Turistihuijaukset – yleisimmät huijaukset ja miten toimit

Yleisimmät turistihuijaukset ovat ympäri maailmaa samoja: mittaria käyttämätön taksi, kadulla käteen solmittava ranneke, ”löydetty” kultasormus, kutsu teehuoneeseen ja korttimaksu, joka veloitetaan euroina huonolla kurssilla. Useimmat huijaukset perustuvat kiireeseen, kohteliaisuuteen ja siihen, ettei matkailija tunne paikallisia käytäntöjä. Kun tunnistat kuviot etukäteen, vältät valtaosan niistä – ja jos huijaus kuitenkin osuu kohdalle, tämä opas kertoo, miten toimit.

Yleisimmät huijaukset lyhyesti

Suurin osa ihmisistä, joita matkalla kohtaat, on rehellisiä. Huijarit keskittyvät paikkoihin, joissa on paljon turisteja: suurimpien nähtävyyksien edustoille, rautatieasemille, lentoasemille ja yöelämäalueille.

Huijaus	Missä tyypillisesti	Miten vältät
Rannekehuijaus	Pariisi, Milano, Rooma	Älä ojenna kättä
Sormushuijaus	Pariisi	Älä ota löytöä vastaan
Keräyslista eli petitio	Euroopan suurkaupungit	Älä pysähdy
Teehuone- ja baarihuijaus	Peking, Budapest, Istanbul	Kieltäydy kutsusta
Taksi ilman mittaria	Kaakkois-Aasia, Intia, Turkki	Mittari tai sovellus
”Tänään suljettu”	Bangkok, Intia, Marokko	Tarkista itse
Valuuttamuunnos (DCC)	Kaikkialla	Maksa paikallisena valuuttana
Väärennetyt viisumisivut	Verkossa	Vain viralliset sivut
Majoitushuijaus	Verkossa	Älä maksa alustan ohi

Katuhuijaukset Euroopassa

Euroopan suurkaupungeissa huijaukset ovat yleensä pieniä mutta sinnikkäitä. Monessa niistä on kyse harhautuksesta: kun huomiosi on muualla, taskuvaras toimii. Pariisissa tunnetuimpia ovat kuuron keräyslista, maasta löytyvä kultasormus, rannekorujen solmiminen käteen ja kuppipeli Seinen silloilla.

Rannekehuijaus

Ystävällinen myyjä tarjoaa ”ilmaista” ystävyysranneketta ja ehtii solmia sen ranteeseesi ennen kuin ehdit kieltäytyä. Kun ranneke on kiinni, hän vaatii maksua ja saattaa kutsua kavereitaan avuksi painostamaan. Huijausta näkee esimerkiksi Pariisissa Montmartren portailla, Milanon tuomiokirkon aukiolla ja Roomassa suurimpien nähtävyyksien ympärillä. Pidä kädet taskussa, älä pysähdy ja sano selvästi ei.

Sormushuijaus

Ohikulkija ”löytää” maasta kultaisen sormuksen aivan vierestäsi ja kysyy, onko se sinun. Kun sanot ei, hän tarjoaa sitä sinulle ja pyytää pientä löytöpalkkiota. Sormus on arvoton messinkirengas. Älä ota sormusta käteen äläkä ryhdy keskusteluun.

Keräyslista eli petitiohuijaus

Nuori henkilö, usein kuuroksi tai vammaisten avustajaksi esittäytyvä, pyytää allekirjoitusta adressiin ja sen jälkeen lahjoitusta. Allekirjoittajaa painostetaan antamaan rahaa, ja pöydälle levitetty lista peittää samalla laukun tai puhelimen, jonka joku toinen nappaa. Ohita keräyslistat kävelemällä eteenpäin.

Kuppipeli, tahrahuijaus ja muut harhautukset

Kuppipeli: kadulla pelattavassa arvauspelissä ”voittajat” ovat huijarin apureita. Pelaaja ei voi voittaa, ja ympärillä kerääntyvässä joukossa toimivat taskuvarkaat.
Tahrahuijaus: joku ”vahingossa” tahraa vaatteesi esimerkiksi sinapilla tai jäätelöllä ja tarjoutuu auttamaan siivoamisessa, jolloin lompakko katoaa. Esimerkiksi Buenos Airesissa sinappihuijaus on tunnettu.
Kuvausapu: ohikulkija tarjoutuu ottamaan teistä kuvan ja pyytää sen jälkeen maksua tai katoaa puhelimen kanssa.
Valepoliisi: siviiliasuinen henkilö esittäytyy poliisiksi ja pyytää tarkastaa lompakkosi tai rahasi. Oikea poliisi ei tarkasta rahoja kadulla. Pyydä virkamerkkiä ja ehdota siirtymistä poliisiasemalle.

Teehuone- ja baarihuijaukset

Ystävällinen paikallinen tai toinen ”matkailija” aloittaa keskustelun, kehuu kotimaatasi ja ehdottaa teetä, kahvia tai drinkkiä tuntemassaan paikassa. Lopuksi lasku on moninkertainen, ja ovella voi odottaa vahtimestari, joka varmistaa maksun. Pekingissä ja muualla Kiinassa tyypillinen versio on kutsu harjoittelemaan englantia teehuoneeseen tai taidegalleriaan. Budapestissa ja Istanbulissa sama juoni toteutuu baarissa tai yökerhossa, jossa myös juomien terästäminen on mahdollista.

Kieltäydy kohteliaasti tuntemattomien kutsuista ja valitse itse paikka, johon menet. Älä tilaa mitään, jonka hintaa ei ole ilmoitettu, ja pidä juoma koko ajan näkyvillä. Jos joudut tilanteeseen, jossa sinua painostetaan maksamaan, oma turvallisuus menee rahan edelle: maksa tarvittaessa ja tee rikosilmoitus jälkikäteen.

Taksit ja kuljetukset

Taksihuijaukset ovat maailmanlaajuisesti yleisimpiä huijauksia. Tavallisia juonia ovat mittari, joka ”ei toimi”, kiinteä turistihinta, joka on monta kertaa mittarihintaa korkeampi, kiertotie, väärä vaihtoraha ja pimeät taksit lentoasemien tulohalleissa. Ulkoministeriön mukaan taksimittarien peukalointi on esimerkiksi Vietnamissa yleistä.

Taksamittari tulostaa kuitin taksissa Pekingissä — Mittarilla ajava taksi antaa kuitin, josta näkyy matkan hinta. Kuva: N509FZ / Wikimedia Commons, CC BY-SA 4.0

Käytä lentoaseman virallista taksijonoa, ennalta tilattua kuljetusta tai luotettavaa kyytisovellusta, jossa hinta näkyy ennen matkaa.
Varmista, että mittari käynnistyy, tai sovi hinta ennen kyytiin nousua, jos mittaria ei käytetä. Jos kuljettaja kieltäytyy mittarista, ota seuraava taksi.
Kirjaa tai kuvaa taksin rekisterinumero ja pyydä kuitti.
Pidä mukana pieniä seteleitä, jotta vaihtorahan ”puute” ei ole ongelma.
Älä nouse autoon, joka ei ole selvästi merkitty taksi. Espanjassa luvattoman taksin käyttäjäkin voidaan sakottaa.

”Nähtävyys on tänään suljettu” ja jalokivihuijaus

Tunnetuin versio tapahtuu Bangkokissa: ystävällinen tuntematon kertoo Suuren palatsin tai temppelin olevan tänään suljettu ja tarjoaa edullisen tuk-tuk-kierroksen. Kierros päättyy jalokivi- tai räätäliliikkeeseen, jossa luvataan valtion alennusmyyntiä tai kiviä, jotka voi myydä kotimaassa voitolla. Kivet ovat yleensä lähes arvottomia. Samaa kaavaa käytetään Intiassa, jossa matkailijalle voidaan väittää hotellin olevan suljettu tai täynnä ja ohjata ”viralliseen” matkatoimistoon, sekä Marokossa, jossa epäviralliset oppaat johdattavat provisiokauppoihin.

Tarkista aukiolo itse nähtävyyden sisäänkäynniltä tai viralliselta sivulta, äläkä koskaan osta jalokiviä sijoitukseksi tai jälleenmyyntiin.

Raha ja kortit: DCC, valuutanvaihto ja automaatit

DCC eli valuuttamuunnos korttimaksussa

Kun maksat kortilla tai nostat käteistä euroalueen ulkopuolella, maksupääte tai automaatti voi tarjota veloitusta euroina. Tätä kutsutaan dynaamiseksi valuuttamuunnokseksi (Dynamic Currency Conversion, DCC). Se kuulostaa kätevältä, mutta muunnoksen tekee kauppiaan tai automaatin palveluntarjoaja, ja kurssi on lähes aina huonompi kuin pankkisi oma kurssi. Ero voi olla useita prosentteja.

Lähimaksu pankkikortilla maksupäätteessä — Valitse korttimaksussa aina paikallinen valuutta. Kuva: European Commission / Wikimedia Commons, CC BY 4.0

Valitse siis aina paikallinen valuutta: Tšekissä korunat, Unkarissa forintit, Isossa-Britanniassa punnat ja Thaimaassa bahtit. EU-maissa asetus edellyttää, että valuuttamuunnoksen kustannus näytetään ennen maksun hyväksymistä, joten lue näyttö ennen kuin painat hyväksy. Jos myyjä valitsee euron puolestasi, pyydä peruuttamaan maksu ja tekemään se uudelleen paikallisessa valuutassa. Sama koskee automaatteja: kun automaatti tarjoaa ”taattua kurssia” tai muuntoa euroiksi, kieltäydy.

Valuutanvaihto

Turistialueiden vaihtopisteissä kyltin ”0 % provisio” tai ”no commission” voi koskea vain valuutan myyntiä, ja kurssi voi silti olla huono. Esimerkiksi Prahan oppaassa neuvotaan tarkistamaan ennen vaihtoa, kuinka monta korunaa saat käteen. Kadulla rahaa vaihtamaan tarjoutuvalta ei pidä koskaan vaihtaa, sillä seteleissä voi olla vanhentunutta tai toisen maan valuuttaa.

Edullisinta on yleensä maksaa kortilla paikallisessa valuutassa ja nostaa tarvittava käteinen pankin automaatista. Vaihda Suomessa vain pieni summa saapumista varten, jos kohteessa tarvitaan heti käteistä.

Korttihuijaukset ja automaatit

Ulkoministeriön mukaan pankkikorttihuijaukset ovat yleistyneet esimerkiksi Turkissa. Kortin tiedot voidaan kopioida automaattiin asennetulla lukulaitteella tai ravintolassa, jos kortti viedään pois näkyvistä. Nosta rahaa pankkien automaateista mieluiten sisätiloissa, peitä tunnusluku ja pidä kortti näkyvissä maksaessasi. Monessa suomalaisessa pankkisovelluksessa voi rajata kortin käyttöalueen ja saada ilmoituksen jokaisesta veloituksesta, mikä paljastaa väärinkäytön nopeasti.

Verkkohuijaukset: viisumi-, lippu- ja vinjettisivustot

Hakukoneiden mainoksissa näkyy sivustoja, jotka myyvät sähköisiä matkustuslupia, museolippuja ja tievinjettejä moninkertaiseen hintaan. Osa välittää hakemuksen eteenpäin lisämaksua vastaan, osa ei toimita mitään. Hae matkustuslupa aina viranomaisen omasta palvelusta:

Yhdysvaltojen ESTA: esta.cbp.dhs.gov
Ison-Britannian ETA: gov.uk/eta tai virallinen UK ETA -sovellus
Kanadan eTA: Kanadan hallituksen sivusto canada.ca
EU:n ETIAS-matkustuslupa ei koske Suomen kansalaisia, eikä sitä ole vielä otettu käyttöön, joten sitä tarjoavat sivustot ovat huijauksia.

Sama koskee suosittujen nähtävyyksien lippuja. Esimerkiksi Vatikaanin museot ja Rooman museot varoittavat samannäköisistä sivustoista, jotka myyvät lippuja moninkertaiseen hintaan, ja museon edustalla kadulla kaupitellaan kalliita jonon ohituksia. Osta liput vain nähtävyyden omalta sivulta tai sen valtuuttamalta myyjältä.

Majoitushuijaukset

Lyhytvuokraus- ja hotellivarausten huijaukset liittyvät lähes aina siihen, että vieras houkutellaan pois varausalustalta. Jos majoittaja pyytää maksamaan tilisiirrolla, maksusovelluksella tai sähköpostiin tulleen maksulinkin kautta, kyse on lähes varmasti huijauksesta. Huijari voi myös lähettää varausalustan nimissä viestin, jossa pyydetään ”vahvistamaan” korttitiedot. Maksa vain alustan omassa maksujärjestelmässä ja tarkista viestit kirjautumalla sovellukseen itse, älä viestin linkistä. Ulkoministeriö varoittaa esimerkiksi Dublinissa vuokrahuijauksista: älä maksa ennakkoa asunnosta, jota et ole nähnyt. Lisää vinkkejä on lyhytvuokrausoppaassa.

Esimerkkejä kohdemaittain

Pariisi: keräyslistat, sormukset, rannekkeet ja kuppipeli Seinen silloilla.
Rooma ja Vatikaani: väärennetyt lippusivustot, kadulla myytävät jonon ohitukset ja taksit ilman mittaria.
Praha: vaihtopisteiden huonot kurssit ja DCC-veloitukset.
Budapest: epäviralliset taksit, hinnoittelemattomat ravintolat ja baarihuijaukset.
Istanbul: baarikutsut, korttihuijaukset ja taksien ylilaskutus.
Marokko: epäviralliset oppaat ja ”suljettu”-neuvot, jotka päättyvät kauppaan.
Bangkok: ”palatsi on suljettu”, jalokiviliikkeet, taksit ilman mittaria ja yllättävät baarilaskut.
Hanoi: ylihinnoitellut taksit ja katumyyjät, jotka pyytävät maksua valokuvasta.
Delhi: rautatieaseman ”viralliset” matkatoimistot, taksit, joiden mittari ei toimi, ja jalokiviliikkeet.
Peking: teehuone- ja taidegalleriahuijaukset.

Mitä tehdä, jos sinua huijataan

Oma turvallisuus ensin. Älä ryhdy riitelemään tai seuraa huijaria. Jos sinua uhataan, maksa ja poistu paikalta.
Sulje kortti heti, jos kortin tiedot ovat voineet joutua vääriin käsiin. Sen voi yleensä tehdä pankin mobiilisovelluksessa, tai soita pankkisi kortinsulkupalveluun. Tallenna sulkunumero puhelimeen jo ennen matkaa.
Tee rikosilmoitus paikalliselle poliisille ja pyydä siitä kirjallinen todistus. Sitä tarvitaan pankin ja vakuutusyhtiön kanssa asioidessa. Turistikohteissa on usein englantia puhuva turistipoliisi, esimerkiksi Thaimaassa numerossa 1155.
Reklamoi pankille tai kortin myöntäjälle. Jos olet maksanut kortilla tavarasta tai palvelusta, jota et saanut, voit hakea maksua takaisin kortin myöntäjältä. Tee se mahdollisimman pian.
Ota yhteys Euroopan kuluttajakeskukseen, jos riita koskee yritystä toisessa EU-maassa, Islannissa tai Norjassa, esimerkiksi majoitusta, autonvuokrausta tai lippukauppaa. Palvelu on maksuton.
Ilmoita vakuutusyhtiölle, jos sinulta on viety tavaroita. Matkavakuutuksen matkatavaraturva voi korvata varkauden, mutta huijauksessa vapaaehtoisesti luovutettua rahaa vakuutus ei yleensä korvaa.
Kadonnut passi: ilmoita katoamisesta poliisille ja hae Suomen edustustosta väliaikainen passi. Ulkoministeriön päivystys palvelee ympäri vuorokauden numerossa +358 9 1605 5555.

Vinkki: Ota ennen matkaa kuva passista ja korteista ja tallenna ne suojattuun pilvipalveluun. Pidä yksi maksukortti ja osa käteisestä hotellin tallelokerossa, jotta matka jatkuu, vaikka lompakko katoaisi.

Kymmenen nyrkkisääntöä huijausten välttämiseen

Ilmaista lahjaa ei ole: ranneke, sormus tai kukka maksaa aina jotain.
Tarkista nähtävyyden aukiolo itse, älä kadulla tavatulta.
Käytä virallisia takseja, mittaria tai kyytisovellusta.
Valitse kortilla maksaessa paikallinen valuutta.
Nosta rahaa pankin automaatista ja peitä tunnusluku.
Osta liput ja matkustusluvat vain virallisilta sivuilta.
Maksa majoitus vain varausalustan kautta tai suoraan tunnetulle hotellille.
Kieltäydy tuntemattomien kutsuista baariin tai teehuoneeseen.
Älä tilaa mitään, jonka hintaa ei ole kerrottu.
Pidä arvotavarat etutaskussa tai suljetussa laukussa, varsinkin väkijoukoissa.

Usein kysytyt kysymykset

Mikä on yleisin turistihuijaus?

Taksien ylilaskutus on maailmanlaajuisesti yleisin: mittari ei ole päällä, hinta on moninkertainen tai reitti kiertää. Euroopan kaupungeissa yleisiä ovat myös rannekehuijaus, keräyslistat ja niiden avulla tehdyt taskuvarkaudet.

Kannattaako korttimaksu hyväksyä euroina ulkomailla?

Ei kannata. Kun maksupääte tai automaatti tarjoaa veloitusta euroina, kyse on dynaamisesta valuuttamuunnoksesta (DCC), jonka kurssi on lähes aina huonompi kuin pankkisi. Valitse aina paikallinen valuutta.

Mistä tunnistan väärennetyn viisumi- tai ESTA-sivuston?

Virallinen palvelu on viranomaisen omassa verkkotunnuksessa, esimerkiksi Yhdysvalloissa esta.cbp.dhs.gov ja Isossa-Britanniassa gov.uk. Hakukoneen mainoksena näkyvä sivusto, joka perii palvelumaksun, on lähes aina välittäjä tai huijaus.

Mitä teen, jos joku solmii rannekkeen käteeni?

Älä maksa, vaan ota ranneke pois ja jatka matkaa. Huijari luottaa siihen, että nolous saa maksamaan. Jos tilanne muuttuu uhkaavaksi, siirry ihmisten joukkoon tai lähimpään liikkeeseen.

Korvaako matkavakuutus huijauksessa menetetyt rahat?

Yleensä ei, jos olet itse luovuttanut rahat. Matkatavaravakuutus voi korvata varkauden, kun teet rikosilmoituksen paikalliselle poliisille. Korttimaksuista kannattaa reklamoida pankille tai kortin myöntäjälle.

Voiko rikosilmoituksen tehdä vasta Suomessa?

Rikosilmoitus kannattaa tehdä paikalliselle poliisille jo kohteessa, koska vakuutusyhtiö ja pankki edellyttävät yleensä paikallisen viranomaisen todistusta. Ulkomailla tapahtuneesta rikoksesta voi tietyissä tapauksissa ilmoittaa myös Suomen poliisille.

Ovatko kyytisovellukset taksia turvallisempia?

Monessa kohteessa kyllä, koska hinta ja reitti näkyvät etukäteen ja kuljettajan tiedot tallentuvat. Tarkista, että rekisterinumero vastaa sovelluksen tietoja ennen kuin nouset autoon.