Madagaskar matkaopas: lemurit, baobabit, Tsingy ja Nosy Be

Madagaskar on maailman neljänneksi suurin saari Intian valtameressä Afrikan itärannikon edustalla. Sinne matkustetaan ennen kaikkea luonnon vuoksi: lemurit, kameleontit ja baobabit elävät luonnossa vain täällä, ja maisemat vaihtelevat itärannikon sademetsistä lännen kalkkikivineuloihin ja etelän puoliaavikoihin. Suomalaiselle Madagaskar sopii parhaiten luonto- ja seikkailumatkaksi, jolla hyväksyy pitkät ja hitaat siirtymät. Paras matka-aika on kuiva kausi huhti–marraskuussa, ja Helsingistä saarelle lennetään vaihdolla esimerkiksi Pariisin, Istanbulin, Dubain tai Addis Abeban kautta.

Kenelle Madagaskar sopii?

Madagaskar erkani muista mantereista kymmeniä miljoonia vuosia sitten, ja eristyksissä kehittyneestä eliöstöstä suurin osa on kotoperäistä. Unescon mukaan itärannikon sademetsien lajeista arviolta 80–90 prosenttia ei elä missään muualla. Matkailijalle tämä tarkoittaa elämyksiä, joita ei voi kokea Afrikan mantereella: indrin kaikuvaa laulua sademetsän aamussa, sifakoiden loikkia puusta toiseen ja kymmeniä metrejä korkeita baobabeja auringonlaskussa.

• Luonto- ja eläinmatkailijat: lemureita on yli sata lajia ja alalajia, ja kameleonttien, sammakoiden ja lintujen kirjo on huikea. Valtaosa lemurilajeista on uhanalaisia.
• Valokuvaajat: Baobabikuja, Tsingyn kalkkikivineulat, Isalon kanjonit ja ylänköjen riisiterassit.
• Seikkailijat ja vaeltajat: kansallispuistojen polut, jokimatkat pirogilla ja maastoautoretket syrjäisille seuduille.
• Rantalomailijat: Nosy Be ja Sainte-Marie yhdistävät rantaloman ja luontoretket, mutta pelkkään rantalomaan Mauritius ja Seychellit ovat helpompia ja palveluiltaan valmiimpia.
• Ei kiireiselle eikä mukavuudenhaluiselle: tiet ovat huonoja, kotimaan lentojen aikataulut muuttuvat ja palvelut ovat monin paikoin vaatimattomia. Kahden viikon matkalla ehtii nähdä realistisesti yhden tai kaksi aluetta.

Madagaskarilla ei ole Afrikan suuria nisäkkäitä, joten savannisafarista haaveilevan kannattaa katsoa Afrikan safarimaiden vertailu. Moni yhdistää Madagaskarin luontomatkan rantalomaan Mauritiuksella, jonne on lentoyhteys Antananarivosta.

Matkustustilanne ja turvallisuus

Ulkoministeriön turvallisuustaso Madagaskarille on noudata erityistä varovaisuutta. Maan heikko taloustilanne näkyy arkirikollisuutena, ja ulkomaalaiset joutuvat usein taskuvarkaiden kohteeksi. Ryöstöjä ja aseellisia autokaappauksia voi sattua, ja myös kidnappauksia on tapahtunut. Maan eteläosan turvallisuustilanteen ulkoministeriö arvioi heikentyneen. Mielenosoituksia ja levottomuuksia voi esiintyä ajoittain, myös pääkaupungissa.

Ulkoministeriön keskeiset ohjeet ovat selkeitä: vältä väkijoukkoja ja liikkumista pimeällä kaupunkien keskustoissa, myös Antananarivossa, äläkä yövy maaseudulla. Käytä matkanjärjestäjän palveluja, jätä arvoesineet hotellin tallelokeroon ja pidä passi mukanasi, sillä poliisi ei aina hyväksy kopiota. Rannoilla kannattaa olla erityisen varovainen, varsinkin yksin liikkuessa. Rikoksista ilmoitetaan poliisille numeroon 117.

Väkivaltaista rikollisuutta esiintyy ulkoministeriön mukaan erityisesti seuraavilla alueilla: Toamasina ja Mahajanga, Nosy Be, Ankaranan ja Montagne d’Ambren kansallispuistot Diego Suarezin lähellä, Tolagnaron ympäristö sekä Batterie Beach ja Toliaran pohjoispuoli. Moni näistä on suosittu matkakohde, joten niihin kannattaa matkustaa järjestetyillä retkillä ja paikallisen oppaan kanssa. Madagaskarilla ei ole Suomen edustustoa, vaan maata hoitaa Suomen suurlähetystö Maputossa Mosambikissa. Yleisiä varotoimia käsitellään oppaassa turvallinen matkailu.

Maahantulo ja viisumi

Suomen kansalainen tarvitsee Madagaskarille viisumin. Madagaskarin Lontoon-suurlähetystön mukaan turistiviisumi, jolla voi oleskella enintään 90 päivää, myönnetään saapumislentoasemalla tai haetaan ennen matkaa suurlähetystöstä; sama suurlähetystö palvelee myös Suomen kansalaisia. Madagaskarin matkailuviraston mukaan lentoasemalla myönnetään enintään 60 päivän viisumi, ja viisumimaksu riippuu oleskelun pituudesta. Käytössä on myös sähköinen viisumi, jota haetaan viranomaisten palvelusta osoitteessa evisamada.gov.mg. Varo samannäköisiä välittäjäsivustoja, jotka perivät ylimääräisiä maksuja.

Viisumikäytännöt ja maksut ovat muuttuneet viime vuosina useaan otteeseen, joten tarkista ajantasaiset ehdot ennen matkaa Madagaskarin suurlähetystöstä. Passin on oltava voimassa, ja mukana on hyvä olla paluulipun tiedot ja majoitusvaraus. Ulkoministeriö ei vastaa muiden maiden maahantulosäännöistä.

Keltakuumetodistus: Madagaskarilla ei esiinny keltakuumetta, mutta Terveyskirjaston mukaan todistus vaaditaan vähintään 9 kuukauden ikäisiltä matkailijoilta, jotka saapuvat keltakuumemaasta tai ovat vaihtaneet konetta sellaisessa yli 12 tuntia. Suoraan Euroopasta saapuva ei tarvitse todistusta, mutta jos vaihtokenttä on esimerkiksi Addis Abeba tai Nairobi ja vaihto venyy yli 12 tunnin, todistus tarvitaan.

Tulli: suojeltujen eläinten ja kasvien sekä niistä tehtyjen tuotteiden kerääminen, ostaminen ja maastavienti on kiellettyä. Kielto koskee myös esimerkiksi ruusupuusta tehtyjä esineitä. Osta matkamuistot luotettavista paikoista ja pyydä tarvittaessa kuitti.

Miten Madagaskarille pääsee Suomesta

Helsingistä ei ole suoria lentoja Madagaskarille. Kansainväliset lennot saapuvat pääosin Antananarivon Ivaton lentoasemalle (TNR) pääkaupungin pohjoispuolelle, ja osa myös Nosy Been Fascènen lentoasemalle (NOS). Antananarivon lentoaseman mukaan kentälle lentävät muun muassa Air France, Turkish Airlines, Emirates, Ethiopian Airlines, Kenya Airways, Air Mauritius, Air Austral ja Airlink. Helsingistä lennetään tavallisesti yhdellä tai kahdella vaihdolla esimerkiksi Pariisin, Istanbulin, Dubain, Addis Abeban, Nairobin, Mauritiuksen tai Johannesburgin kautta, ja matka kestää vaihtoineen yleensä 15–24 tuntia.

Ethiopian Airlines lentää Addis Abeban kautta sekä Antananarivoon että Nosy Beelle, ja sen Euroopan-lennot lähtevät muun muassa Tukholmasta, Oslosta ja Kööpenhaminasta. Etiopian vaihtokentästä ja maan turvallisuustilanteesta kerrotaan Etiopian matkaoppaassa. Lennot Mauritiuksen kautta sopivat hyvin, jos matkaan halutaan yhdistää rantaloma. Pitkän lennon vinkkejä löydät oppaasta pitkä lentomatka.

Antananarivon liikenne on ulkoministeriön mukaan hyvin ruuhkaista, joten lentokentän ja hotellin väliseen siirtoon kannattaa varata reilusti aikaa. Monessa hotellissa kuljetuksen voi tilata etukäteen, ja se on myös turvallisin tapa saapua illalla.

Paras matka-aika Madagaskarille

Madagaskarilla on kaksi päävuodenaikaa. Kuiva ja viileämpi kausi kestää suunnilleen huhtikuusta lokakuuhun ja sateinen, kuuma kausi marraskuusta maaliskuuhun. Madagaskarin matkailuvirasto pitää parhaina matka-aikoina syys–lokakuuta sekä huhti–kesäkuuta. Alueelliset erot ovat kuitenkin suuria: Keskiylängöllä Antananarivossa ilmasto on leuto ja yöt voivat olla heinäkuussa viileitä, länsi on kuuma ja kuiva, itärannikolla sataa ympäri vuoden, pohjoinen on kuuma ja kostea ja etelä puolikuiva.

• Huhti–kesäkuu: sateet ovat päättyneet, luonto on vehreää ja tiet alkavat kuivua. Hyvä aika koko maahan.
• Heinä–elokuu: Madagaskarin talvi. Ylängöillä yöt ovat viileitä, mutta rannikolla on lämmintä. Ryhävalaat saapuvat itärannikolle, ja Sainte-Marien valasfestivaalia vietetään heinäkuussa. Tämä on myös eurooppalaisten lomasesonki, joten varaa ajoissa.
• Syys–marraskuu: kuivan kauden loppu ja monen mielestä paras aika. Lemurien poikasia näkee puissa, ja Baobabikujan auringonlaskut ovat parhaimmillaan. Marraskuussa helle ja sateet alkavat.
• Joulu–maaliskuu: sadekausi ja hirmumyrskyjen aika. Matkailuviraston mukaan osa kansallispuistoista on tammi–maaliskuussa käytännössä saavuttamattomissa, ja tiet sekä sillat voivat vaurioitua. Seuraa myrskyvaroituksia Madagaskarin ilmatieteen laitokselta (Météo Madagascar).

Pitkän aikavälin keskiarvot 1981–2010, mittausasema Antananarivo (noin 1 300 metrin korkeudella). Lähde: Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n World Weather Information Service, tiedot Madagaskarin ilmatieteen laitokselta.

Rannikolla on selvästi lämpimämpää kuin pääkaupungissa. Alla oleva vertailu näyttää, miten sademäärät eroavat sadekauden ja kuivan kauden välillä eri puolilla saarta (samat WMO:n keskiarvot).

Alueet ja kohteet

Madagaskar on pinta-alaltaan lähes kaksi kertaa Suomen kokoinen, ja välimatkat ovat pitkiä. Ulkoministeriön mukaan matkailu keskittyy koillis- ja luoteisrannikon pieniin saariin sekä luonnonpuistoihin. Madagascar National Parks (MNP) hallinnoi kymmeniä kansallispuistoja ja suojelualueita, ja useimmissa niistä on liikuttava sertifioidun paikallisen oppaan kanssa. Unescon maailmanperintöluettelossa ovat Ambohimangan kuninkaallinen kukkula, Andrefanan kuivat metsät (muun muassa Tsingy de Bemaraha ja Ankarana) sekä Atsinananan sademetsät (muun muassa Ranomafana, Masoala ja Marojejy).

Antananarivo (Tana)

Pääkaupunki Antananarivo, jota kutsutaan lyhyesti Tanaksi, levittäytyy kukkuloille ja riisipelloille keskiylängöllä. Nimi tarkoittaa tuhannen kaupunkia. Kaupungin korkeimmalla kukkulalla kohoaa Kuningattaren palatsi (Rova, Manjakamiadana), ja Analakelyn torialue paviljonkeineen on vilkas ostospaikka. Tsimbazazan eläin- ja kasvitieteellisessä puistossa näkee lemureita ja muita kotoperäisiä lajeja, ja kaupungin länsipuolella on lemuripuisto, jossa eläimiä voi seurata vapaana. Pääkaupungin lähellä pohjoisessa on Unescon maailmanperintökohde Ambohimanga (Royal Hill of Ambohimanga), merinakuninkaiden kuninkaallinen kaupunki ja hautapaikka, joka on yhä pyhiinvaelluskohde.

Useimmat viettävät Tanassa yhden tai kaksi yötä matkan alussa ja lopussa. Liikenne on ruuhkaista ja kadut kapeita ja jyrkkiä, joten kaupungissa liikutaan taksilla tai kuljettajan kanssa. Pimeällä kävelemistä on syytä välttää.

Andasibe-Mantadia ja indrit

Andasiben ja Mantadian sademetsäpuistot (Analamazaotra ja Mantadia) ovat noin 140 kilometrin päässä Antananarivosta itään RN2-tien varrella, ja ne ovat helpoin paikka nähdä lemureita luonnossa. Puistossa elää MNP:n mukaan 14 lemurilajia, ja tähtenä on indri, Madagaskarin suurin kädellinen, jonka sireenimäinen laulu kuuluu aamuisin kilometrien päähän. Kierrokset tehdään aina sertifioidun oppaan kanssa. Puiston läheisissä yksityisissä reservaateissa järjestetään iltakävelyjä, joilla näkee yöeläimiä, kuten hiirimakeja ja kameleontteja. Andasibe sopii kahden yön retkeksi pääkaupungista.

Keskiylänkö ja RN7-tie etelään

Kansallistie RN7 Antananarivosta Toliaraan on Madagaskarin klassinen kiertomatkareitti. Antsirabe on ylängön kylpyläkaupunki, joka tunnetaan riksoistaan, Ambositra puunveistoperinteestään ja Fianarantsoa vanhastakaupungistaan. Ranomafanan kansallispuisto on vuoristosademetsää, jossa elää muun muassa harvinaisia bambulemureita. Ambalavaon lähellä Anjan yhteisöreservaatissa näkee kattalemureita graniittikallioiden juurella, ja tuotot ohjautuvat kyläyhteisölle. Reitti jatkuu Isaloon ja edelleen Toliaraan sekä sen lähirannoille.

Isalo

Isalon kansallispuisto lähellä Ranohiran kylää on hiekkakivimassiivin kanjoneita, kallioportteja ja luonnonaltaita, joissa voi uida. MNP:n mukaan Ranohiraan on Antananarivosta RN7-tietä pitkin noin 700 kilometriä ja Toliarasta noin 250 kilometriä. Puistossa elää kattalemureita, Verreaux’n sifakoita ja ruskolemureita, ja vierailu tehdään aina paikallisen oppaan kanssa. Reittejä on puolen päivän kävelyistä usean päivän vaelluksiin, ja puisto on avoinna ympäri vuoden. Auringonlasku Isalon ikkunaksi kutsutun kalliomuodostelman luona on suosittu päätös päivälle.

Morondava ja Baobabikuja

Länsirannikon Morondava on Menaben alueen keskus ja lähtöpiste kahteen Madagaskarin tunnetuimmista kohteista. Baobabikuja (Allée des Baobabs) on Morondavan ja Belon välisen hiekkatien varrella vajaan parinkymmenen kilometrin päässä kaupungista. Tien molemmin puolin kohoavat jättiläisbaobabit ovat suojeltuja, ja alue on ollut vuodesta 2015 virallinen suojelualue. Paras valo on aamulla ja auringonlaskun aikaan, jolloin paikalla on myös eniten kuvaajia. Morondavasta tehdään retkiä myös Kirindyn metsään, jossa voi nähdä fossan, saaren suurimman petoeläimen, sekä Belo-sur-Merin kalastajakylään.

Antananarivosta Morondavaan on maanteitse noin 700 kilometriä, joten moni lentää kotimaan lennolla ja jatkaa sieltä maastoautolla.

Tsingy de Bemaraha

Tsingy de Bemarahan kansallispuisto on Unescon maailmanperintökohde, jonka kalkkikiviylängölle eroosio on veistänyt jopa sadan metrin korkuisia, veitsenteräviä huippuja. Malagassinkielisen nimen sanotaan kuvaavan paikkaa, jossa ei voi kävellä paljain jaloin. Puiston reitit vaihtelevat parin kilometrin helpoista kävelyistä koko päivän vaativiin reitteihin, joilla kiivetään tikkaita ja ylitetään riippusiltoja. Manambolojoen rotkoon tehdään retkiä pirogilla.

Puisto on Bekopakan kylän luona, ja sinne ajetaan Morondavasta maastoautolla huonoja hiekka- ja soratieitä pitkin; matkaan kuluu tavallisesti koko päivä, ja jokien yli kuljetaan lautoilla. Sadekaudella tie on usein kulkukelvoton, joten Tsingy kannattaa ajoittaa kuivalle kaudelle. Varaa vierailuun vähintään kaksi yötä.

Nosy Be ja sen saaristo

Nosy Be on noin 320 neliökilometrin tuliperäinen saari luoteisrannikon edustalla Mosambikin kanaalissa ja Madagaskarin tunnetuin rantalomakohde. Saarella on kansainvälinen lentokenttä, ja sieltä tehdään veneretkiä ympäröiville saarille. Nosy Komballa lemurit ovat paikallisen fady-perinteen suojelemia, Nosy Tanikely on vuodesta 2010 ollut merikansallispuisto ja hyvä snorklauskohde, ja Nosy Iranjan hiekkasärkkä yhdistää kaksi pientä saarta laskuveden aikaan. Nosy Been omassa Lokoben kansallispuistossa näkee kameleontteja ja lemureita sademetsässä.

Nosy Be on myös yksi alueista, joilla ulkoministeriö mainitsee väkivaltaista rikollisuutta, joten noudata tavallista suurempaa varovaisuutta, vältä syrjäisiä rantoja yksin ja liiku pimeällä vain kyydillä. Saari sopii Madagaskarin-matkan rentoon päätökseen, ja sukelluksesta kiinnostuneille sukelluskeskuksia on useita.

Sainte-Marie (Nosy Boraha)

Itärannikon edustalla oleva Sainte-Marie on noin 60 kilometriä pitkä ja vain muutaman kilometrin levyinen saari, joka oli 1600- ja 1700-luvulla merirosvojen tukikohta. Saarella on rauhallisia rantoja, koralliriuttoja ja kyliä, ja sen eteläkärjessä on pieni Île aux Nattes (Nosy Nato). Talvikuukausina saaren edustalle saapuu ryhävalaita parittelemaan ja synnyttämään, ja valasretket ovat saaren tärkein vetonaula suunnilleen heinäkuusta syyskuuhun. Saarelle lennetään Antananarivosta tai kuljetaan veneellä mantereelta. Sainte-Mariella sataa runsaasti ympäri vuoden, kuivinta on syys–marraskuussa.

Pohjoinen ja koillinen

Pohjoiskärjen Antsiranana (Diego Suarez) on lähtöpiste Smaragdimeren laguunille, Montagne d’Ambren sademetsään ja Ankaranan kalkkikivimuodostelmiin. Molemmat kansallispuistot kuuluvat ulkoministeriön mainitsemiin alueisiin, joilla väkivaltaista rikollisuutta esiintyy, joten niihin mennään vain järjestetyillä retkillä. Koillisen SAVA-alue on Madagaskarin vaniljanviljelyn keskus, ja Masoalan ja Marojejyn sademetsät ovat Madagaskarin syrjäisimpiä ja upeimpia luontokohteita, joihin matka vaatii aikaa ja kokeneen paikallisen järjestäjän.

Reittiehdotuksia

10 päivää – lemurit ja länsi: Antananarivo (1 yö) – Andasibe (2 yötä) – lento Morondavaan, Baobabikuja (1 yö) – Tsingy de Bemaraha (3 yötä edestakaisine ajoineen) – Morondava (1 yö) – lento Antananarivoon.

14 päivää – RN7 etelään: Antananarivo – Andasibe (2 yötä) – Antsirabe (1 yö) – Ranomafana (2 yötä) – Anjan reservaatti – Isalo (2 yötä) – Toliaran lähirannat (2–3 yötä) – lento Antananarivoon. Reitti on pitkä ajomatka, joten sitä ei kannata tiivistää.

12–14 päivää – luonto ja rantaloma: Antananarivo – Andasibe (2 yötä) – lento Nosy Beelle (5–6 yötä, retket saarille) tai Sainte-Marielle valaskaudella. Rantaosuuden voi korvata myös jatkolla Mauritiukselle.

Liikkuminen Madagaskarilla

Madagaskarin päätiet ovat kapeita, kuoppaisia ja paikoin hyvin huonokuntoisia, ja sadekaudella tiet ja sillat voivat vaurioitua. Ulkoministeriö kehottaa välttämään ajamista pimeällä, koska aseellisia ryöstöjä tapahtuu ajoittain, ja pitämään auton ovet lukittuina ja ikkunat kiinni. Turvavyön käyttö on pakollista. Maassa ajetaan oikealla.

• Auto ja kuljettaja: yleisin tapa kiertää maata. Auto vuokrataan tavallisesti kuljettajan kanssa, ja kuljettaja toimii samalla tulkkina ja käytännön järjestelijänä. Itse ajamista ei suositella.
• Kotimaan lennot: Madagaskarin matkailuviraston mukaan kotimaan reittilentoja liikennöivät Air Madagascar ja Madagasikara Airways. Lennot säästävät päiviä, mutta aikataulut muuttuvat usein lyhyellä varoitusajalla, joten jätä ohjelmaan väljyyttä ennen paluulentoa.
• Taxi-brousse: paikallisten pikkubussit kulkevat kaupunkien välillä edullisesti mutta hitaasti ja ahtaasti. Ulkoministeriön mukaan niiden onnettomuudet ovat yleisiä, ja suurlähetystö suosittelee hotellien kuljetuspalveluja.
• Junat: henkilöliikennettä on vain kahdella radalla, Fianarantsoasta itärannikon Manakaraan ja Moramangasta Toamasinaan.
• Kaupungeissa: Antananarivossa taksit tunnistaa kermanvärisestä maalista. Sovi hinta ennen kyytiä.

Majoitus

Antananarivossa on kansainvälisen tason hotelleja, keskihintaisia hotelleja ja vierastaloja, ja monet matkailijat valitsevat yöpaikan lentoaseman läheltä tai keskustan turvallisilta alueilta. Kansallispuistojen läheisyydessä yövytään lodgeissa ja bungalowkylissä, joiden taso vaihtelee yksinkertaisesta ylelliseen. Nosy Beellä ja Sainte-Mariella on rantahotelleja ja pieniä lomakyliä, ja Nosy Been ympäristön pikkusaarilla on muutama eristäytynyt luksuskohde. Syrjäseuduilla sähkö voi olla generaattorin varassa ja lämmin vesi rajallista. Varaa majoitus kuivan kauden sesonkiaikoina hyvissä ajoin, sillä pienissä kohteissa huoneita on vähän.

Ruoka ja juoma

Madagaskarin ruokakulttuurin perusta on riisi, jota syödään usein kolmesti päivässä. Riisin kanssa tarjotaan lisuketta, kuten romazavaa (naudanlihaa ja vihanneksia liemessä) tai ravitotoa (jauhettuja maniokinlehtiä ja porsaanlihaa). Seebu, Madagaskarin kyttyräkarja, on arvostettua lihaa, ja rannikolla syödään kalaa, mustekalaa ja äyriäisiä. Katukeittiöissä myydään mofo gasy -riisikakkuja ja samosan kaltaisia piiraita. Ranskalainen perintö näkyy patongeissa ja leivoksissa, ja pääkaupungissa on ravintoloita kaikkiin makuihin.

Madagaskar on maailman suurimpia vaniljantuottajia, ja vaniljaa, kahvia, kaakaota ja mausteita kannattaa ostaa tuliaisiksi. Rhum arrangé on mausteilla ja hedelmillä maustettua rommia. Juo vain pullotettua tai keitettyä vettä, ja syö mieluiten kypsennettyä ruokaa ja itse kuorittuja hedelmiä. Lue vinkit oppaasta matkaripuli.

Raha, maksaminen ja hintataso

Madagaskarin valuutta on ariary (MGA). Euroja voi vaihtaa pankeissa ja virallisissa vaihtopisteissä, ja suuremmissa kaupungeissa on pankkiautomaatteja. Maaseudulla ja kansallispuistoissa tarvitaan käteistä, ja pieniä seteleitä kannattaa pitää mukana. Korttimaksu onnistuu lähinnä kalliimmissa hotelleissa, ravintoloissa ja matkatoimistoissa, ja kortin käytöstä voidaan periä lisämaksu.

Paikallinen ruoka, kahvilat ja yksinkertainen majoitus ovat suomalaisittain edullisia. Matkan kokonaishintaa nostavat kuitenkin kotimaan lennot, kuljettajan ja auton vuokra, kansallispuistojen pääsymaksut ja oppaat sekä rantasaarten parhaat hotellit. Juomarahaa annetaan tavallisesti oppaille, kuljettajille ja kantajille, ja ravintoloissa pieni pyöristys on tavallinen.

Kulttuuri, tavat ja pukeutuminen

Madagaskarin kulttuurissa sekoittuvat kaakkoisaasialaiset, afrikkalaiset, arabialaiset ja eurooppalaiset vaikutteet. Viralliset kielet ovat malagassi ja ranska; englantia puhutaan lähinnä matkailupalveluissa. Muutama malagassin sana, kuten salama (hei) ja misaotra (kiitos), avaa ovia.

Esivanhempien kunnioitus on keskeistä, ja ulkoministeriön mukaan erityisesti syrjäseuduilla on runsaasti paikallisia tabuja, joita kutsutaan sanalla fady. Fady voi koskea esimerkiksi tiettyjä ruokia, vaatteita, eläimiä tai paikkoja, ja ne vaihtelevat kylästä toiseen. Kysy oppaalta neuvoa ennen kuin menet pyhille paikoille tai haudoille. Ylängöillä vietetään famadihana-seremonioita, joissa esivanhempien jäänteet kääritään uusiin liinoihin; jos sinut kutsutaan mukaan, käyttäydy kunnioittavasti ja kysy aina lupa ennen kuvaamista.

Pukeutuminen on rentoa, mutta kylissä ja kirkoissa kannattaa peittää olkapäät ja polvet. Rannalla uima-asu on tavallinen, mutta yläosattomuus ei ole tapana. Sotilaskohteiden, lentokenttien ja satamien kuvaaminen on yleensä kiellettyä, ja droonin tuominen maahan voi vaatia luvan.

Vastuullinen luontomatkailu

Madagaskarin luonto on erittäin uhanalainen: metsiä on hävinnyt laajasti, ja moni lemurilaji on vaarassa kuolla sukupuuttoon. Matkailija voi tukea suojelua valitsemalla virallisia kansallispuistoja ja yhteisöreservaatteja, joissa pääsymaksut ja opaspalkkiot ohjautuvat suojeluun ja kyliin. Älä ruoki tai koske lemureita, älä osta villieläimiä tai niistä tehtyjä tuotteita, ja vältä paikkoja, joissa eläimiä pidetään valokuvauksen rekvisiittana. Palkkaa paikallinen opas ja kantaja, osta käsitöitä suoraan tekijöiltä ja säästä vettä ja sähköä, joita syrjäseuduilla on niukasti.

Käytännön tiedot

• Aikaero: Madagaskarin aika on UTC+3, eli Suomen talviaikana kello on tunnin enemmän ja kesäaikana sama.
• Sähkö: jännite on 220 volttia ja pistorasiat ovat useimmiten eurooppalaista mallia. Sähkökatkoja on usein, joten varavirtalähde on hyödyllinen.
• Puhelin ja internet: paikallisen SIM-kortin saa kaupungeista passia vastaan, ja mobiiliverkko kattaa kaupungit ja pääteiden varret. Kansallispuistoissa ja syrjäseuduilla yhteydet ovat heikkoja.
• Hätänumero: poliisi 117 matkapuhelimesta tai 17 lankapuhelimesta.
• Sairaanhoito: Antananarivon sairaalat pystyvät ulkoministeriön mukaan hoitamaan vain rutiinitapauksia, ja vakavissa tapauksissa potilas joudutaan siirtämään esimerkiksi Etelä-Afrikkaan, Mauritiukselle tai Réunionille. Kattava matkavakuutus, joka korvaa myös sairaankuljetukset, on välttämätön.
• Malaria: Terveyskirjaston mukaan malariaa esiintyy ympäri vuoden koko maassa. Riski on Antananarivossa hyvin pieni ja suurin rannikolla, ja estolääkitystä suositellaan. Lääkkeen valinta tehdään yksilöllisesti lääkärin kanssa, ja hyttysiltä suojautuminen on tärkeää lääkityksen lisäksi. Hakeudu heti hoitoon, jos saat kuumetta matkalla tai sen jälkeen.
• Rokotukset: Terveyskirjasto suosittelee kaikille hepatiitti A -rokotusta sekä voimassa olevaa jäykkäkouristus-kurkkumätä-suojaa ja tuhkarokkosuojaa. Lavantautirokotusta voi harkita pidemmille matkoille, ja vesikauhua esiintyy villieläimissä ja koirissa. Katso matkailijan rokotukset ja kysy neuvoa terveydenhuollosta hyvissä ajoin.
• Muut terveysriskit: ruttoa esiintyy Terveyskirjaston mukaan kausittain syys–huhtikuussa yli 700 metrin korkeudessa ylängöillä, mutta matkailijan tartuntariski on pieni. Dengue leviää päivällä pistävien hyttysten välityksellä.
• Matkustusilmoitus: tee ulkoministeriön matkustusilmoitus, jotta sinut tavoitetaan hätätilanteessa.

Usein kysytyt kysymykset

Lähteet

• Ulkoministeriö: Matkustustiedote, Madagaskar
• Madagaskarin suurlähetystö Lontoossa: Visas
• Madagaskarin matkailuvirasto (ONTM): Ennen matkaa
• Madagaskarin matkailuvirasto: Kotimaan lennot
• Madagascar National Parks
• Madagascar National Parks: Analamazaotra (Andasibe)
• Madagascar National Parks: Isalo
• UNESCO: Andrefana Dry Forests (Tsingy de Bemaraha)
• UNESCO: Rainforests of the Atsinanana
• UNESCO: Royal Hill of Ambohimanga
• Antananarivon lentoasema (Ravinala Airports)
• WMO World Weather Information Service: Antananarivo
• Terveyskirjasto, Matkailijan terveysopas: Madagaskar
• Terveyskirjasto: Keltakuumerokotustodistusvaatimukset
• Ulkoministeriö: Matkustusilmoitus