Kielimatkat: kohdemaat, kurssityypit ja kielikoulun valinta

Kielimatka on nopein tapa saada kieli käyttöön: kun opiskelet aamupäivät kielikoulussa ja käytät kieltä iltaisin isäntäperheen ja uusien ystävien kanssa, sanasto ja rohkeus kasvavat viikoissa. Kielimatkoja tehdään koululaisten kesäkursseista aikuisten intensiivikursseihin ja akateemiseen välivuoteen. Tässä oppaassa käydään läpi suosituimmat kohdemaat kielittäin, kurssityypit, majoitus isäntäperheessä, rahoitusmahdollisuudet sekä se, miten hyvän kielikoulun tunnistaa.

Kenelle kielimatka sopii

Kielimatka hyödyttää eniten sitä, jolla on jo perusteet hallussa ja joka haluaa siirtää kirjoista opitun puheeksi. Täydellinen aloittelijakin hyötyy, mutta alkeiden opiskelu on edullisempaa aloittaa kotona ja lähteä matkalle vasta, kun perussanasto on koossa. Lyhyt, kahden viikon kurssi antaa lähinnä rohkeutta ja kuullun ymmärtämistä, kun taas neljä viikkoa tai enemmän näkyy jo selvästi kielitaidossa. Pidemmälle ehtii, jos kurssin jälkeen jatkaa opiskelua kotona.

Nuorille kielimatka on usein ensimmäinen itsenäinen ulkomaanjakso, ja kesän juniorikurssit yhdistävät opetuksen, valvotun vapaa-ajan ja retket. Aikuiset valitsevat yleensä joustavamman ohjelman: oman tason intensiivikurssin, työelämän kieltä tai kielen ja harrastuksen yhdistelmän, kuten kokkauksen, surffauksen tai taidehistorian.

Suosituimmat kohdemaat kielittäin

Englanti

Englannin kielimatkojen klassikko on Lontoo, mutta pienemmät kaupungit, kuten Brighton, Oxford, Cambridge, York tai Edinburgh, ovat usein edullisempia ja rauhallisempia. Iso-Britannia ei kuulu EU:hun, joten matkaan tarvitaan passi ja sähköinen ETA-lupa. Suomalaiselle helpoimpia englannin kohteita ovat Irlanti ja Malta: molemmat ovat EU-maita, joissa maksetaan euroilla, EU-sairaanhoitokortti kelpaa ja henkilökortti riittää matkustusasiakirjaksi. Dublinissa kielikouluja on runsaasti, ja Malta on suosittu erityisesti nuorten kesäkursseilla lämpimän ilmastonsa vuoksi. Kauempana englantia opiskellaan Yhdysvalloissa, Kanadassa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa.

Espanja

Espanjaa voi opiskella Espanjassa tai Latinalaisessa Amerikassa. Salamanca on perinteinen opiskelijakaupunki, jonka yliopisto on yksi Euroopan vanhimmista ja jonka murretta pidetään selkeänä. Madrid sopii kaupunkielämästä pitävälle, ja Málaga ja Valencia yhdistävät kurssin ja rannan. Barcelonassa kannattaa muistaa, että arjessa puhutaan paljon myös katalaania. Latinalaisen Amerikan espanja eroaa ääntämykseltään ja osin sanastoltaan, ja esimerkiksi Meksikossa ja Costa Ricassa kurssin voi yhdistää pidempään matkaan. Lue lisää Espanjan matkaoppaasta.

Ranska

Ranskan kielimatka suuntautuu usein Pariisiin, mutta moni valitsee Etelä-Ranskan, kuten Nizzan tai Montpellierin, jossa kurssiin yhdistyvät Välimeren ilmasto ja rennompi tahti. Lyon ja Loiren laakson kaupungit ovat hyviä vaihtoehtoja. Kanadan Québecissa puhutaan ranskaa omalla, Ranskasta poikkeavalla aksentillaan. Lisää Ranskan matkaoppaassa.

Saksa

Saksaa opiskellaan esimerkiksi Berliinissä, Münchenissä, Hampurissa ja Freiburgissa, ja Itävallassa Wienissä. Saksan suuret kaupungit ovat Lontoota ja Pariisia edullisempia, ja Berliinissä on vilkas kansainvälinen opiskelijaelämä. Sveitsissä ja osin Etelä-Saksassa ja Itävallassa arkikieli on murteellista, mikä voi vaikeuttaa alkuvaiheen ymmärtämistä. Lisää Saksan matkaoppaassa.

Italia

Italian kielimatka sopii erityisesti kulttuurin, taiteen ja ruoan ystävälle. Firenze on suosituin, mutta Siena, Bologna ja Perugia ovat pienempiä yliopistokaupunkeja, joissa italiaa kuulee ja käyttää enemmän. Roomassa kurssin voi yhdistää antiikin nähtävyyksiin. Heinä–elokuu on kuuma ja italialaisten lomakausi, joten kevät ja syksy ovat opiskeluun miellyttävimmät. Lisää Italian matkaoppaassa.

Japani

Japanin kielimatka vaatii pidemmän sitoutumisen, sillä kana-merkistöt ja kanjit vievät aikaa. Japanin kielikouluja on etenkin Tokiossa, Kiotossa, Osakassa ja Fukuokassa, ja pidemmät kurssit alkavat yleensä tiettyinä aikoina vuodessa. Suomalainen voi oleskella Japanissa viisumivapaasti enintään 90 päivää, mutta varmista Japanin suurlähetystöstä, sopiiko suunnittelemasi kurssi viisumivapauden ehtoihin. Pidempi opiskelu edellyttää opiskelijan oleskelulupaa, jonka hakemisessa koulu yleensä avustaa. Lue lisää Japanin matkaoppaasta.

Kurssityypit

• Yleiskurssi: tavallisesti noin 20 oppituntia viikossa aamupäivisin, iltapäivät vapaata tai ohjelmaa. Sopii useimmille.
• Intensiivikurssi: 25–30 oppituntia tai enemmän viikossa. Edistys on nopeampaa, mutta väsymys yllättää monet toisella viikolla.
• Yksityisopetus: tunnit kahden kesken opettajan kanssa, myös yhdistettynä ryhmäkurssiin. Kallein, mutta tehokkain tiettyyn tavoitteeseen.
• Asuminen opettajan kotona: opetus ja majoitus samassa paikassa, jolloin kieltä käytetään aamusta iltaan.
• Kielitutkintoon valmentava kurssi: esimerkiksi englannin IELTS- ja Cambridge-kokeet, espanjan DELE, ranskan DELF ja DALF, saksan Goethe-Zertifikat, italian CILS ja CELI sekä japanin JLPT.
• Työelämän kieli: liike-elämän, lääketieteen, lain tai matkailun sanastoon keskittyvät kurssit.
• Kieli ja harrastus: kielitunnit yhdistettynä esimerkiksi surffaukseen, kokkaukseen, taiteeseen tai urheiluun.
• Juniorikurssi: nuorille suunnattu kesäkurssi, jossa on opetuksen lisäksi valvottua vapaa-ajan ohjelmaa ja retkiä.
• Pitkä kurssi tai välivuosi: 3–12 kuukauden ohjelma, joka johtaa usein kielitutkintoon.

Huomaa, että oppitunti on yleensä 45–50 minuuttia, joten ”20 tuntia viikossa” voi tarkoittaa noin 15 kellotuntia. Tasokoe tehdään yleensä ensimmäisenä päivänä, ja taso ilmoitetaan eurooppalaisen viitekehyksen asteikolla A1–C2.

Majoitus: isäntäperhe vai asuntola

Isäntäperhe on kielimatkan perinteinen majoitusmuoto, ja se on paras tapa käyttää kieltä myös koulun ulkopuolella. Perhe tarjoaa yleensä aamiaisen ja illallisen, ja oma huone on syytä varata erikseen, jos haluat sellaisen. Muista, että isäntäperheet ovat tavallisia perheitä: koti voi olla pitkän bussimatkan päässä koulusta, perheessä voi olla muitakin opiskelijoita ja talon säännöt kotiintuloajoista suihkun käyttöön voivat olla tiukemmat kuin kotona. Kerro allergioista ja ruokavaliosta jo varatessa, ja ota rohkeasti yhteyttä kouluun, jos järjestely ei toimi.

Asuntola tai kampusmajoitus sopii nuorille ja aikuisille, jotka haluavat enemmän itsenäisyyttä, ja jaettu opiskelija-asunto pidemmille kursseille. Asuntolassa kieli ei kuitenkaan välttämättä vaihdu, jos samaan aikaan on paljon saman maan opiskelijoita. Aikuinen voi myös vuokrata oman asunnon, mutta silloin kielen käyttö jää enemmän oman aktiivisuuden varaan.

Nuoret ja aikuiset kielimatkalla

Alaikäisen kielimatkassa tärkeintä on valvonta. Selvitä ennen varausta, onko nuorilla valvottu vapaa-ajan ohjelma, kotiintuloajat ja ympäri vuorokauden tavoitettava yhteyshenkilö, miten isäntäperheet valitaan ja tarkastetaan sekä miten lentokenttäkuljetukset hoidetaan. Alaikäinen tarvitsee oman passin tai henkilökortin, ja lentoyhtiöillä on omat sääntönsä yksin matkustaville lapsille. Huoltajien kirjallinen suostumus ja yhteystiedot kannattaa pitää mukana.

Aikuisten kielimatka on kasvava ala, ja monissa kouluissa on erillisiä ryhmiä yli 30- tai yli 50-vuotiaille, jolloin luokassa ei istuta teini-ikäisten kanssa. Aikuisopiskelija voi valita myös lyhyen, viikon mittaisen jakson loman yhteyteen. Työnantaja voi joskus tukea työssä tarvittavan kielen opiskelua, joten asiasta kannattaa kysyä.

Rahoitus: opintotuki ja Erasmus+

Kelan mukaan pelkkä kielikurssi ulkomailla ei oikeuta opintotukeen. Opintotukea voi saada ulkomailla suoritettaviin päätoimisiin tutkinto-opintoihin julkisesti valvotussa oppilaitoksessa sekä vaihto-opintoihin, jotka hyväksytään osaksi Suomessa suoritettavaa tutkintoa. Lukiolainen ei yleensä saa opintotukea vaihto-oppilasvuodelle. Tarkista oma tilanteesi Kelan sivuilta.

EU:n Erasmus+ -ohjelma rahoittaa opiskelua ja harjoittelua ulkomailla, mutta siihen haetaan yleensä oman oppilaitoksen tai organisaation kautta, ei suoraan yksityishenkilönä. Opiskelijavaihto korkeakoulusta tai ammatillisesta oppilaitoksesta on usein kielimatkaa edullisempi tapa viettää pidempi jakso ulkomailla, ja ohjelma tukee myös koulujen ja aikuiskoulutuksen liikkuvuutta. Suomessa ohjelmaa hallinnoi Opetushallitus. Lue lisää Erasmus+ -ohjelman sivuilta.

Maahantulo ja vakuutukset

EU-maissa Suomen kansalainen voi opiskella vapaasti, ja passi tai henkilökortti riittää. Isossa-Britanniassa vierailijana voi opiskella enintään kuuden kuukauden kursseilla, ja matkaan tarvitaan passi ja ETA-lupa. Yhdysvaltojen ulkoministeriön mukaan kielikoulutukseen ei voi osallistua viisumivapausohjelmalla eli ESTA:lla, vaan siihen tarvitaan opiskelijaviisumi. Ainoastaan lyhyt, virkistysluonteinen kurssi, joka ei johda tutkintoon tai todistukseen, on sallittu turistina. Tarkista aina kohdemaan ajantasaiset säännöt hyvissä ajoin.

EU- ja ETA-maissa, Sveitsissä ja Isossa-Britanniassa eurooppalainen sairaanhoitokortti kattaa välttämättömän hoidon, mutta se ei korvaa matkavakuutusta. Tarkista, onko vakuutuksessasi matkan enimmäiskesto, sillä monet matkavakuutukset kattavat vain tietyn mittaisen yhtäjaksoisen matkan, ja pidemmälle opiskelujaksolle tarvitaan erillinen vakuutus. Tee myös ulkoministeriön matkustusilmoitus.

Miten arvioida kielikoulun laatu

• Akkreditointi: hyvä koulu kuuluu kohdemaan laadunvalvontajärjestelmään, esimerkiksi Britanniassa British Councilin akkreditointiin, Espanjassa Instituto Cervantesin akkreditoimiin keskuksiin tai Ranskassa Qualité FLE -laatumerkin kouluihin.
• Ryhmäkoko: kysy ryhmien enimmäiskoko. Alle 15 opiskelijan ryhmässä jokainen pääsee puhumaan.
• Opettajat: opettajilla on oltava kielenopettajan pätevyys, ei pelkkä äidinkieli.
• Kansallisuusjakauma: jos puolet ryhmästä puhuu samaa äidinkieltä, kieli vaihtuu helposti välitunneilla. Kysy kansallisuusjakauma kauden mukaan.
• Tasokoe ja todistus: tasokoe ensimmäisenä päivänä ja todistus kurssin lopussa ovat hyvän koulun perusasioita.
• Ehdot: lue peruutus- ja palautusehdot, ja selvitä, mitä hintaan sisältyy: materiaalit, ilmoittautumismaksu, majoitus, ateriat ja kuljetukset.
• Riippumattomat kokemukset: kysy kokemuksia aiemmilta opiskelijoilta ja oman oppilaitoksen kieltenopettajalta, älä luota pelkkään mainontaan.

Kielimatkoja voi varata suoraan ulkomaiselta kielikoululta tai suomalaisen kielimatkatoimiston kautta. Suomalainen välittäjä hoitaa kokonaisuuden ja palvelee suomeksi, ja suoraan varatessa hinta voi olla edullisempi mutta järjestelyt ovat omalla vastuulla. Vertaa kokonaishintaa ja ehtoja huolella.

Mitä kielimatka maksaa

Kielimatkan hinta koostuu kurssimaksusta, majoituksesta, lennoista, vakuutuksesta ja paikallisista kuluista, ja kokonaissumma vaihtelee kohteen ja kauden mukaan paljon. Kalleimpia ovat yleensä Lontoo, Sveitsi, Australia ja Yhdysvaltojen suurkaupungit, edullisimpia Espanjan ja Italian pienemmät kaupungit, Saksan kaupungit ja Latinalainen Amerikka. Kesä on nuorten kurssien sesonkia, ja silloin myös isäntäperheiden ja asuntoloiden hinnat ovat korkeimmillaan. Säästää voi valitsemalla pienemmän kaupungin, matkustamalla sesongin ulkopuolella, varaamalla jaetun huoneen ja vertaamalla, mitä kurssin hintaan sisältyy. Pidemmällä kurssilla viikkohinta on yleensä edullisempi.

Usein kysytyt kysymykset

Lähteet

• Kela: Opinnot ulkomailla
• Kela: Eurooppalainen sairaanhoitokortti
• Euroopan komissio: Erasmus+ – Opportunities for individuals
• GOV.UK: Visit the UK as a Standard Visitor
• GOV.UK: Electronic travel authorisation (ETA)
• U.S. Department of State: Student Visa
• Japanin suurlähetystö Suomessa: Viisumit
• Ulkoministeriö: Passi ja matkustusasiakirjat
• Ulkoministeriö: Matkustusilmoitus