Kuumalla aavikolla ilman vettä ei selviä pitkään, joten paras selviytymiskeino on huolehtia, ettei vesi koskaan lopu. Kanna mukana reilusti vettä, liiku viileimpään aikaan, kerro reittisi jollekulle ja pysy hajonneen auton luona, kunnes apu tulee. Netissä kiertävät vinkit veden etsimisestä aavikolta eivät korvaa mukana kannettavaa vettä.
Tarkista ennen aavikkoretkeä ulkoministeriön matkustustiedote. Esimerkiksi Egyptin läntiselle aavikkoalueelle Libyan ja Sudanin raja-alueineen sekä Pohjois-Siinaille ulkoministeriö kehottaa olemaan matkustamatta lainkaan (matkustustiedote 28.8.2026).
Miksi vesi ratkaisee
Kuumassa ihminen hikoilee jatkuvasti, ja kuivassa ilmassa hiki haihtuu niin nopeasti, ettei sitä välttämättä edes huomaa. Mukana menee myös suolaa. Yhdysvaltain kansallispuistopalvelun Death Valleyn ohjeen mukaan kuumalla aavikolla pitää juoda vähintään noin neljä litraa vettä vuorokaudessa ja liikkuessa enemmän, ja veden lisäksi tarvitaan suolaista ruokaa tai urheilujuomaa.
Laske vesi siis retken keston, lämpötilan ja rasituksen mukaan ja ota varaa. Autoon pakataan lisäksi ylimääräistä juomavettä hätätilanteen varalle.
Ennen aavikkoretkeä
- Valitse vuodenaika. Kesähelteellä vaeltaminen alavilla aavikoilla on vaarallista. Useimmissa aavikkokohteissa retket ajoitetaan viileämpään kauteen.
- Harkitse opasta. Paikallinen opas tuntee reitit, vesipisteet ja sääolot. Erämaahan ei kannata lähteä yksin.
- Kerro reittisi. Kirjoita suunnitelma ylös ja anna se läheiselle, joka ei ole mukana. Sovi, milloin hän hälyttää apua.
- Varaudu siihen, ettei puhelin toimi. Aavikoilla kenttää on usein vähän tai ei lainkaan. Satelliittiyhteydellä toimiva viestin tai paikannuslaite on varmin tapa kutsua apua, ja kartat kannattaa ladata puhelimeen etukäteen.
- Valmistele auto. Ota mukaan ylimääräistä vettä, renkaanvaihtovälineet ja riittävästi polttoainetta. Hinausapu voi olla tuntien päässä.
- Suojaudu auringolta. Leveälierinen hattu, aurinkolasit, väljät peittävät vaatteet ja aurinkovoide ovat perusvarusteet.
- Tee matkustusilmoitus. Ulkoministeriö tavoittaa sinut kriisitilanteessa, ja tarkista, kattaako matkavakuutus erämaaretket ja pelastuskulut.
Liikkuminen aavikolla
Viileintä on yleensä juuri ennen auringonnousua. Liiku aamulla ja illalla ja lepää varjossa keskipäivän kuumimmat tunnit. Vuoristoalueet ovat usein matalampia aavikoita viileämpiä.
Pysy merkityillä teillä ja reiteillä. Kuivien kanjonien ja uomien pohjalla ei pidä kulkea sadekuurojen aikana tai kun sadetta on luvassa, sillä äkkitulva voi täyttää uoman nopeasti. Jos jäät rankkasateen tai tulvan yllättämäksi, nouse heti korkeammalle.

Jos auto hajoaa tai vesi on loppumassa
- Pysy auton luona. Kansallispuistopalvelun ohjeen mukaan hajonneen auton luona odotetaan, kunnes apu tulee. Auto näkyy kauas ja on helpompi löytää kuin kävelijä.
- Hakeudu varjoon ja viilennä. Pysy poissa auringosta, juo ja kostuta vaatteita, jotta kehon lämpö laskee.
- Kutsu apua. Soita kohdemaan hätänumeroon, jos yhteys toimii, tai käytä satelliittilaitetta. Esimerkiksi Yhdysvalloissa hätänumero on 911, Arabiemiirikunnissa ambulanssi 998 ja Egyptissä ambulanssi 123.
- Älä lähde kävelemään helteellä. Kävely keskipäivän kuumuudessa kuluttaa nestettä nopeasti.
- Tee itsesi näkyväksi. Aseta värikäs esine näkyville ja pysy paikassa, jossa etsijät voivat nähdä sinut.
Kuumuuden aiheuttamat sairaudet
Lämpöuupumuksen oireita ovat pahoinvointi, oksentelu, väsymys, päänsärky, lihaskrampit sekä kalpea, viileä ja kostea iho. Jos alkaa huimata, tulee pahoinvointia tai päänsärkyä, siirry heti pois auringosta ja juo vettä tai urheilujuomaa.
Lämpöhalvaus on hengenvaarallinen. Suomen Punaisen Ristin mukaan iho muuttuu usein kuumaksi ja punaiseksi, pulssi nopeutuu ja ihminen voi olla sekava tai tajuton. Soita hätänumeroon, aloita jäähdytys heti esimerkiksi märillä pyyhkeillä tai vedellä, siirrä henkilö viileään varjoon ja anna juotavaa, jos hän pystyy juomaan. Seuraa myös matkakumppaneita, sillä sekavuus voi estää huomaamasta omaa tilaa.
Entä selviytymiskikat?
Videoilla ja netissä neuvotaan etsimään vettä aavikolta esimerkiksi kasvien, eläinten tai kaivamisen avulla. Niiden varaan ei pidä rakentaa retkeä. Viranomaisten ohjeet aavikolla liikkumiseen painottavat aivan muuta: riittävää vettä ja suolaa, viileitä liikkumisaikoja, reittisuunnitelmaa ja sitä, että avun odottaminen auton luona on turvallisempaa kuin lähteä etsimään sitä.
Aavikkokohteita suomalaisille
Aavikkoelämykseen ei tarvitse lähteä omin päin. Jordaniassa Wadi Rumin aavikolla yövytään beduiinileireissä (katso Jordania-opas), Marokossa Merzougan dyyneille tehdään retkiä Saharan reunalle (Marokko) ja Omanissa Wahiban hiekka-aavikolla on telttaleirejä (Oman). Namibiassa Namibin autiomaan dyynit ovat itse ajavan matkailijan kohde (Namibin autiomaa), ja Dubaissa aavikkosafari on kaupungin suosituimpia retkiä (Dubai). Australian sisämaassa kuumuus on vakava riski esimerkiksi Ulurulla.
Usein kysytyt kysymykset
Kuinka paljon vettä aavikolle pitää ottaa?
Kuumalla aavikolla vähintään noin neljä litraa vuorokaudessa ja liikkuessa enemmän. Lisäksi tarvitaan suolaa ruoasta tai urheilujuomasta, ja autossa kannattaa pitää ylimääräistä vettä hätävarana.
Mitä teen, jos auto hajoaa aavikolla?
Pysy auton luona, kunnes apu tulee. Hakeudu varjoon, juo, kutsu apua puhelimella tai satelliittilaitteella äläkä lähde kävelemään helteellä.
Mihin aikaan aavikolla kannattaa liikkua?
Aamulla ja illalla. Viileintä on yleensä juuri ennen auringonnousua, ja keskipäivän kuumimmat tunnit levätään varjossa.
Miten lämpöhalvauksen tunnistaa?
Iho on usein kuuma ja punainen, pulssi nopea ja ihminen sekava tai tajuton. Soita hätänumeroon, aloita jäähdytys heti ja siirrä hänet varjoon.
