouluruotsilla. Kaupunkilomalle sopivat parhaiten Tukholma, Göteborg ja Malmö, kesälomalle Gotlanti, Bohuslänin kalliorannikko ja Öölanti, talvella taas Åre, Sälen sekä Ruotsin Lapin Kiiruna ja Abisko. Tästä oppaasta näet kohteiden vertailun, kesän ja talven erot, laivat ja muut kulkutavat sekä käytännön asiat jokamiehenoikeudesta käteisettömyyteen ja Systembolagetiin.

Ruotsi lyhyesti

Ruotsi on noin kolmanneksen Suomea suurempi maa, joka ulottuu pohjoisesta etelään yli 1 500 kilometrin matkalle. Asukkaita on noin 10,5 miljoonaa, ja suurin osa heistä asuu maan eteläisessä kolmanneksessa. Etelän Skåne on tasaista viljelysmaata ja linnojen seutua, länsirannikko punertavaa graniittia ja saaristoa, keskinen Ruotsi järviä ja metsiä, ja Norjan rajalla kohoavat tunturit. Korkein huippu on Kiirunan kunnassa sijaitseva Kebnekaise (noin 2 100 metriä). Itämeressä ovat maan suurimmat saaret Gotlanti (Gotland) ja Öölanti (Öland).

Virallinen kieli on ruotsi. Suomi on yksi viidestä virallisesta vähemmistökielestä, ja Tornionlaaksossa puhutaan myös meänkieltä. Englantia osataan lähes kaikkialla erinomaisesti. Ruotsi kuuluu EU:hun ja Schengen-alueeseen, valuutta on Ruotsin kruunu (SEK), pistorasiat ovat samat kuin Suomessa ja hätänumero on 112. UNESCOn maailmanperintöluettelossa on 15 ruotsalaista kohdetta, muun muassa Visbyn hansakaupunki, Drottningholmin linna ja Merenkurkun saariston kanssa yhteinen Korkea rannikko (Höga Kusten).

Kenelle Ruotsi sopii?

Ruotsi sopii erityisen hyvin matkailijalle, joka haluaa vaihtelua ilman pitkää lentoa tai suuria kulttuurieroja. Kaupunkilomailija löytää Tukholmasta museoita ja vanhankaupungin tunnelmaa, Göteborgista rennon satamakaupungin ruokakulttuurin ja Malmöstä modernin arkkitehtuurin sekä Kööpenhaminan junamatkan päässä. Lapsiperheet matkustavat Ruotsiin huvipuistojen, Astrid Lindgrenin satumaailman ja perheystävällisten hiihtokeskusten vuoksi. Luonnossa liikkujalle Ruotsi on yksi Euroopan helpoimmista maista: jokamiehenoikeus on kirjattu perustuslakiin, ja tunturivaellus, saaristoretket ja melonta onnistuvat omin päin.

Ruotsi ei ole aurinkokohde, eikä se ole erityisen halpa. Kesä on lyhyt ja sää vaihtelee, ja heinäkuussa suosituimmat lomakohteet ovat täynnä ruotsalaisia lomalaisia. Hintataso on lähellä Suomen tasoa, joten säästöä syntyy lähinnä omatoimisuudesta, laivamatkoista ja omakustannemajoituksesta.

Paras matka-aika Ruotsiin

Ruotsissa on neljä selvää vuodenaikaa, ja ilmasto muistuttaa Suomen ilmastoa. Etelä on hieman lauhkeampi: Skånessa on Ruotsin leudoin ilmasto, ja talvet voivat jäädä lähes lumettomiksi. Pohjoisessa talvi on pitkä ja kylmä, ja napapiirin pohjoispuolella aurinko ei kesällä laske lainkaan ja talvella ei nouse. Alla olevista taulukoista näet Tukholman ja Kiirunan erot.

Tukholma

tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Päivän ylin (°C) 1 1 5 11 17 21 24 22 17 10 5 3
Yön alin (°C) -3 -3 -1 3 7 12 15 14 10 6 2 -1
Sademäärä (mm) 37 29 27 29 34 62 62 66 53 51 48 48

Pitkän aikavälin keskiarvot 1991–2020, mittausasema Stockholm-Observatorielunden (SMHI).

Kiiruna

tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Päivän ylin (°C) -8 -7 -2 3 9 15 19 16 10 3 -3 -5
Yön alin (°C) -17 -16 -12 -6 1 6 9 7 3 -4 -10 -13
Sademäärä (mm) 26 20 15 19 45 55 93 66 58 40 26 32
Auringonpaistetta (h/kk) 8 69 162 208 238 244 244 180 118 75 21 0

Keskiarvot 2002–2021, mittausasema Kiirunan lentoasema (sademäärä Rensjön). Kiirunassa keskiyön aurinko paistaa noin 28.5.–16.7. ja kaamos kestää noin 11.12.–1.1.

Kesä vai talvi?

Vuodenaika Parhaat kohteet Plussaa Miinusta
Kesä–elokuu saaristo, rannikko, Gotlanti, Öölanti valoisat illat, uinti, juhannus heinäkuun ruuhkat ja hinnat
Syys–lokakuu kaupungit, Lappi ruska, rauhallisuus saariston kausi päättyy
Joulu–maaliskuu Lappi, Åre, Sälen lumi, revontulet, jäähotelli pimeys, pakkanen
Huhti–toukokuu tunturit, Skåne, kaupungit kevätaurinko, edullisuus sää vaihtelee

Kesä (kesä–elokuu) on Ruotsin sesonki. Päivät ovat pitkiä, saariston yhteysalukset kulkevat tiheimmin ja meri lämpenee uimakelpoiseksi yleensä heinä–elokuussa. Juhannusaatto (midsommarafton) vietetään kesäkuun lopulla kuten Suomessa, ja moni kaupunkilainen lähtee silloin mökille tai saaristoon. Heinäkuu on ruotsalaisten yhteinen lomakuukausi: Gotlannin, Öölannin ja länsirannikon majoitukset varataan täyteen hyvissä ajoin, kun taas kaupungeissa on heinäkuussa hiljaisempaa ja osa ravintoloista pitää lomaa. Elokuussa vietetään rapujuhlia (kräftskiva), ja Gotlannin suosittu keskiaikaviikko järjestetään elokuussa viikolla 32.

Talvi houkuttelee pohjoiseen. Ruotsin Lapissa revontulia voi nähdä pimeinä ja selkeinä öinä syksystä kevääseen, ja Jukkasjärven jäähotelli on auki joulukuusta huhtikuuhun. Tunturikeskusten kausi kestää yleensä joulukuusta huhtikuuhun, ja helmi–maaliskuun ruotsalaiset hiihtolomaviikot (sportlov) täyttävät Sälenin ja Åren. Etelässä talvi on usein harmaa ja sateinen, mutta joulun aika tekee kaupungeista tunnelmallisia: joulumarkkinoita pidetään adventin aikaan, ja Lucian päivää vietetään 13. joulukuuta. Joulumarkkinoista enemmän oppaassa Joulumarkkinat.

Kevät ja syksy ovat hyviä kaupunkilomien aikoja. Maalis–huhtikuussa pohjoisen tuntureilla on jo pitkät päivät ja vielä hyvä lumitilanne, ja syyskuussa Lapin tunturit ovat ruskassa.

Ruotsin kohteet: mikä alue valita?

Ruotsi on niin pitkä, että yhdellä matkalla kannattaa keskittyä yhteen tai kahteen alueeseen. Taulukko auttaa valinnassa, ja alla jokainen kohde on esitelty lyhyesti. Kaupungeista ja hiihtokeskuksista on omat tarkemmat oppaansa.

Kohde Tyyppi Paras aika Sopii erityisesti Suomesta
Tukholma ja saaristo pääkaupunki, saaristo ympäri vuoden kaupunkiloma, perheet laiva tai lento
Göteborg satamakaupunki touko–syyskuu, joulu perheet, ruoka suora lento
Malmö ja Skåne kaupunki, maaseutu touko–syyskuu pyöräily, linnat lento Kööpenhaminaan
Gotlanti ja Visby keskiaikainen saari kesä–elokuu historia, kesäloma Tukholma ja lautta
Uppsala yliopistokaupunki ympäri vuoden päiväretki juna Tukholmasta
Åre tunturikeskus joulu–huhtikuu, kesä laskettelu, maastopyöräily juna tai lento
Sälen hiihtokeskukset joulu–huhtikuu lapsiperheet auto tai lento
Kiiruna ja Abisko arktinen luonto helmi–maaliskuu, kesä revontulet, vaellus lento tai yöjuna
Jukkasjärvi jäähotelli joulu–huhtikuu elämysmatka Kiirunan kautta
Bohuslänin rannikko kalliosaaristo kesä–elokuu veneily, äyriäiset Göteborgin kautta
Öölanti saari, alvarit touko–syyskuu pyöräily, rauha autolla siltaa pitkin
Taalainmaa järvet, perinteet juhannus, talvi kulttuuri, hiihto auto tai juna

Tukholma ja saaristo

Tukholma (Stockholm) on Ruotsin pääkaupunki ja suomalaisten ylivoimaisesti suosituin ruotsalaiskohde. Kaupunki on rakennettu neljälletoista saarelle Mälarenin ja Itämeren väliin, ja sen ytimessä on keskiaikainen vanhakaupunki Gamla stan kuninkaanlinnoineen. Museoista tunnetuimmat ovat 1600-luvun sotalaivaa esittelevä Vasa-museo, ulkomuseo Skansen ja ABBA The Museum, jotka kaikki ovat Djurgårdenin saarella. Tukholman saaristossa on yli 24 000 saarta, luotoa ja karia, ja kesällä niille pääsee keskustasta lähtevillä yhteysaluksilla. Tukholma sopii pitkään viikonloppuun ympäri vuoden. Lue lisää oppaasta Tukholma – nähtävyydet, kaupunginosat ja saaristo.

Göteborg

Göteborg on Ruotsin toiseksi suurin kaupunki länsirannikolla, Göta älvin suulla. Se on Tukholmaa rennompi ja kompaktimpi, ja kaupunki tunnetaan kalaravintoloistaan, kahviloistaan ja satamatunnelmastaan. Keskustan Liseberg on Ruotsin vierailluin nähtävyys ja Skandinavian laitemäärältään suurin huvipuisto. Puutaloistaan tunnettu Haga, kalakauppahalli Feskekôrka, Slottsskogenin puisto ilmaisine eläintarhoineen ja tiedekeskus Universeum ovat muita kohokohtia. Eteläiseen saaristoon pääsee Saltholmenin laiturilta lähtevillä lautoilla. Göteborgiin on suora lento Helsingistä. Tarkempi opas: Göteborg.

Kaksikerroksinen karuselli Liseberg-huvipuistossa Göteborgissa
Liseberg-huvipuisto Göteborgissa. Kuva: Bjoertvedt / Wikimedia Commons, CC BY-SA 3.0

Malmö ja Skåne

Malmö on Ruotsin kolmanneksi suurin kaupunki ja Skånen (Skåne) keskus. Kaupungin maamerkki on 190-metrinen kiertyvä pilvenpiirtäjä Turning Torso Västra hamnenin entisellä satama-alueella, jonka rantalaitureilla uidaan kesäisin. Ribersborgin hiekkaranta ja sen 1890-luvulta peräisin oleva merikylpylä ovat kävelymatkan päässä keskustasta, ja vanhassa kaupungissa ovat Malmöhusin linna ja Pyhän Pietarin kirkko. Öresundin silta ja tunneli yhdistävät Malmön Tanskaan: junalla Kööpenhaminan lentoasemalle on noin 20 minuuttia, joten Malmö ja Kööpenhamina on helppo yhdistää samalle matkalle.

Muualla Skånessa riittää nähtävää autoilijalle ja pyöräilijälle. Lundin (Lund) yliopistokaupungin tuomiokirkko vihittiin 1145, Ystadissa on yli 300 ristikkotaloa, ja Österlenin peltomaisemissa ovat Kåsebergan Alen kivet (Ales stenar). Kullabergin luonnonsuojelualue niemen kärjessä ja Söderåsenin kansallispuisto sopivat retkeilyyn. Skånessa on myös noin 240 linnaa ja kartanoa, enemmän kuin missään muussa Ruotsin maakunnassa.

Turning Torso -pilvenpiirtäjä ja rantakivikko Malmön Västra hamnenissa
Malmön Västra hamnen ja Turning Torso. Kuva: kallerna / Wikimedia Commons, CC BY-SA 4.0

Gotlanti ja Visby

Gotlanti on Itämeren suurin saari ja ruotsalaisten oma kesälomasaari. Pääkaupunki Visby kuuluu hansakaupunkina UNESCOn maailmanperintöluetteloon (1995), ja sen vanhaakaupunkia kiertää noin 3,4 kilometriä pitkä, lähes ehjänä säilynyt kehämuuri torneineen. Muurien sisällä on kapeita kujia, ruusuin koristeltuja taloja ja keskiaikaisten kirkkojen raunioita. Saarella on kalkkikivirantoja, pyöräilyreittejä ja pohjoisessa Fårön erikoiset kalkkikivipatsaat (raukar).

Gotlantiin pääsee lautalla Tukholman eteläpuolelta Nynäshamnista tai Smoolannin Oskarshamnista, ja merimatka kestää noin kolme tuntia. Visbyhyn lennetään myös Tukholmasta. Heinäkuussa ja elokuun keskiaikaviikolla saari on täynnä, joten lautta ja majoitus kannattaa varata ajoissa. Kesä- ja elokuun lopulla tunnelma on rauhallisempi.

Visbyn keskiaikainen kaupunginmuuri torneineen Gotlannissa
Visbyn kehämuuri Gotlannissa. Kuva: Berit from Redhill/Surrey, UK / Wikimedia Commons, CC BY 2.0

Uppsala

Uppsala on Ruotsin neljänneksi suurin kaupunki noin 70 kilometriä Tukholmasta pohjoiseen. Vuonna 1477 perustettu yliopisto on Pohjoismaiden vanhin, ja Uppsalan tuomiokirkko on Skandinavian suurin kirkkorakennus. Kaupungissa voi käydä Linnén puutarhassa, Kustaa Vaasan aloittamassa linnassa ja muutaman kilometrin päässä Vanhassa Uppsalassa (Gamla Uppsala), jonka suuret hautakummut ovat esikristilliseltä ajalta. Junalla Uppsalaan pääsee Tukholmasta noin 40 minuutissa ja Arlandan lentoasemalta alle 20 minuutissa, joten kaupunki sopii päiväretkeksi tai ensimmäiseksi tai viimeiseksi yöksi lentomatkalla.

Åre

Åre Jämtlannissa on Ruotsin tunnetuin laskettelukeskus ja kansainvälisin tunturikylä. Hissejä on yli 30, rinteet levittäytyvät Åreskutan-tunturin rinteille useaan alueeseen, ja keskus on järjestänyt alppihiihdon MM-kilpailut 1954, 2007 ja 2019. Åre tunnetaan myös vilkkaasta afterskistä. Kesällä Åre on Ruotsin suurin maastopyöräilykeskus, ja tuntureilla vaelletaan, melotaan ja varjoliidetään. Åreen pääsee junalla Tukholmasta, ja lähin lentoasema on noin sadan kilometrin päässä Östersundissa. Lue lisää: Åre ja laskettelumatkat ulkomaille.

Sälen

Sälen Taalainmaan länsiosassa on ruotsalaisten lapsiperheiden suosima hiihtoalue. Seudulla on seitsemän laskettelukeskusta, muun muassa Lindvallen, Högfjället, Tandådalen, Hundfjället, Stöten, Kläppen ja Näsfjället. Keskuksissa on runsaasti perherinteitä ja hiihtokouluja. Joulukuussa 2019 avattu Scandinavian Mountains -lentoasema on aivan alueen vieressä, mutta Suomesta Säleniin on luontevaa matkustaa myös omalla autolla laivan kautta. Sälenistä lähtee myös maaliskuun ensimmäisenä sunnuntaina hiihdettävä 90 kilometrin Vasaloppet Moraan, jossa on yli 15 000 osallistujaa.

Tandådalenin laskettelurinteet Sälenissä talvella
Tandådalen on yksi Sälenin hiihtokeskuksista.

Kiiruna ja Abisko

Kiiruna (Kiruna) on Ruotsin pohjoisin kaupunki, noin 145 kilometriä napapiirin pohjoispuolella. Kaupunki elää rautamalmista, ja kaivostoiminnan vuoksi koko keskusta siirretään vaiheittain noin kolme kilometriä itään. Elokuussa 2025 kaupungin vanha puukirkko siirrettiin kokonaisena uuteen paikkaansa. Kiirunasta tehdään retkiä Jukkasjärven jäähotelliin, revontulisafareille, koiravaljakkoajeluille ja Esrangen avaruuskeskukseen.

Abisko (pohjoissaameksi Ábeskovvu) on Kiirunasta luoteeseen Torniojärven (Torneträsk) rannalla lähellä Norjan rajaa. Vuonna 1909 perustettu Abiskon kansallispuisto on yksi Ruotsin vanhimmista, ja alueen vähäinen valosaaste tekee siitä hyvän paikan revontulien katseluun. Abiskosta alkaa myös noin 440 kilometrin Kuninkaanpolku (Kungsleden), Ruotsin tunnetuin vaellusreitti, jota voi kulkea myös muutaman päivän osuuksina. Maisemaa hallitsee U-muotoinen Lapporten-laakso. Tukholmasta Kiirunaan ja Abiskoon kulkee yöjuna, ja Kiirunaan lennetään Tukholmasta. Suomen Lapista matka sujuu autolla esimerkiksi Kaaresuvannon kautta. Lapin vaelluskohteita on koottu myös oppaaseen parhaat vaelluskohteet.

Lapporten-laakso ja järvi Abiskon lähellä kesällä
Lapporten-laakso Abiskon lähellä. Kuva: Torbjoern Messner / Wikimedia Commons, CC BY-SA 4.0

Jukkasjärven jäähotelli

Jukkasjärven (Jukkasjärvi) jäähotelli noin 17 kilometriä Kiirunasta itään avattiin ensimmäisen kerran 1990. Se rakennetaan joka talvi uudelleen Tornionjoen jäästä ja lumesta, ja taiteilijoiden suunnittelemat sviitit ovat joka vuosi erilaisia. Talvihotelli on auki joulukuusta huhtikuuhun, minkä jälkeen se sulaa takaisin jokeen. Ympäri vuoden auki oleva osa tarjoaa jäähuoneita myös kesällä. Jäähotellissa on myös jääkirkko, jossa vihitään talven aikana noin 140 paria. Jäähuoneessa nukutaan pakkasen puolella makuupussissa, joten monelle riittää yksi yö jäähuoneessa ja loput yöt lämpimässä huoneessa. Katso myös video-opas Jukkasjärven jäähotelliin.

Bohuslänin rannikko

Bohuslän ulottuu Göteborgista pohjoiseen Norjan rajalle. Rannikko on sileäksi hioutunutta punertavaa graniittia, ja edustalla on noin 3 000 saarta ja 5 000 luotoa. Värikkäät kalastajakylät, kuten Smögen, Fjällbacka, Marstrand ja Lysekil, ovat kesällä täynnä veneilijöitä, ja seutu tunnetaan ostereistaan, katkaravuistaan ja hummeristaan. Tanumin kalliopiirrokset ovat pronssikaudelta ja kuuluvat UNESCOn maailmanperintöön (1994). Strömstadin edustalla on Ruotsin ensimmäinen merikansallispuisto Kosterhavet (2009). Bohuslän on parhaimmillaan kesä–elokuussa ja sopii autoiltavaksi Göteborgista käsin. Kauempana pohjoisessa on hyvä yhdistää matka Norjaan ja Osloon.

Öölanti

Öölanti on Ruotsin toiseksi suurin saari Itämeressä Kalmarin edustalla. Mantereelta saarelle johtaa noin kuuden kilometrin pituinen Öölannin silta, joka avattiin 1972. Saaren eteläosan Stora alvaret on laaja kalkkikivitasanko harvinaisine kasveineen, ja Etelä-Öölannin viljelymaisema on UNESCOn maailmanperintökohde (2000). Nähtäviä ovat Borgholmin linnanraunio, kuningasperheen kesäasunnon Sollidenin puutarha ja kymmenet vanhat puiset tuulimyllyt. Tasainen saari sopii pyöräilyyn, ja rannat ovat kesällä täynnä ruotsalaisia perheitä.

Taalainmaa

Taalainmaa (Dalarna) on monelle ruotsalaiselle ”aidointa Ruotsia”: punaisia mökkejä, järviä ja kansanperinnettä. Siljan-järven ympärillä ovat Mora, Rättvik ja Leksand, joissa juhannusta vietetään perinteisesti salkoineen ja kansantansseineen. Maakunnan symboli on maalattu puuhevonen (dalahäst). Falunin kuparikaivosalue on UNESCOn maailmanperintökohde (2001), ja taiteilijoista Taalainmaahan liittyvät Carl Larsson ja Anders Zorn. Talvella Taalainmaassa ovat Sälenin ja Idren tunturikeskukset.

Suositukset matkailijatyypeittäin

  • Lapsiperhe: Tukholma (Gröna Lund, Junibacken, Skansen), Göteborg ja Liseberg, kesällä Astrid Lindgrenin maailma Vimmerbyssä ja talvella Sälen.
  • Pariskunta: Tukholma ja saaristo, Visby, Bohuslänin kalastajakylät tai Göteborgin ravintolat.
  • Aktiivilomailija: Åre (laskettelu, maastopyöräily), Kuninkaanpolku ja Abisko, Tukholman saariston melonta.
  • Juhlija: Tukholman Stureplan ja Södermalm, Åren afterski, Visbyn kesäkausi.
  • Rauhaa etsivä: Öölanti, Bohuslänin ulkosaaret, Taalainmaan järvet tai mökki metsän keskellä.
  • Budjettimatkailija: laivamatka Tukholmaan, junamatkat, retkeily jokamiehenoikeudella ja retkeilymajat.

Tärkeimmät nähtävyydet ja kokemukset

  • Vasa-museo, Tukholma: neitsytmatkallaan 1628 uponnut ja 1961 nostettu sotalaiva, lähes ehjänä säilynyt. Alle 19-vuotiaille pääsy on ilmainen.
  • Gamla stan ja kuninkaanlinna: keskiaikaiset kujat, Stortorget ja linna, jossa on yli 1 400 huonetta.
  • Tukholman saaristo: päiväretki Vaxholmiin tai yö ulkosaarella.
  • Drottningholmin linna: kuningasparin asuinpaikka ja UNESCOn maailmanperintökohde (1991), jonka 1700-luvun linnateatteri on yhä käytössä.
  • Visby: kehämuurin ympäröimä keskiaikainen hansakaupunki Gotlannissa.
  • Liseberg ja Göteborgin saaristo: huvipuisto kaupungin keskellä ja autottomia saaria raitiovaunu- ja lauttamatkan päässä.
  • Öresundin silta: lähes kahdeksan kilometriä siltaa ja neljä kilometriä tunnelia Malmön ja Kööpenhaminan välillä.
  • Abisko ja revontulet: tunturiluontoa, Lapporten-laakso ja Kuninkaanpolun alku.
  • Jukkasjärven jäähotelli: joka talvi uudelleen rakennettava taidehotelli.
  • Korkea rannikko (Höga Kusten): maankohoamisen muovaama rannikko Pohjanlahden länsipuolella, Suomen Merenkurkun saariston kanssa yhteinen maailmanperintökohde.
  • Tanumin kalliopiirrokset ja Kosterhavet: pronssikautista taidetta ja merikansallispuisto Bohuslänissä.
  • Falunin kuparikaivos ja Siljanin juhannus: Taalainmaan historiaa ja perinteitä.
Vihreät revontulet metsän yllä Kiirunassa
Revontulia Kiirunassa.

Reittiehdotuksia

Pitkä viikonloppu: Tukholma ja Uppsala

Laiva Helsingistä tai Turusta tai lento Arlandaan. Kaksi päivää Tukholmassa (Gamla stan, Djurgårdenin museot, Södermalm) ja kolmantena päivänä saaristoretki tai junamatka Uppsalaan. Lentomatkalla Uppsalan voi hoitaa matkalla lentoasemalle, koska kaupunki on Arlandan pohjoispuolella.

Viikko kesällä: Tukholma ja Gotlanti

Kolme päivää Tukholmassa, lautta Nynäshamnista Visbyhyn ja neljä päivää Gotlannissa: Visbyn vanhakaupunki, pyöräretki rannikolle ja päivä Fårön kalkkikivipatsailla. Vaihtoehtoisesti viikon voi jakaa Göteborgin ja Bohuslänin rannikon kesken lentäen Göteborgiin.

Kaksi viikkoa autolla: Etelä-Ruotsin kierros

Laiva Turusta tai Helsingistä Tukholmaan, sieltä Taalainmaahan Siljanin rannoille (2 yötä), länteen Göteborgiin ja Bohuslänin rannikolle (4 yötä), etelään Skåneen ja Malmöhön (3 yötä), itärannikkoa pitkin Kalmariin ja Öölantiin (2 yötä) ja paluumatkalla Vimmerbyn Astrid Lindgrenin maailmaan (1 yö) ennen viimeistä iltaa Tukholmassa. Lapsiperhe voi lisätä reitille Lisebergin ja Gröna Lundin.

Talviviikko Ruotsin Lapissa

Lento Tukholman kautta Kiirunaan tai yöjuna Tukholmasta. Kaksi yötä Kiirunassa tai Jukkasjärvellä (jäähotelli, koiravaljakko, kaivosmuseo), kolme yötä Abiskossa (revontulet, lumikenkäily, hiihto) ja paluu junalla tai lentäen. Suomen Lapista lähtevä voi ajaa Kiirunaan omalla autolla ja yhdistää matkan Norjan puolelle Narvikiin tai Nordkappiin.

Laivalla Ruotsiin Helsingistä ja Turusta

Laiva on suomalaisille perinteisin tapa matkustaa Ruotsiin, ja omalla autolla matkustavalle se on käytännössä ainoa järkevä reitti Etelä-Ruotsiin. Helsingistä ja Turusta Tukholmaan liikennöi kaksi varustamoa, Viking Line ja Tallink Silja, ja laivat poikkeavat matkalla Ahvenanmaalla.

  • Helsinki–Tukholma: yölaiva, joka pysähtyy Maarianhaminassa. Laiva lähtee illansuussa ja saapuu Tukholmaan seuraavana aamuna, joten hotelliyö kuluu laivalla.
  • Turku–Tukholma: lyhyempi merimatka Ahvenanmaan (Maarianhaminan tai Långnäsin) kautta. Reitillä on sekä päivä- että yövuoroja, ja Turun saaristo ja Tukholman saaristo näkyvät parhaiten päivälaivalta.
  • Naantali–Kapellskär: rahti- ja matkustaja-alukset Ahvenanmaan Långnäsin kautta Tukholman koillispuolelle. Sopii autoilijalle, joka ei kaipaa risteilylaivan palveluja.
  • Vaasa–Uumaja: Merenkurkun yli Pohjois-Ruotsiin (Uumajan matkaopas). Kätevä reitti Länsi-Suomesta Höga Kusteniin, Åreen tai pohjoisen tuntureille.
  • Ahvenanmaa: Ahvenanmaalta on lisäksi lauttayhteys Eckeröstä Grisslehamniin. Lue lisää Ahvenanmaasta oppaasta Ahvenanmaa.

Laivamatka voi olla joko risteily, jolla vietetään päivä Tukholmassa ja palataan samalla laivalla, tai tavallinen menomatka, jonka jälkeen jatketaan Ruotsissa. Tukholmassa laivat saapuvat Stadsgårdenin ja Värtahamnenin satamiin, joista pääsee keskustaan kävellen, bussilla tai taksilla. Päiväkäynnistä Tukholmassa on vinkit Tukholman oppaassa. Koska laivat kulkevat Ahvenanmaan kautta, niillä voi myydä tax free -tuotteita. Samalla Suomeen tuotaessa sovelletaan EU:n ulkopuolelta tuotavien alkoholi- ja tupakkatuotteiden määrärajoja (ks. kohta Maahantulo ja tulli).

Vinkki: Hinnat vaihtelevat paljon viikonpäivän ja sesongin mukaan. Arkipäivien risteilyt ja syksyn tai kevään lähdöt ovat yleensä edullisimpia, ja auton paikka kannattaa varata kesällä hyvissä ajoin.

Lennot Suomesta Ruotsiin

Helsinki-Vantaalta on suoria reittilentoja Tukholmaan (Finnair, Norwegian ja SAS), Göteborgiin (Finnair) ja Uumajaan (Finnair) Finavian talvikauden 2026–2027 reittilistauksen mukaan. Tukholmaan lennetään lisäksi Turusta ja Vaasasta (SAS) sekä Maarianhaminasta. Lento Helsingistä Tukholmaan kestää noin tunnin. Tukholman päälentoasema on Arlanda noin 40 kilometriä keskustasta pohjoiseen, ja sieltä pääsee keskustaan junalla, bussilla tai taksilla. Malmöön ja Skåneen matkustava lentää yleensä Kööpenhaminaan, jonne on suoria lentoja Helsingistä, ja jatkaa junalla Öresundin yli. Ruotsin Lappiin, kuten Kiirunaan, lennetään Tukholman kautta. Reitit voivat muuttua kausittain, joten tarkista ajantasainen tilanne lentoyhtiöltä.

Liikkuminen Ruotsissa

Juna

Ruotsin rautatieverkko on kattava, ja juna on kätevin tapa kulkea suurten kaupunkien välillä. Etelän suurten kaupunkien välillä kulkevat nopeat X 2000 -junat tavallisesti tunnin välein, ja Tukholman ja Göteborgin välillä liikennöi useampi yhtiö. Juna Tukholmasta Kööpenhaminan kautta Hampuriin ja Berliiniin tekee Ruotsista myös kätevän välietapin junamatkalla Keski-Eurooppaan. Pohjoiseen Kiirunaan, Abiskoon ja Norjan Narvikiin kulkee yöjuna. Liput kannattaa ostaa ennakkoon, sillä halvimmat liput myydään usein ensin. Ruotsi kuuluu myös Interrail-lippujen alueeseen.

Suomesta Ruotsiin matkustetaan tavallisesti laivalla tai lentäen. Pohjoisessa raja ylitetään maanteitse esimerkiksi Tornion ja Haaparannan (Haparanda) tai Kaaresuvannon kautta.

Autolla Ruotsissa

Ruotsissa ajetaan oikealla, ja liikennesäännöt muistuttavat Suomen sääntöjä. Suomalainen ajokortti kelpaa. Muista ainakin nämä:

  • Rattijuopumuksen raja on 0,2 promillea.
  • Talvirenkaat vaaditaan ulkoministeriön mukaan 1.12.–31.3. myös ulkomaisissa ajoneuvoissa.
  • Tukholmassa ja Göteborgissa peritään ruuhkamaksua (trängselskatt). Kamerat rekisteröivät ajoneuvon automaattisesti, ja lasku lähetetään myös ulkomaisen auton omistajalle.
  • Öresundin silta Malmön ja Kööpenhaminan välillä on maksullinen.
  • Hirvi- ja peurakolarien riski on suuri erityisesti hämärän aikaan.

Pitkät välimatkat ja hyvät tiet tekevät Ruotsista mainion autolomamaan. Moottoritiet kulkevat Malmöstä Tukholmaan, Göteborgiin ja Uppsalaan, mutta pohjoisessa välimatkat ovat pitkiä ja palvelut harvassa. Lisää vinkkejä löytyy oppaasta Autolla Keski-Eurooppaan, jos jatkat Ruotsista Tanskan kautta etelään.

Bussit, kotimaan lennot ja lautat

Kaukoliikenteen bussit ovat usein junaa edullisempia, ja pohjoisessa ne korvaavat puuttuvat junayhteydet. Kotimaan lennot Tukholmasta Kiirunaan, Luulajaan, Visbyhyn ja Östersundiin säästävät aikaa pitkillä väleillä. Saaristoissa liikkuvat yhteysalukset, ja Gotlantiin pääsee lautalla.

Maahantulo, tulli ja turvallisuus

Pohjoismaiden välillä matkustaminen ei periaatteessa edellytä matkustusasiakirjaa, mutta henkilöllisyys on pystyttävä todistamaan. Ulkoministeriö kehottaa pitämään Ruotsissa passin tai suomalaisen henkilökortin aina mukana, ja myös laivalle ja lentokoneeseen nousu edellyttää henkilöllisyyden todistamista. Ulkoministeriön mukaan pohjoismaiden kansalainen voi käyttää myös ajokorttia, kunhan henkilöllisyys pystytään todistamaan, mutta passi tai henkilökortti on varmin valinta.

Ruotsi on palauttanut tilapäiset rajatarkastukset kaikille sisärajoilleen, myös satamiin ja lentoasemille. Varaudu näyttämään passi tai henkilökortti saapuessasi. Tarkista ajantasainen tilanne ulkoministeriön matkustustiedotteesta ennen matkaa.

Terveys ja vakuutus. Pohjoismaiden kansalainen saa Ruotsissa välttämätöntä hoitoa passilla tai henkilökortilla, ja Kelan eurooppalainen sairaanhoitokortti kelpaa myös. Ulkoministeriö suosittelee silti aina matkavakuutusta, sillä julkinen hoito ei kata esimerkiksi kotiinkuljetusta. Lisää aiheesta oppaassa matkavakuutus.

Tulli. Ruotsi kuuluu EU:hun, joten Ruotsista verollisina ostettuja alkoholijuomia ja tupakkatuotteita saa tuoda Suomeen omaan käyttöön Verohallinnon ohjeellisten määrien rajoissa (esimerkiksi 110 litraa olutta ja 90 litraa viiniä). Suomen ja Ruotsin väliset laivat kulkevat kuitenkin Ahvenanmaan kautta, ja Ahvenanmaa on EU:n vero- ja valmisteveroalueen ulkopuolella. Siksi laivoilla myytäviin verottomiin tuotteisiin sovelletaan samoja määriä kuin EU:n ulkopuolelta tuotaessa: 16 litraa olutta, 4 litraa viiniä sekä 1 litra väkeviä tai 2 litraa enintään 22-prosenttisia juomia, ja savukkeita enintään 200 kappaletta. Alle 20-vuotias saa tuoda vain mietoja alkoholijuomia, ja alle 18-vuotias ei saa tuoda lainkaan alkoholia eikä tupakkaa.

Turvallisuus. Ulkoministeriön matkustustiedotteen mukaan Ruotsissa noudatetaan tavanomaista varovaisuutta. Ruotsin turvallisuuspoliisi on arvioinut terrorismin uhkatason kolmanneksi viisiportaisella asteikolla, ja Tukholmassa, Göteborgissa ja Malmössä esiintyy jengiväkivaltaa ja ampumisia, jotka harvoin kohdistuvat matkailijoihin. Mielenosoitukset voivat kärjistyä. Taksien hinnat eivät ole säänneltyjä, joten käytä tunnettuja yhtiöitä ja sovi hinta etukäteen. Sotilasalueiden, satamien ja lentoasemien kuvaaminen on yleensä kielletty, myös dronella.

Hätänumero on 112. Poliisin kiireettömissä asioissa numero on 114 14. Suomen suurlähetystö on Tukholmassa, ja ulkoministeriön päivystys palvelee ympäri vuorokauden numerossa +358 9 1605 5555. Aikaero: Ruotsi on Suomea tunnin jäljessä ympäri vuoden. Puhelin: EU:n verkkovierailusäännöt koskevat Ruotsia, joten suomalainen liittymä toimii kotimaan hinnoin operaattorin kohtuullisen käytön rajoissa. Laivoilla satelliittiyhteys voi kuitenkin olla kallis, joten käytä merellä lentotilaa tai mobiilidatan estoa.

Jokamiehenoikeus Ruotsissa (allemansrätten)

Ruotsin jokamiehenoikeus on kirjattu perustuslakiin vuonna 1994, ja sen perusajatus on ”älä häiritse, älä tuhoa” (inte störa, inte förstöra). Oikeus muistuttaa Suomen jokaisenoikeutta, mutta eroja on etenkin tulenteossa ja kalastuksessa. Nämä säännöt kannattaa tuntea:

  • Telttailu: teltan saa pystyttää yhdeksi tai kahdeksi yöksi viljelemättömälle maalle, kunhan se ei ole lähellä asuinrakennuksia, pelloilla tai laitumilla. Isot ryhmät tarvitsevat maanomistajan luvan. Kansallispuistoissa ja luonnonsuojelualueilla telttailu on usein kielletty tai rajattu tietyille paikoille.
  • Tulenteko: nuotion saa sytyttää, kun olosuhteet ovat turvalliset. Toisin kuin Suomessa, avotuleen ei tarvita maanomistajan lupaa, mutta metsäpalovaroituksen aikaisessa tulentekokiellossa (eldningsförbud) ei saa käyttää edes valmiita nuotiopaikkoja. Nuotiota ei saa tehdä kalliolle, eikä polttopuita saa ottaa elävistä puista tai kaatuneista rungoista.
  • Marjat, sienet ja kukat: poimiminen on vapaata, lukuun ottamatta rauhoitettuja lajeja. Kansallispuistoissa ja luonnonsuojelualueilla mitään ei saa poimia.
  • Kalastus: vapaa kalastus vavalla ja muilla käsivälineillä on sallittua rannikolla ja viidessä suurimmassa järvessä (Vänern, Vättern, Mälaren, Hjälmaren ja Storsjön). Muualla tarvitaan kalastuslupa. Suomessa maksuton onginta ja pilkintä eivät siis ole Ruotsin muilla sisävesillä sallittuja ilman lupaa.
  • Vesillä: veneen saa kiinnittää tilapäisesti ja rannoilla saa uida, kunhan paikka ei ole jonkun pihapiirissä. Linnustonsuojelualueilla liikkuminen voi olla kielletty pesimäaikaan.
  • Moottoriajoneuvot: maastoajo on kielletty kaikilta moottoriajoneuvoilta, myös matkailuautoilta ja sähköavusteisilta polkupyöriltä. Yksityisteillä saa ajaa, ellei kyltti kiellä.
  • Roskat viedään aina mukana, eikä metsästys kuulu jokamiehenoikeuteen.

Ruotsin luonnonsuojeluviraston (Naturvårdsverket) ja Visit Swedenin sivuilla on ohjeet myös englanniksi.

Raha: Ruotsin kruunu ja käteisetön maksaminen

Ruotsin valuutta on kruunu (krona, SEK). Seteleitä on 20, 50, 100, 200, 500 ja 1 000 kruunun arvoissa ja kolikoita 1, 2, 5 ja 10 kruunun arvoissa. Ruotsi on yksi maailman käteisettömimmistä maista: Ruotsin keskuspankin mukaan monet pienet kaupat ovat lopettaneet käteisen vastaanottamisen, ja Tukholmassa moni ravintola, kauppa, museo ja hotelli ei ota seteleitä lainkaan. Tukholman joukkoliikenteen busseissa käteinen ei käy.

Käytännössä matkailija pärjää koko matkan pankki- tai luottokortilla tai puhelimen mobiilimaksulla. Ruotsalaisten suosima Swish-maksusovellus edellyttää ruotsalaista pankkitiliä ja henkilötunnusta, joten se ei ole matkailijan käytössä. Kun maksupääte kysyy valuuttaa, valitse kruunu, sillä euroiksi muunnettu summa on yleensä huonommalla kurssilla. Pieni määrä käteistä voi olla hyödyksi syrjäseuduilla ja kirpputoreilla. Käteisautomaatin tunnistaa tekstistä Bankomat.

Hintataso

Ruotsin hintataso on lähellä Suomen tasoa. Ruokakaupat, julkinen liikenne ja ravintolat maksavat suunnilleen saman verran kuin Suomessa, ja kruunun kurssi vaikuttaa paljon siihen, tuntuuko matka edulliselta. Kalleimpia ovat Tukholman keskusta, laskettelukeskukset sesonkiviikoilla ja heinäkuun lomakohteet, kuten Visby. Säästää voi syömällä lounaan (dagens lunch), joka on arkipäivisin usein päivän edullisin lämmin ateria, ja ostamalla ruokaa kaupasta piknikille. Moni valtion museo on ilmainen lapsille ja nuorille, ja Tukholman kaupunginmuseoon pääsee maksutta.

Alkoholi ja Systembolaget

Ruotsissa yli 3,5-prosenttisia alkoholijuomia myy kuluttajille vain valtion alkoholiyhtiö Systembolaget (puhekielessä Systemet). Ostajan on oltava vähintään 20-vuotias, ja alle 25-vuotiaan näköiseltä kysytään henkilöllisyystodistus. Ravintoloissa ja baareissa ikäraja on 18 vuotta, mutta paikka voi asettaa korkeamman rajan. Ruokakaupoista saa vain enintään 3,5-prosenttista olutta (folköl) ja muita mietoja juomia. Toisin kuin Suomessa, ruokakaupoissa ei siis myydä viiniä eikä vahvempaa olutta.

Systembolagetin myymälät ovat suljettuina sunnuntaisin ja pyhäpäivinä, ja lauantaisin ne sulkeutuvat jo iltapäivällä. Juhannusaattona, jouluaattona ja muina aattoina myymälät ovat yleensä kiinni tai auki lyhyemmän aikaa, joten hoida ostokset ajoissa. Valikoima on laaja, ja harvinaisempia juomia voi tilata myymälään noudettavaksi.

Majoitus Ruotsissa

Kaupungeissa majoitusvaihtoehtoja on hostelleista designhotelleihin. Tukholmassa kannattaa asua kävelymatkan päässä keskustasta, esimerkiksi Norrmalmilla, Gamla stanissa tai Södermalmilla, Göteborgissa taas keskustan ja Avenyn tuntumassa. Kesällä ja hiihtolomilla lomakohteiden suosituimmat majoitukset varataan kuukausia etukäteen.

Luontomatkailijalle Ruotsi tarjoaa monia edullisia vaihtoehtoja. Ruotsin retkeilyjärjestö STF ylläpitää retkeilymajoja (vandrarhem) eri puolilla maata sekä tunturimajoja Kuninkaanpolun varrella. Leirintäalueilla (camping) on usein myös vuokramökkejä, ja mökkikyliä (stugby) löytyy järvien ja rannikon tuntumasta. Tunturikeskuksissa yleisin majoitus on omatoiminen huoneisto tai mökki, joka sopii perheille ja ryhmille. Jokamiehenoikeus sallii lisäksi telttailun luonnossa yhden tai kaksi yötä.

Ruoka ja juoma

Ruotsalainen ruoka on suomalaiselle tuttua, mutta sillä on omat erikoisuutensa. Lihapullat puolukkahillon ja perunamuusin kanssa (köttbullar), silli, graavilohi, katkarapuleipä (räkmacka) ja Länsi-Ruotsin äyriäiset ovat klassikoita. Kahvihetki eli fika on ruotsalaisille tärkeä päivittäinen tapa, ja sen kanssa syödään kanelipulla (kanelbulle) tai jokin muu leivonnainen. Laskiaisena ja sitä edeltävinä viikkoina syödään laskiaispullia (semla), elokuussa järjestetään rapujuhlia, ja joulukuussa monet ravintolat tarjoavat joulupöytää (julbord).

Tukholma ja Göteborg ovat Pohjoismaiden ravintolakaupunkeja, joissa on useita Michelin-tähtiä. Edullisemmin syö kauppahalleissa, kuten Tukholman Östermalmin kauppahallissa ja Göteborgin Feskekôrkassa, sekä arkipäivien lounasravintoloissa. Hanavesi on kaikkialla hyvää juotavaa.

Tavat ja kulttuuri

  • Ruotsalaiset arvostavat täsmällisyyttä, jonottamista ja kohtuullisuutta. Monissa palvelupisteissä otetaan vuoronumero (kölapp).
  • Kodeissa kengät riisutaan ovella kuten Suomessa.
  • Tippaaminen ei ole pakollista, sillä palvelu sisältyy hintoihin. Ravintolassa summa pyöristetään usein ylöspäin hyvästä palvelusta.
  • Ruotsalaiset puhuvat yleensä englantia mielellään. Suomalaisen kouluruotsi riittää kylteistä ja ruokalistoista selviämiseen, ja muutama ruotsinkielinen lause otetaan hyvin vastaan.
  • Juhannus, Lucian päivä ja joulu ovat vuoden tärkeimmät juhlat. Juhannusviikonloppuna kaupungit hiljenevät, kun moni lähtee maalle.

Ruotsi lapsiperheille

Ruotsi on lapsiperheelle helppo ja turvallinen kohde: matkat ovat lyhyitä, palvelut toimivat ja lapset on otettu huomioon museoissa ja ravintoloissa. Tärkeimmät perhekohteet ovat:

  • Liseberg, Göteborg: vuonna 1923 avattu huvipuisto on Ruotsin vierailluin nähtävyys, ja sinne tulee vuosittain noin kolme miljoonaa kävijää. Kesäkauden lisäksi puisto on auki syksyllä halloween-teemalla ja joulun alla joulumarkkinoineen.
  • Gröna Lund, Tukholma: Djurgårdenin rannalla vuodesta 1883 toiminut huvipuisto on Ruotsin vanhin. Se on pieni ja tiivis, ja siellä on noin 30 laitetta, joista seitsemän on vuoristoratoja. Kesäisin puistossa järjestetään myös konsertteja. Lue lisää: Pää pyörällä Gröna Lundissa.
  • Astrid Lindgrenin maailma (Astrid Lindgrens Värld), Vimmerby: Smoolannissa sijaitsevassa teemapuistossa voi kävellä Peppi Pitkätossun Huvikummussa ja Vaahteramäen Katthultissa, ja satujen hahmot esiintyvät lavoilla päivittäin. Puisto on auki kesäkaudella toukokuusta elokuuhun sekä osan syksystä. Esityksissä on paljon laulua, musiikkia ja tanssia, joten tutut tarinat avautuvat lapsille kielestä riippumatta.
  • Tukholman perhekohteet: Astrid Lindgrenin satujunan Junibacken, Skansenin pohjoismaiset eläimet ja Vasa-museo, jonne alle 19-vuotiaat pääsevät ilmaiseksi.
  • Universeum, Göteborg: Skandinavian suurin tiedekeskus, jossa on myös sademetsä ja akvaarioita.
  • Talvella Sälen ja Åre: lasten rinteet, hiihtokoulut ja huoneistomajoitus tekevät hiihtolomasta helpon.

Vinkki: Ruotsin kesälomat ovat kesäkuun puolivälistä elokuun puoliväliin, ja huvipuistot ovat ruuhkaisimmillaan heinäkuussa. Suomalaisperhe välttää pahimmat jonot kesäkuussa tai elokuussa. Lisää ideoita löytyy oppaista perhematkat ja maailman parhaat huvipuistot.

Usein kysytyt kysymykset

Tarvitaanko Ruotsiin passi?

Pohjoismaiden välillä ei periaatteessa tarvita matkustusasiakirjaa, mutta henkilöllisyys on pystyttävä todistamaan. Ota mukaan passi tai poliisin myöntämä henkilökortti, sillä Ruotsi tekee tilapäisiä rajatarkastuksia ja laivalle ja lentokoneeseen nousu edellyttää henkilöllisyyden todistamista.

Voiko Ruotsissa maksaa käteisellä?

Joskus, mutta siihen ei kannata luottaa. Moni kauppa, ravintola, museo ja Tukholman joukkoliikenteen bussit eivät ota käteistä lainkaan. Pankki- tai luottokortti ja puhelimen mobiilimaksu käyvät lähes kaikkialla. Valitse maksupäätteellä aina kruunut, älä euroja.

Milloin on paras aika matkustaa Ruotsiin?

Kesä–elokuu on paras aika saaristoon, länsirannikolle, Gotlantiin ja Öölantiin. Kaupunkilomalle sopii mikä tahansa vuodenaika, ja joulukuu tuo joulumarkkinat. Revontuliin, hiihtoon ja jäähotelliin paras aika on joulukuusta maaliskuuhun, tunturilaskettelussa huhtikuuhun asti.

Kumpi kannattaa valita, Tukholma vai Göteborg?

Tukholma on ensikertalaiselle parempi: nähtävyyksiä, museoita ja saaristoa on enemmän, ja sinne pääsee laivalla. Göteborg on rennompi ja kompaktimpi, ja se sopii erityisesti lapsiperheille (Liseberg, Universeum) ja ruoan ystäville. Göteborgiin on suora lento Helsingistä.

Saako Ruotsissa telttailla minne tahansa?

Jokamiehenoikeuden nojalla teltan saa pystyttää yhdeksi tai kahdeksi yöksi viljelemättömälle maalle, kunhan se ei ole lähellä asuinrakennuksia. Kansallispuistoissa ja luonnonsuojelualueilla on omat sääntönsä, ja tulentekokiellon aikana nuotiota ei saa sytyttää lainkaan.

Mistä Ruotsissa saa ostettua alkoholia?

Yli 3,5-prosenttisia juomia myy vain Systembolaget, ja ikäraja on 20 vuotta. Myymälät ovat kiinni sunnuntaisin ja pyhäpäivinä. Ruokakaupoista saa vain enintään 3,5-prosenttista olutta. Ravintoloissa ikäraja on 18 vuotta.

Paljonko Ruotsi on Suomea jäljessä?

Ruotsin kello on tunnin Suomen kelloa jäljessä ympäri vuoden. Kun Suomessa on kello 12, Ruotsissa se on 11.

Miten Ruotsin Lappiin pääsee Suomesta?

Kiirunaan lennetään Tukholman kautta, ja Tukholmasta kulkee myös yöjuna Kiirunaan ja Abiskoon. Suomen Lapista Kiirunaan voi ajaa omalla autolla esimerkiksi Kaaresuvannon tai Tornion ja Haaparannan kautta.

Onko Ruotsi kallis matkakohde?

Hintataso on suunnilleen sama kuin Suomessa, ja kruunun kurssi vaikuttaa paljon matkan hintaan. Kalleinta on Tukholman keskustassa ja heinäkuun lomakohteissa. Edullisimmin matkustaa arkipäivän laivalla, syö lounaan ravintolassa ja majoittuu retkeilymajoissa tai mökeissä.

Lähteet

Sijainti kartalla

Ladataan karttaa…

Lähellä olevat artikkelit

Sivun kuvat

  1. “On solid ground in Smögen, Bohuslän - panoramio”, Bengt Nyman / Wikimedia Commons, CC BY 3.0, rajattu
  2. “Liseberg gothenburg IMG 6707”, Bjoertvedt / Wikimedia Commons, CC BY-SA 3.0
  3. “Västra hamnen Malmö 1”, kallerna / Wikimedia Commons, CC BY-SA 4.0
  4. “Visby, Gotland, Sweden (6633333065)”, Berit from Redhill/Surrey, UK / Wikimedia Commons, CC BY 2.0
  5. “Abisko nationalpark. Lapporten är ett särpräglat minne från istiden, synligt från större delen av Abiskodalen”, Torbjoern Messner / Wikimedia Commons, CC BY-SA 4.0
  6. “Åreskutan från renfjället”, Andreaze / Wikimedia Commons, CC BY-SA 4.0, rajattu
  7. “Göteborg 2503 stitch (28573994096)”, Bengt Nyman from Vaxholm, Sweden / Wikimedia Commons, CC BY 2.0, rajattu
  8. “Jukkasjaervi-Church-2020”, Bjørn Christian Tørrissen / Wikimedia Commons, CC BY-SA 4.0, rajattu
  9. “Turning Torso in Malmö, Sweden, near Öresund”, OleNeitzel / Wikimedia Commons, CC BY 4.0, rajattu
  10. “Munkbroleden with Kornhamstorg at Gamla Stan, Stockholm, Sweden 01”, OleNeitzel / Wikimedia Commons, CC BY 4.0, rajattu
  11. “Umeå River View”, Meike Wiemann / Wikimedia Commons, CC BY-SA 4.0, rajattu
  12. “Mustasaari, Björköbyn Svedejehgamnin lähellä sijaitseva maailmanperintökohteen näköalatorni (Saltkaret) VAMA-alue Björköbyn saariston (KY543-5)”, Teemu Mökkönen / Wikimedia Commons, CC BY 4.0, rajattu
  13. “Yrjönkatu Pori 2021”, Santtu37 / Wikimedia Commons, CC BY-SA 4.0, rajattu
  14. “Yyteri beach (45572598264)”, kooikkari / Wikimedia Commons, CC BY-SA 2.0, rajattu
  15. “Old Rauma on 10th July 2017 3”, Lauren Stevens / Wikimedia Commons, CC BY-SA 4.0, rajattu
  16. “Geirangerfjord from Ørnesvingen, 2013 June”, Ximonic (Simo Räsänen) / Wikimedia Commons, CC BY-SA 3.0, rajattu
  17. “1000 Three domes of Oia in Santorini Photo by Giles Laurent”, Giles Laurent / Wikimedia Commons, CC BY-SA 4.0, rajattu
  18. “A Glowing Night Over the Grand Harbour”, MarcScic / Wikimedia Commons, CC BY-SA 4.0, rajattu