Savonlinna – Olavinlinna, oopperajuhlat ja Saimaan luonto

Savonlinna on Saimaan saarille ja salmiin rakentunut kesäkaupunki Etelä-Savossa, ja sen tunnusmerkit ovat keskiaikainen Olavinlinna ja heinäkuussa linnan pihalla järjestettävät Savonlinnan Oopperajuhlat. Lähellä ovat Punkaharjun kansallismaisema, maailman suurin puukirkko Kerimäellä sekä Linnansaaren ja Koloveden kansallispuistot, joiden vesillä elää uhanalainen saimaannorppa. Helsingistä pääsee junalla noin neljässä tunnissa ja autolla noin 335 kilometrin ajomatkan jälkeen.

Kenelle Savonlinna sopii ja montako päivää varata?

Savonlinnassa asuu noin 31 000 ihmistä, ja keskusta on rakentunut saarten varaan: kauppatori, matkustajasatama ja Olavinlinna ovat kävelymatkan päässä toisistaan, ja vesi on näkyvissä melkein kaikkialla. Kaupunkiin kuuluvat myös Punkaharju ja Kerimäki. Kahdessa päivässä ehtii Olavinlinnan, torin, höyrylaivaristeilyn ja Punkaharjun. Kolmessa tai neljässä päivässä ehtii lisäksi kansallispuistoon tai norppasafarille ja Kerimäelle.

• Kulttuurimatkailijalle: Savonlinnan Oopperajuhlat, Olavinlinnan näyttelyt ja tapahtumat sekä Lusto – Suomen Metsämuseo.
• Luonnon ystävälle: Punkaharjun harju, Linnansaaren ja Koloveden kansallispuistot sekä saimaannorppa.
• Melojalle ja veneilijälle: Saimaan saaristo, Koloveden kapeat salmet ja Haukiveden selät.
• Lapsiperheelle: lyhyet risteilyt, Olavinlinnan kierros, uimarannat ja Luston perhenäyttely.
• Pariskunnalle: oopperailta linnassa, iltaristeily ja mökki Saimaan rannalla.

Savonlinnan kääntöpuolena on kesän ruuhka: oopperajuhlien aikaan heinäkuussa majoitus täyttyy ja hinnat nousevat, joten liput ja majoitus kannattaa varata hyvissä ajoin. Moni nähtävyys on keskustan ulkopuolella, ja Punkaharjulle, Kerimäelle ja kansallispuistoihin tarvitaan käytännössä auto, risteily tai järjestetty retki. Talvella kaupunki on hiljainen ja osa matkailupalveluista on suljettu, mutta Olavinlinna on auki myös silloin.

Savonlinna kesällä ja talvella

Kesä: ooppera, höyrylaivat ja norppakevät

Savonlinnan kesä alkaa, kun höyrylaivojen pilli kuuluu matkustajasatamassa. Touko–kesäkuu on parasta aikaa saimaannorpan näkemiseen, kun norpat nousevat jäiden lähdettyä rantakiville karvanvaihtoon. Heinäkuu on oopperajuhlien aikaa: linnan pihalla esitetään oopperaa iltaisin, ja kaupunki täyttyy kävijöistä. Elokuussa ruuhka hellittää, vesi on vielä lämmintä, ja Punkaharjun ja kansallispuistojen polut ovat parhaimmillaan.

Talvi: linna, latu ja avanto

Talvella Savonlinnaan tullaan hiljaisuuden ja lumisten järvimaisemien vuoksi. Olavinlinna on auki talvikaudellakin, ja joulukuussa linnassa järjestetään perinteiset joulumarkkinat. Matkailijoille tarjotaan lumikenkäilyä, hiihtoa laduilla, avantouintia ja norppakellunta eli kuivapukukellunta jäiden lomassa, ja lähistöllä on pieniä laskettelurinteitä. Jäälle kannattaa mennä vain turvallisilla, merkityillä reiteillä tai oppaan kanssa, sillä Saimaan virtapaikat ja salmet voivat olla heikkojäisiä koko talven.

Pitkän aikavälin keskiarvot 1991–2020, mittausasema Savonlinna Punkaharju Laukansaari.

Olavinlinna

Olavinlinna (ruots. Olofsborg) on Savonlinnan sydän ja yksi Suomen tunnetuimmista rakennuksista. Ruotsin valtakunnan itärajaa turvaamaan rakennetun linnan rakentaminen alkoi vuonna 1475 Erik Akselinpoika Totin johdolla, ja linna nimettiin ritarien suojeluspyhimyksen Pyhän Olavin mukaan. Kolmitorninen päälinna valmistui 1480-luvulla ja ulkomuurit torneineen 1490-luvulla. Linna seisoo saarella Kyrönsalmen virtapaikassa, ja sinne kävellään keskustasta ponttonisiltaa pitkin.

Linnaa ylläpitää Suomen kansallismuseo. Perusnäyttely kertoo linnan historiasta 3D-mallien ja kosketeltavien jäljennösten avulla, ja toinen näyttely esittelee linnan puolustusta ja arkea. Keskushallissa on esillä linnanpäällikkö Abraham Pistolekorsin haarniska. Linnassa järjestetään opastettuja kierroksia, ja vuoden mittaan siellä on konsertteja, valotaidetta ja joulumarkkinat. Sisäänpääsy on maksullinen, ja Museokortti käy. Huomaa, ettei linna ole esteetön: piha on epätasaista luonnonkiveä, portaat ovat jyrkkiä ja oviaukot paikoin matalia. Tarkista aukioloajat ja oopperajuhlien aikaiset poikkeukset linnan omilta sivuilta.

Savonlinnan Oopperajuhlat

Savonlinnan Oopperajuhlat on Suomen tunnetuin oopperatapahtuma ja kansainvälisesti arvostettu kesäfestivaali. Ensimmäiset juhlat järjesti oopperalaulaja Aino Ackté vuonna 1912, ja vuonna 2027 juhlat täyttävät 115 vuotta. Esitykset nähdään Olavinlinnan pihalle joka kesä uudelleen rakennettavalla näyttämöllä. Juhlat järjestetään tyypillisesti heinäkuussa noin kuukauden ajan, ja ohjelmistossa on sekä klassikoita että uutta oopperaa ja usein kansainvälisten oopperatalojen vierailuja.

Oopperamatka kannattaa suunnitella ajoissa: liput suosituimpiin esityksiin myydään nopeasti, ja majoitus Savonlinnassa ja lähiseudulla täyttyy juhlien aikaan. Moni majoittuu mökissä tai lähikunnissa ja ajaa esitykseen. Linnan pihalla voi olla kesäiltana viileää, joten mukaan kannattaa ottaa lämmin vaate. Tarkka ohjelma ja esityspäivät julkaistaan Oopperajuhlien sivuilla.

Kaupunki: tori, Riihisaari ja tuomiokirkko

Savonlinnan kauppatori on Haapasalmen rannassa matkustajasataman vieressä, ja kesällä se on kaupungin kohtauspaikka. Torilla kannattaa maistaa paikallista lörtsyä, rasvassa paistettua täytettyä piirakkaa, jota saa sekä liha- että omenatäytteellä, ja ostaa tuliaisiksi kalakukkoa tai käsitöitä. Torilta kävelee rantoja pitkin Olavinlinnalle noin vartissa.

Olavinlinnan vieressä olevassa Riihisaaressa toimii museo, ja sen laiturissa ovat Savonlinnan museolaivat, kuten höyrylaivat Salama, Mikko ja Savonlinna. Keskustan tuntumassa on vuonna 1879 rakennettu Savonlinnan tuomiokirkko. Kesäiltaisin rantabulevardit, terassit ja satama ovat vilkkaimmillaan, ja salmien sillat tarjoavat hyviä näkymiä linnalle.

Höyrylaivat ja Saimaan risteilyt

Savonlinna kutsuu itseään Euroopan höyrylaivapääkaupungiksi, ja syystä: matkustajasatamasta lähtee kesäisin risteilyille yli satavuotiaita höyrylaivoja, kuten S/S Punkaharju, S/S Savonlinna, S/S Paul Wahl ja S/S Saaristo. Aikoinaan Saimaalla saattoi kulkea samaan aikaan parisataa höyrylaivaa. Tarjolla on lyhyitä kaupunki- ja saaristoristeilyjä, risteilyjä Punkaharjun kansallismaisemaan sekä reittiristeilyjä lähikaupunkeihin.

Pisin klassikkoreitti kulkee Heinäveden reittiä pitkin Kuopioon: s/s Heinävesi palasi vanhalle reitilleen vuonna 2025, ja matka kanavien ja kapeiden salmien kautta on yksi Järvi-Suomen hienoimmista laivamatkoista. Reitti sopii yhdistettäväksi Kuopion vierailuun. Risteilykausi on kesäkausi, ja aikataulut vaihtelevat vuosittain, joten tarkista ne Savonlinnan matkailusivustolta.

Punkaharju ja Lusto

Punkaharju on yksi Suomen kansallismaisemista: kapea, männikköinen harju kulkee kilometrien matkan Saimaan selkien välissä, ja sen harjanteella kulkeva maisematie ja polut tarjoavat näkymiä vedelle molemmin puolin. Harju on suojeltu luonnonsuojelualueena. Punkaharjulle on Savonlinnan keskustasta noin puolen tunnin ajomatka, ja kesällä sinne pääsee myös laivalla. Harjulla voi kävellä, pyöräillä, meloa ja talvella lumikenkäillä, ja lähellä on tutkimusmetsä, jonka korkeimmat männyt kasvavat noin 40-metrisiksi.

Punkaharjulla sijaitseva Lusto – Suomen Metsämuseo on metsäkulttuurin valtakunnallinen museo. Perusnäyttely Metsäsuhteiden maa kertoo ihmisen ja metsän suhteesta kuudesta näkökulmasta, ja vaihtuvissa näyttelyissä on usein lapsille sopivaa ohjelmaa. Museossa on ravintola, ja Lusto on hyvä kohde myös sateisena päivänä. Museo on maksullinen, ja aukioloajat vaihtelevat kausittain.

Kerimäki ja maailman suurin puukirkko

Kerimäen kylä on Puruveden rannalla noin 20 kilometriä Savonlinnan keskustasta koilliseen. Sen tunnetuin nähtävyys on Kerimäen kirkko, maailman suurin puukirkko: vuosina 1844–1847 rakennettu kirkko on noin 45 metriä pitkä ja 37 metriä korkea, ja siihen mahtuu tuhansia ihmisiä. Kirkossa ei ole lämmitystä, joten jumalanpalvelukset pidetään talvella viereisessä talvikirkossa. Kirkossa on tehty korjaustöitä, joten tarkista ennen käyntiä, onko kirkko avoinna matkailijoille.

Linnansaaren ja Koloveden kansallispuistot

Savonlinnan seudulla on kaksi Saimaan järvikansallispuistoa, joita hoitaa Metsähallitus. Linnansaaren kansallispuisto perustettiin vuonna 1956 Haukiveden keskelle, ja sen saaristossa yhdistyvät kalliorannat, lehdot ja vanha torppamiljöö, jossa kaskiviljely pitää perinnemaiseman elävänä. Pääsaarelle pääsee kesällä vesitaksilla, ja puistossa vierailee vuosittain kymmeniätuhansia retkeilijöitä. Koloveden kansallispuisto perustettiin vuonna 1990, ja sen kapeat salmet ja jyrkät kalliot koetaan parhaiten kanootista tai soutuveneestä. Moottoriveneily on puistossa kielletty, ja alueelta on löydetty myös esihistoriallisia kalliomaalauksia.

Molemmat puistot ovat saimaannorpan tärkeintä elinaluetta, ja norpan suojelemiseksi osalla alueista on liikkumisrajoituksia. Tarkista säännöt, reitit ja tulipaikat ennen retkeä Metsähallituksen Luontoon.fi-palvelusta. Kansallispuistoja vertaillaan Suomen kansallispuistojen oppaassa.

Saimaannorppa ja vastuullinen norppasafari

Saimaannorppa on yksi maailman uhanalaisimmista hylkeistä. Sitä elää vain Saimaassa, ja kanta on viimeisimpien arvioiden mukaan noin 500 yksilöä. Suurimpia uhkia ovat kalaverkot, joihin etenkin kuutit hukkuvat, sekä lumen ja jään väheneminen, joka vaikeuttaa pesimistä. Norpan pesimäalueilla on kevään ja alkukesän verkkokalastusrajoituksia, ja Saimaan norppasaaristot ovat Suomen maailmanperinnön aieluettelossa.

Norppaa kannattaa lähteä katsomaan opastetulla norppasafarilla, sillä kokeneet oppaat tuntevat vesialueet ja norpan tavat. Paras aika on touko–kesäkuu, kun norpat lepäävät rantakivillä, ja loppukesällä norpan pään näkee usein vedestä auringonlaskun aikaan. Vastuullisella safarilla liikutaan norpan ehdoilla: vene pysyy etäällä, lepäävää norppaa ei lähestytä, eikä eläintä saa ajaa vedestä tai kiveltä. Kysy järjestäjältä etukäteen, miten retki toteutetaan, ja suosi pienryhmiä ja lihasvoimin tai hiljaa liikkuvia veneitä. Jos näet norpan omalla retkelläsi, pysähdy, pidä etäisyyttä ja jatka matkaa rauhallisesti. Kotisohvalta norppaa voi seurata WWF:n Norppalive-lähetyksestä.

Tapahtumat

Savonlinnan vuoden kohokohta on heinäkuussa järjestettävä Oopperajuhlat. Olavinlinnassa on muitakin tapahtumia ympäri vuoden, esimerkiksi teatteri- ja valotaide-esityksiä ja joulukuussa perinteiset joulumarkkinat. Seudun muihin tapahtumiin kuuluvat Saimaan Satojuhlat. Tapahtumien päivämäärät vaihtelevat vuosittain, joten tarkista ajankohtainen tapahtumakalenteri Savonlinnan matkailusivustolta.

Saapuminen Savonlinnaan

Junalla ja bussilla

Helsingistä Savonlinnaan pääsee junalla noin neljässä tunnissa. Tarkista VR:n aikatauluista, onko yhteydessä vaihto. Kaukoliikenteen bussit kulkevat Savonlinnaan muun muassa Mikkelin ja Joensuun suunnalta. Keskustassa liikkuu helposti jalan, mutta Punkaharjulle, Kerimäelle ja kansallispuistoihin tarvitaan auto, laiva tai järjestetty retki.

Autolla

Helsingistä Savonlinnaan on noin 335 kilometriä, ja ajoaika on noin neljä ja puoli tuntia. Mikkeliin on noin 104 kilometriä, Joensuuhun noin 133 kilometriä ja Kuopioon noin 159 kilometriä. Etelästä tullessa reitin voi kulkea Lappeenrannan ja Imatran kautta, jolloin matkan varrelle osuu Punkaharju.

Lentäen

Savonlinnan lentoasema on noin 15 kilometriä keskustasta pohjoiseen. Sinne on ollut reittilentoja Helsingistä, mutta yhteydet ovat vaihdelleet vuosien mittaan, joten tarkista ajantasainen tilanne ennen matkaa. Junamatka on usein yhtä nopea ovelta ovelle.

Majoitus ja mökit

Kätevin majoitusalue on keskusta torin, sataman ja Olavinlinnan välillä: täältä kävelee linnaan, laivoille ja ravintoloihin. Kesällä hotellit ja kesähotellit ovat täynnä etenkin oopperajuhlien aikaan, joten heinäkuun majoitus kannattaa varata jo talvella. Savonlinnan seudun todellinen vahvuus ovat Saimaan mökit: Punkaharjun, Kerimäen, Rantasalmen ja Sulkavan rannoilla on runsaasti vuokramökkejä, joista monessa on oma ranta, sauna ja soutuvene. Vinkkejä mökin valintaan ja varaamiseen on lomamökkioppaassa.

Savonlinna lapsiperheille

Lasten kanssa Savonlinnassa kannattaa valita lyhyitä elämyksiä: tunnin risteily höyrylaivalla, Olavinlinnan tornit ja muurit, torin lörtsyt ja uimaranta riittävät hyvin yhteen päivään. Luston näyttelyt ja metsäaiheinen ohjelma sopivat koululaisille myös sateella. Norppasafari sopii isommille lapsille, jotka jaksavat istua hiljaa veneessä. Huomaa, ettei Olavinlinna ole esteetön, joten lastenrattaiden kanssa linnassa liikkuminen on hankalaa. Suomen kylpylöistä kerrotaan kylpylämatkailijan Suomessa.

Savonlinna, Mikkeli, Lappeenranta vai Kuopio?

Saimaan ja Järvi-Suomen kaupungeista Savonlinna on se, jonne tullaan oopperan, linnan ja järviluonnon vuoksi. Mikkeli on Päämajakaupunki ja Saimaan läntinen portti, Lappeenranta ja Imatra ovat lähimpänä pääkaupunkiseutua, ja Kuopio on suurempi kaupunki risteilyineen ja Tahkon läheisyyksineen.

Pidemmällä Itä-Suomen kierroksella Savonlinnasta voi jatkaa Joensuun kautta Kolille, jonka vaaramaisema on Pielisen rannalla.

Usein kysytyt kysymykset

Lähteet

• Visit Savonlinna – Savonlinnan seudun matkailusivusto
• Visit Savonlinna: Höyrylaivat
• Visit Savonlinna: Saimaannorppa
• Visit Savonlinna: Kirkot
• Suomen kansallismuseo: Olavinlinna
• Savonlinnan Oopperajuhlat
• Lusto – Suomen Metsämuseo
• Luontoon.fi: Linnansaaren kansallispuisto
• UNESCO: The Ringed Seal Archipelagos of Lake Saimaa (aieluettelo)
• Wikipedia: Savonlinna (väkiluku, ilmasto, etäisyydet)
• Wikipedia: Olavinlinna
• Wikipedia: Saimaa ringed seal