Chichén Itzá on Jukatanin niemimaan tunnetuin maya-kaupunki ja UNESCOn maailmanperintökohde noin 200 kilometriä Cancúnista länteen. Sen kuuluisin rakennus on El Castillo eli Kukulcánin pyramidi, jonka pohjoisportailla näkyy kevät- ja syyspäiväntasauksen aikaan valon ja varjon muodostama käärme. Raunioilla kannattaa viettää 2–3 tuntia, saapua avausaikaan ennen retkibusseja ja yhdistää käynti uintiin Ik Kil -cenotessa tai iltaan Valladolidissa. Pyramidille ei saa kiivetä.
Majoitus, rannat ja muut retket ovat Cancúnin matkaoppaassa, ja koko maan alueet, maahantulo ja turvallisuus Meksikon matkaoppaassa.
Mikä Chichén Itzá on?
Chichén Itzá (mayaksi Chi’ch’en Itza’, ”itzojen kaivon suulla”) oli yksi Mesoamerikan mahtavimmista kaupungeista. Se kukoisti noin vuosina 600–1200, jolloin siitä tuli Pohjois-Jukatanin poliittinen, uskonnollinen ja kaupallinen keskus. Kaupungin rakennuksissa näkyy sekä klassisen maya-arkkitehtuurin että Keski-Meksikon vaikutteita, ja höyhenkäärmejumala Kukulcán oli sen tärkeimpiä jumalia. Kaupunki rakentui kalkkikiven läpi aukeavien cenotejen eli luonnonkaivojen ympärille, sillä Jukatanilla ei ole maanpäällisiä jokia.
Chichén Itzá on ollut UNESCOn maailmanperintökohde vuodesta 1988, ja El Castillo valittiin vuonna 2007 yhdeksi maailman seitsemästä uudesta ihmeestä. Aluetta hoitaa Meksikon antropologian ja historian instituutti INAH, ja se on Meksikon vierailluimpia arkeologisia kohteita.
Mitä nähdä
El Castillo eli Kukulcánin temppeli
Alueen keskellä kohoava El Castillo on noin 30 metriä korkea porraspyramidi, jonka jokaisella neljällä sivulla on 91 askelmaa. Yhdessä huipun tasanteen kanssa askelmia on 365, yhtä monta kuin vuodessa päiviä, ja rakennus toimi myös kalenterina. Pyramidin sisällä on vanhempi, pienempi pyramidi. Pohjoisportaiden juurella on kaksi kivistä käärmeenpäätä. Kun pyramidin edessä taputtaa käsiään, portaista kimpoava kaiku muistuttaa linnun ääntä.
Suuri pallopelikenttä
Gran Juego de Pelota on Mesoamerikan suurin tunnettu pallopelikenttä: noin 170 metriä pitkä kenttä, jonka korkeissa seinissä on kivirenkaat. Pelissä kumipalloa liikuteltiin lantiolla ja käsivarsilla, ja seinien reliefit kertovat pelin uskonnollisesta merkityksestä, myös rituaalisesta uhraamisesta. Kentän päädyissä olevat temppelit ja kentän erikoinen akustiikka kuuluvat käynnin kohokohtiin.
Soturien temppeli ja Tuhannen pylvään ryhmä
El Castillon itäpuolella on Soturien temppeli (Templo de los Guerreros), jonka huipulla lepää puoliksi makaava Chac Mool -patsas. Temppelin edustalla on rivistöittäin veistettyjä pylväitä, jotka aikanaan kannattelivat kattoa. Tämä Tuhannen pylvään ryhmä (Grupo de las Mil Columnas) on yksi alueen kuvatuimmista paikoista aamuvalossa.
Tzompantli ja Venuksen taso
Pallopelikentän ja El Castillon välissä on matala Tzompantli-taso, jonka seiniin on veistetty riveittäin pääkalloja. Sen arvellaan liittyvän uhrattujen vihollisten ja pelaajien kallojen esillepanoon. Lähellä ovat Kotkien ja jaguaarien taso sekä Venuksen taso, joiden reliefeissä toistuvat höyhenkäärme ja sotureiden symbolit. Pienet rakennukset jäävät usein huomaamatta, mutta niiden yksityiskohdat kertovat kaupungin uskonnosta enemmän kuin moni suurempi temppeli.
Pyhä cenote
Pohjoiseen El Castillolta johtaa vanha valkoinen tie (sacbé) Pyhälle cenotelle (Cenote Sagrado), halkaisijaltaan noin 60-metriselle luonnonkaivolle. Sen pohjasta on löydetty kultaa, jadea, keramiikkaa ja ihmisten luita, sillä cenote oli uhripaikka. Cenotessa ei saa uida.
El Caracol ja eteläinen alue
Alueen eteläosassa on pyöreä El Caracol, jota pidetään tähtitieteellisenä observatoriona. Sen ikkunat on suunnattu tärkeisiin taivaan tapahtumiin, kuten Venuksen kiertoon. Lähellä ovat Las Monjasin rakennusryhmä koristeellisine julkisivuineen ja pienempi pyramidi Osario. Eteläinen alue on usein selvästi rauhallisempi kuin pääaukio, joten sinne kannattaa kävellä heti alussa tai lopussa.
Päiväntasauksen varjokäärme
Kevätpäiväntasauksen (noin 20.–21. maaliskuuta) ja syyspäiväntasauksen (noin 22.–23. syyskuuta) aikaan laskeva aurinko piirtää El Castillon pohjoisportaiden reunaan kolmionmuotoisia valon ja varjon kuvioita. Ne liittyvät portaiden juurella olevaan käärmeenpäähän ja näyttävät käärmeeltä, joka laskeutuu pyramidia alas. Ilmiö tulkitaan Kukulcánin laskeutumiseksi maan päälle, ja se näkyy myöhään iltapäivällä muutaman päivän ajan päiväntasauksen molemmin puolin.
Kevään päiväntasaus houkuttelee paikalle kymmeniätuhansia ihmisiä, ja INAH voi rajoittaa kävijämääriä ja liikkumista alueella. Syyskuussa on sadekausi, ja pilvet voivat peittää ilmiön. Jos haluat nähdä varjokäärmeen, saavu ajoissa ja varaudu kuumuuteen, jonoihin ja tungokseen.
Liput ja ennakkovaraus
Ulkomaalaisen pääsymaksu koostuu kahdesta osasta: liittovaltion INAH-lipusta ja Jukatanin osavaltion matkailuviranomaisen (Patronato CULTUR) perimästä maksusta. Jukatanin osavaltion maksut ovat Meksikon arkeologisten kohteiden korkeimpia, ja hinnat tarkistetaan vuosittain. Videokameroista peritään erillinen maksu. Meksikon kansalaiset ja asukkaat pääsevät INAH-kohteisiin sunnuntaisin maksutta, joten sunnuntaina raunioilla on tavallista enemmän väkeä.
Ajastettua ennakkovarausta ei tavallisesti tarvita, mutta lomakausina ja päiväntasauksen aikaan jonot kassoille venyvät. Osta liput alueen omilta kassoilta tai virallisista myyntikanavista, älä tienvarressa lippuja kauppaavilta välittäjiltä. Järjestetyillä retkillä pääsymaksut sisältyvät usein hintaan, mutta tarkista asia varatessa. Sisäänkäynnin luona on lisensoituja oppaita, jotka puhuvat espanjaa ja englantia.
Alue on avoinna päivittäin. Tarkista ajantasaiset aukioloajat, viimeinen sisäänpääsy ja hinnat INAH:n sivuilta ennen käyntiä.
Paras käyntiaika ja ruuhkat
Paras vuodenaika on marraskuusta huhtikuuhun, jolloin sää on kuiva ja lämpö siedettävämpi. Toukokuu on usein vuoden kuumin kuukausi, ja kesä–lokakuu on sadekautta, jolloin iltapäivisin sataa kuuroina ja ilma on hiostava. Sisämaassa Chichén Itzán luona on päivällä yleensä kuumempaa kuin Karibian rannikolla.
Vuorokaudenaika on vielä tärkeämpi. Cancúnin ja Riviera Mayan retkibussit saapuvat tavallisesti myöhään aamupäivällä, ja keskipäivällä aukeat aukiot ovat paahteisia ja täynnä. Ensimmäinen tunti avautumisen jälkeen on väljin ja valoltaan kaunein, ja myös myöhäinen iltapäivä on rauhallisempi. Vältä sunnuntaita, pääsiäisviikkoa (Semana Santa) ja joulun–uudenvuoden lomaa.
Miten Chichén Itzáan pääsee
- Vuokra-autolla Cancúnista: noin 200 kilometriä tietullillista moottoritietä, matka kestää tavallisesti 2,5–3 tuntia suuntaansa. Playa del Carmenista ajoaika on suunnilleen sama, Méridasta noin 1,5–2 tuntia ja Valladolidista vajaa tunti. Aja valoisaan aikaan. Lue myös autonvuokraus ulkomailla.
- Bussilla: ADO-yhtiön kaukoliikenteen bussit kulkevat Cancúnista, Méridasta ja Valladolidista raunioiden sisäänkäynnille. Valladolidista pääsee myös edullisilla pikkubusseilla (colectivos).
- Tren Maya -junalla: Chichén Itzán asema on muutaman kilometrin päässä raunioista, ja aseman yhteydessä on vuonna 2024 avattu Chichén Itzán suuri museo (Gran Museo de Chichén Itzá). Asemalta jatketaan bussilla tai taksilla. Junat kulkevat muun muassa Cancúnin lentoasemalta, Valladolidista ja Méridasta.
- Järjestetyllä retkellä: Cancúnista ja Playa del Carmenista lähtee päivittäin retkiä, joihin kuuluu usein uinti cenotessa ja lounas Valladolidissa. Päivästä tulee pitkä, ja raunioille saavutaan yleensä ruuhka-aikaan.
Chichén Itzán suuri museo Tren Maya -aseman yhteydessä esittelee kaupungin historiaa, mayojen kalenteria ja alueelta löydettyjä esineitä. Se sopii hyvin käynnin alkuun tai sateiseen iltapäivään, ja museossa on ilmastointi, joka on helteellä tervetullut.
Paras ratkaisu on usein yöpyä Valladolidissa tai raunioiden lähellä Pistén kylässä ja mennä alueelle heti avausaikaan.
Kesto ja reittivinkit
Pääkohteiden kiertämiseen riittää kaksi–kolme tuntia. Hyvä järjestys on aloittaa El Castillosta ja pallopelikentästä ennen ryhmiä, kävellä sacbé-tietä Pyhälle cenotelle ja palata Soturien temppelin kautta. Lopuksi kannattaa kiertää eteläinen alue El Caracolin ja Las Monjasin luona. Varjoa on vähän, joten ota mukaan hattu, aurinkovoide ja runsaasti vettä.
Yhden päivän ohjelma voisi olla aamupäivä raunioilla, lounas ja uinti cenotessa sekä ilta Valladolidin keskustassa. Kahdella päivällä ehtii myös Ek’ Balamin rauniot ja muutaman cenoten lisää.
Säännöt ja rajoitukset
- Kiipeäminen on kielletty: El Castilloon ei ole saanut kiivetä vuoden 2006 jälkeen. INAH laajensi suoja-aluetta pyramidin ympärillä vuonna 2025, ja rajojen yli kiipeäviä sakotetaan ja heidät poistetaan alueelta.
- Älä koske veistoksiin: pysy merkityillä poluilla ja köysien takana.
- Kuvaaminen: videokameroista peritään maksu, jalustat ja ammattikuvaus vaativat luvan, eikä lennokkeja saa lennättää.
- Ruoka ja lemmikit: INAH:n kohteisiin ei saa viedä ruokaa eikä lemmikkejä. Vesipullo kannattaa ottaa mukaan.
- Myyjät: alueella on paljon matkamuistokauppiaita. Kohtelias ”no, gracias” riittää.
- Esteettömyys: polut ovat enimmäkseen tasaisia mutta sora- ja hiekkapintaisia, ja välimatkat ovat pitkiä.
Cenotet Chichén Itzán lähellä
Ik Kil on muutaman kilometrin päässä raunioista. Pyöreän, ylhäältä avoimen cenoten vedenpinta on parikymmentä metriä maanpinnan alapuolella, ja alas laskeudutaan kallioon hakattuja portaita. Ylhäältä roikkuvat köynnökset ja pienet vesiputoukset tekevät paikasta kuvauksellisen. Ik Kil on retkiryhmien suosiossa, joten keskipäivällä siellä on ahdasta, mutta aamulla tai myöhään iltapäivällä tunnelma on rauhallisempi.
Muita hyviä cenoteja ovat yhteisön ylläpitämä Yokdzonot Chichén Itzán länsipuolella sekä Valladolidin ympäristön Suytun, Saamal ja keskellä kaupunkia oleva Zací. Useimmat cenotet ovat yksityisiä ja pääsymaksullisia. Ennen uintia käydään suihkussa, aurinkovoiteen ja hyttyskarkotteen käyttö on yleensä kielletty veden suojelemiseksi, ja pelastusliivi on monessa paikassa pakollinen.
Lähialueen kohteet
Valladolid on noin 45 kilometrin päässä itään sijaitseva siirtomaa-ajan kaupunki värikkäine taloineen, ja siellä on hyvä yöpyä ennen raunioita. Ek’ Balamin rauniot Valladolidin pohjoispuolella tunnetaan akropoliksen hyvin säilyneistä stukkoreliefeistä. Keltaiseksi maalattu Izamal ja osavaltion pääkaupunki Mérida sopivat Jukatanin kiertomatkaan, ja Méridan lähellä ovat myös Uxmalin rauniot ja pienempi Mayapán.
Karibian rannikolla mayojen rauniot jatkuvat Tulumissa, jonka muurikaupunki seisoo meren yllä jyrkänteellä. Rantalomaan Chichén Itzá sopii päiväretkenä sekä Cancúnista että Playa del Carmenista.
Usein kysytyt kysymykset
Voiko Chichén Itzán pyramidille kiivetä?
Ei voi. El Castilloon kiipeäminen on ollut kiellettyä vuodesta 2006, ja kiellon rikkojia sakotetaan ja heidät poistetaan alueelta.
Kannattaako Chichén Itzá tehdä päiväretkenä Cancúnista?
Kannattaa, jos aikaa on vain yksi päivä. Ajomatka on suuntaansa 2,5–3 tuntia, joten päivä on pitkä. Yöpyminen Valladolidissa antaa mahdollisuuden mennä raunioille heti aamulla ennen ruuhkaa.
Milloin päiväntasauksen varjokäärme näkyy?
Myöhään iltapäivällä muutaman päivän ajan kevätpäiväntasauksen (noin 20.–21. maaliskuuta) ja syyspäiväntasauksen (noin 22.–23. syyskuuta) molemmin puolin. Pilvinen sää voi peittää ilmiön.
Pitääkö liput ostaa etukäteen?
Yleensä ei tarvitse. Lippu ostetaan sisäänkäynnin kassalta, ja ulkomaalaiset maksavat sekä INAH:n että Jukatanin osavaltion maksun. Lomakausina kassoilla on jonoja.
Kumpi kannattaa nähdä, Chichén Itzá vai Tulum?
Chichén Itzá on rakennuksiltaan paljon suurempi ja vaikuttavampi, Tulum taas pieni muurikaupunki meren rannalla. Jos ehdit vain toiseen, valitse Chichén Itzá historian vuoksi ja Tulum rantamaiseman vuoksi.
Mitä Chichén Itzáan kannattaa ottaa mukaan?
Hattu, aurinkovoide, runsaasti vettä, mukavat kengät ja uimapuku cenotea varten. Varjoa on vähän, ja keskipäivällä on erittäin kuuma.
