Maailman oudoimmat ruoat – erikoiset herkut maittain

Maailman oudoimmat ruoat ovat oudoja vain katsojan silmissä: islantilaiselle hákarl, ruotsalaiselle surströmming ja filippiiniläiselle balut ovat rakkaita perinneherkkuja, ja ulkomaalaisen mielestä suomalainen mämmi ja salmiakki ovat vähintään yhtä hämmentäviä. Tähän oppaaseen on koottu tunnetuimmat erikoiset ruoat eri puolilta maailmaa, niiden tausta ja paikka, jossa niitä voi maistaa. Lopussa kerrotaan, mitä ruokia ei eettisistä syistä kannata tilata, ja annetaan ohjeet ruokahygieniaan ja allergioihin matkalla.

Erikoiset ruoat lyhyesti

Haisevat ja fermentoidut herkut

Fermentointi eli hapattaminen on ikivanha tapa säilöä ruokaa ilman kylmää, ja siksi monen maan voimakkaimmat perinneruoat ovat juuri hapatettuja. Niiden haju on yleensä huomattavasti voimakkaampi kuin maku.

Hákarl, Islanti

Islannin hákarl valmistetaan grönlanninhaista tai muusta unihaista, jonka liha on tuoreena myrkyllistä. Perinteisesti haita on hapatettu kivien alla soraan haudattuna kuudesta kahteentoista viikkoa, minkä jälkeen liha leikataan suikaleiksi ja kuivataan useita kuukausia. Valmiissa hákarlissa on voimakas ammoniakin haju ja kalainen maku. Sitä myydään ympäri vuoden, mutta erityisesti se kuuluu keskitalven Þorrablót-juhlan perinneruokiin. Matkailijalle se tarjotaan usein pieninä maistiaiskuutioina.

Surströmming, Ruotsi

Ruotsin surströmming on kevyesti suolattua Itämeren silakkaa, joka hapatetaan vähintään puolen vuoden ajan. Hapattaminen jatkuu purkissa, minkä vuoksi purkit pullistuvat. Hajua on kuvattu yhdeksi maailman pahimmista, joten purkki avataan ulkona kauempana pöydästä, usein veden alla tai vinossa, ettei liemi roiskahda. Silakka syödään tavallisesti ohuen rieskamaisen tunnbrödin päällä perunan ja punasipulin kanssa. Kausi alkaa perinteisesti elokuun loppupuolella. Useat lentoyhtiöt ovat aikanaan kieltäneet purkit matkatavaroissa paineen vuoksi, joten surströmming kannattaa syödä paikan päällä eikä tuoda tuliaisena.

Natto, Japani

Japanin natto on bakteerin avulla fermentoituja soijapapuja, joiden pinta on limainen ja vetää pitkiä rihmoja. Haju on voimakas, ja rakenne jakaa mielipiteet jopa japanilaisten kesken. Nattoa syödään usein aamiaisella riisin päällä soijakastikkeen ja sinapin kanssa, ja sitä saa jokaisesta japanilaisesta lähikaupasta.

Tuhatvuotinen muna, Kiina

Kiinassa ja muualla Itä-Aasiassa syötävä tuhatvuotinen muna ei ole tuhatta vuotta vanha: kanan-, ankan- tai viiriäisenmunia säilötään viikkoja tai kuukausia emäksisessä seoksessa, jossa on esimerkiksi savea, tuhkaa, kalkkia ja suolaa. Valkuainen muuttuu ruskeaksi hyytelöksi ja keltuainen tummanvihreäksi ja kermaiseksi. Munaa tarjotaan usein alkupalana tai riisipuuron seassa.

Rohkeille: balut, casu marzu ja sannakji

Balut, Filippiinit ja Vietnam

Filippiinien tunnetuin katuruoka on balut, hedelmöitetty ankanmuna, jota on haudottu tavallisesti kahdesta kolmeen viikkoa ennen keittämistä. Kuoren sisällä on liemen lisäksi osittain kehittynyt alkio. Balutia myydään iltaisin katukojuista suolan tai etikan kanssa, ja Vietnamissa samaa ruokaa kutsutaan nimellä trứng vịt lộn. Se on tavallinen ja ravitseva arkiruoka, ei koetinkivi turisteille, joten maistaessa kannattaa käyttäytyä kunnioittavasti.

Casu marzu, Sardinia

Sardinian casu marzu on lampaanmaitojuustoa, johon juustokärpäsen toukat on päästetty munimaan. Toukkien ruoansulatus pehmentää juuston kermaiseksi, ja se syödään ohuen carasau-leivän päällä toukkineen. Italia on kieltänyt juuston myynnin pilaantuneena elintarvikkeena, ja myös EU:n elintarvikehygieniasäännöt estävät sen kaupan, joten sitä ei saa ravintoloista eikä kaupoista. Juustoa valmistetaan yhä omaan käyttöön, ja yrityksiä saada sille perinneruoan asema on tehty. Elävät toukat voivat aiheuttaa vatsavaivoja, joten matkailijan ei kannata etsiä sitä pimeiltä markkinoilta.

Sannakji, Etelä-Korea

Etelä-Korean sannakji on pieniksi paloiksi leikattua mustekalaa, joka tarjoillaan niin tuoreena, että lonkeroiden palat vielä liikkuvat. Imukupit voivat tarttua suuhun ja kurkkuun, ja tukehtumiskuolemiakin on raportoitu, joten palat on pureskeltava huolellisesti. Ruokalaji herättää myös eläinten hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä, ja moni matkailija jättää sen väliin.

Durian – hedelmien haisevin

Kaakkois-Aasiassa durian on hedelmien kuningas. Piikkikuoren sisällä on kermaista, makeaa hedelmälihaa, jonka makua kuvataan vaniljaiseksi ja mantelimaiseksi – mutta haju muistuttaa monen mielestä mätää sipulia tai viemäriä. Siksi durianin vieminen on kielletty esimerkiksi Singaporen metrossa ja monissa Kaakkois-Aasian hotelleissa. Durianin voi maistaa torilla, jossa myyjä avaa hedelmän valmiiksi, esimerkiksi Thaimaan ja Malesian hedelmätoreilla.

Hyönteiset ruokana

Hyönteisiä syödään eri puolilla maailmaa, ja niissä on paljon proteiinia. Matkailija törmää niihin useimmin Thaimaan yötoreilla, joilla myydään rapeiksi paistettuja sirkkoja, heinäsirkkoja, toukkia ja silkkiäistoukan koteloita mausteineen. Meksikossa escamoles ovat Liometopum-muurahaisten toukkia ja koteloita, joita kerätään agavekasvien juurten luota ja joita on kutsuttu hyönteiskaviaariksi. Maku on miedon pähkinäinen, ja escamoleja tarjotaan esimerkiksi voissa paistettuina tortillan kanssa. Meksikossa syödään myös paahdettuja heinäsirkkoja (chapulines).

EU:ssa hyönteiset ovat uuselintarvikkeita, joiden myynti on luvanvaraista, ja muun muassa jauhopukin toukka, kotisirkka ja muuttokulkusirkka on hyväksytty elintarvikkeiksi. Suomessa hyönteisruokia on myyty kaupoissa vuodesta 2017. Huomaa allergia: äyriäis- ja pölypunkkiallergiset voivat saada oireita myös hyönteisistä.

Suomalaiset kummallisuudet

Ulkomaalaisen silmin moni suomalainen herkku on yhtä erikoinen kuin hákarl suomalaisen silmissä:

• Mämmi on ruisjauhoista ja maltaista valmistettu, uunissa kypsennetty tumma pääsiäisjälkiruoka, joka syödään kerman ja sokerin kanssa. Ulkonäkö hämmentää monia, mutta maku on makeahko ja maltainen.
• Salmiakki on ammoniumkloridilla maustettu suolainen lakritsimakeinen, joka on suosittu Pohjoismaissa ja Alankomaissa mutta saa monen ulkomaalaisen irvistämään.
• Lipeäkala on kuivattua kalaa, joka liotetaan lipeäliuoksessa hyytelömäiseksi ja syödään jouluna valkokastikkeen kanssa.
• Mustamakkara eli verimakkara syödään Tampereella puolukkahillon ja maidon kanssa.

Eettisyys: mitä ei kannata tilata

Erikoisia ruokia voi maistaa avoimin mielin, mutta osa niistä uhkaa luonnonvaraisia lajeja tai aiheuttaa eläimille kärsimystä. Seuraavat kannattaa jättää väliin, vaikka niitä tarjottaisiin perinneruokana:

• Hait: monet hailajit ovat uhanalaisia, ja hainevien kauppa on yksi syy niiden vähenemiseen. Hákarliin käytettävä grönlanninhai on kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n luokituksessa vaarantunut, ja se saavuttaa sukukypsyyden vasta noin 150-vuotiaana. Jos haluat maistaa hákarlia, pieni maistiainen riittää.
• Valas ja lunni: Islanti on yksi harvoista maista, joissa kaupallinen valaanpyynti on yhä sallittua, ja valaslihaa on myyty etenkin turisteille. Islantilaiset valassafariyritykset ovat itse kampanjoineet valasruokaa vastaan.
• Kopi luwak: sivettikissan ulostamista kahvinpavuista valmistettua kahvia mainostetaan maailman kalleimpana, mutta monilla tiloilla eläimiä pidetään häkeissä ja ruokitaan pakolla. Lisää aiheesta jutussa maailman kalleinta kahvia Balilla.
• Elävänä syötävät eläimet: elävät mustekalat ja äyriäiset herättävät kysymyksiä eläinten kärsimyksestä.

Uhanalaisista lajeista tehtyjen tuotteiden tuonti Suomeen on CITES-sopimuksen nojalla luvanvaraista tai kiellettyä, joten älä osta niitä myöskään tuliaisiksi. Lisää vastuullisista valinnoista oppaassa ekologinen ja eettinen matkailu.

Ruokahygienia: näin vältät vatsataudin

Terveyskirjaston matkailijan terveysoppaan mukaan elintarvike- ja käsihygienia ovat tärkeimmät keinot ehkäistä matkaripulia. Pese kädet saippualla tai käytä alkoholipohjaista käsihuuhdetta ennen syömistä ja aina wc-käynnin jälkeen.

• Valitse vilkas katukeittiö, jossa ruoka valmistetaan edessäsi ja tarjoillaan kuumana. Suuri asiakasmäärä tarkoittaa, että raaka-aineet vaihtuvat nopeasti.
• Ole varovainen raakojen ruokien kanssa kohteissa, joissa hygieniataso on epävarma: raa’at äyriäiset, kypsentämättömät salaatit, kuorimattomat hedelmät ja huoneenlämmössä pitkään seisoneet buffetruoat ovat tavallisia vatsataudin lähteitä.
• Juomavesi: juo pullotettua tai puhdistettua vettä kohteissa, joissa hanavesi ei ole juomakelpoista, ja suhtaudu varauksella jääpaloihin.
• Rokotukset: A-hepatiitti tarttuu ruuan ja juoman välityksellä, ja sitä vastaan voi rokottaa. Katso ohjeet rokotusoppaasta.
• Maista pieni määrä: voimakkaasti fermentoidut ja muut uudet ruoat voivat hämmentää vatsaa, vaikka ne olisivat turvallisia.

Ruoka-allergiat ja erityisruokavaliot

EU:ssa ravintoloiden on kerrottava, sisältääkö ruoka jotakin neljästätoista yleisimmästä allergiaa aiheuttavasta ainesosasta, kuten maapähkinää, äyriäisiä, kalaa, kananmunaa tai maitoa. EU:n ulkopuolella käytännöt vaihtelevat paljon. Kaakkois-Aasian keittiössä maapähkinää, kalakastiketta ja katkaraputahnaa käytetään yleisesti myös ruokiin, joissa niitä ei näe.

• Ota mukaan allergiakortti kohdemaan kielellä ja näytä se tilatessasi.
• Kuvaile allergia selvästi ja kysy myös paistorasvasta ja kastikkeista.
• Jos sinulle on määrätty adrenaliinikynä, pidä se aina mukana ja selvitä kohteen hätänumero.
• Varmista, että matkavakuutuksesi kattaa myös allergisen reaktion hoidon.

Usein kysytyt kysymykset

Lähteet

• Terveyskirjasto: Matkaripuli ja ruokamyrkytykset
• Terveyskirjasto: Matkailijan terveysopas
• Terveyskirjasto: Hepatiitti A
• EUR-Lex: Asetus (EU) N:o 1169/2011 elintarviketietojen antamisesta kuluttajille
• Tulli: Saapuminen Suomeen
• Japan Travel – Japanin matkailujärjestö JNTO
• Tourism Thailand – Thaimaan virallinen matkailusivusto
• Italia.it – Italian virallinen matkailusivusto
• Visit Finland