Mitä tehdä Sarajevossa – nähtävyydet ja vinkit

Sarajevo, Bosnia ja Hertsegovinan pääkaupunki, on vuorten ympäröimä kaupunki, jossa ottomaaniaikainen basaari, Itävalta-Unkarin aikaiset bulevardit ja 1990-luvun sodan muistot ovat muutaman korttelin päässä toisistaan. Kaupungissa kannattaa kierrellä Baščaršijan vanhalla torilla, nähdä Latinalainen silta, jonka kupeessa ensimmäinen maailmansota sai alkunsa, tutustua piirityksen historiaan ja nousta köysiradalla Trebević-vuorelle. Kahdessa–kolmessa päivässä ehtii nähdä tärkeimmät, ja hintataso on Suomeen verrattuna edullinen.

Sarajevo lyhyesti

Sarajevo sijaitsee Dinaaristen Alppien laaksossa Miljacka-joen varrella noin 500 metrin korkeudessa, ja varsinaisessa kaupungissa asuu runsaat 275 000 ihmistä. Ottomaanit perustivat kaupungin keskuksen 1400-luvulla, ja 1800-luvun lopulla Itävalta-Unkari rakensi sen viereen eurooppalaisen kaupunginosan. Kaupunkia on kutsuttu Euroopan Jerusalemiksi, koska moskeija, katolinen kirkko, ortodoksinen kirkko ja synagoga ovat samassa kaupunginosassa.

Sarajevo isännöi talviolympialaisia vuonna 1984. Vain vähän myöhemmin kaupunki joutui Bosnian sodassa piiritykseen, joka kesti huhtikuusta 1992 helmikuuhun 1996, yhteensä 1 425 päivää. Se oli nykyhistorian pisin pääkaupungin piiritys. Sodan jäljet näkyvät yhä, mutta Sarajevo on nykyään elävä ja vieraanvarainen kaupunki, jossa matkailijoita on selvästi vähemmän kuin Adrianmeren rannikolla.

Mitä tehdä Sarajevossa

Baščaršija ja vanhakaupunki

Baščaršija on 1400-luvulla perustettu ottomaaniaikainen kauppakortteli ja kaupungin sydän. Kapeilla kujilla on käsityöläisten pajoja, kahviloita ja ćevapi-ravintoloita, ja aukion keskellä seisoo puinen Sebilj-kaivo, kaupungin tunnetuin kuva-aihe. Lähellä on 1500-luvulla rakennettu Gazi Husrev-begin moskeija (Gazi Husrev-begova džamija), Bosnian merkittävimpiä ottomaaniaikaisia rakennuksia. Kun kävelet länteen, kujat vaihtuvat Itävalta-Unkarin aikaiseksi kävelykaduksi, ja vastaan tulevat uusgoottilainen Jeesuksen pyhän sydämen katedraali ja serbialaisortodoksinen katedraali.

Latinalainen silta ja vuosi 1914

Latinalaisen sillan (Latinska ćuprija) kohdalla Gavrilo Princip ampui 28. kesäkuuta 1914 Itävalta-Unkarin kruununperillisen Franz Ferdinandin ja tämän puolison Sofian. Salamurha laukaisi ensimmäisen maailmansodan. Paikka on vaatimaton kivisilta Miljackan yli, mutta se on kaupungin historiallisesti merkittävimpiä kohtia.

Vijećnica

Miljackan rannalla seisova Vijećnica on näyttävä, maurilaisvaikutteinen raatihuone, joka valmistui 1890-luvulla. Vuodesta 1949 siinä toimi Bosnia ja Hertsegovinan kansallis- ja yliopistokirjasto. Elokuussa 1992 rakennus tuhoutui tykistötulessa, ja liekkeihin katosi suurin osa noin puolentoista miljoonan niteen kokoelmista, myös satoja ainutlaatuisia käsikirjoituksia. Entisöity rakennus avattiin yleisölle vuonna 2014, ja nykyään siinä kokoontuu kaupunginvaltuusto ja järjestetään näyttelyitä ja konsertteja.

Piirityksen muistot

Katujen asfaltissa näkyy punaisella hartsilla täytettyjä kranaatinjälkiä, joita kutsutaan Sarajevon ruusuiksi. Lentoaseman lähellä Butmirissa on Sarajevon tunnelimuseo, jota kutsutaan myös toivon tunneliksi. Vuonna 1993 kaivettu tunneli kulki lentokentän kiitoradan alta ja oli piiritetyn kaupungin tärkein yhteys ulkomaailmaan: sen kautta kuljetettiin ruokaa, apua ja aseita, ja ihmiset pääsivät pois kaupungista. Yksityisessä museossa voi kävellä noin 20 metrin osuuden tunnelia. Museo on keskustasta kaukana, joten sinne mennään taksilla tai järjestetyllä kierroksella.

Näköalat, vuoret ja olympiaperintö

Vanhankaupungin yläpuolella Vratnikin kaupunginosassa oleva Keltainen linnake (Žuta tabija) on suosittu paikka katsoa auringonlaskua kaupungin ylle. Vuonna 2018 uudelleen avattu köysirata nousee Bistrikista Trebević-vuoren näköalapaikalle. Trebević oli yksi vuoden 1984 olympialaisten kisapaikoista, ja vuoren metsissä kiemurtelee graffitien peittämä hylätty bobirata. Talvella laskettelijat suuntaavat olympiavuorille Jahorinalle ja Bjelašnicalle.

Ruoka ja kahvi

Bosnialaisen keittiön tunnetuimmat herkut ovat grillatut ćevapi-makkarat leivän ja sipulin kanssa sekä lihalla, juustolla tai pinaatilla täytetty burek. Bosnialainen kahvi tarjoillaan kuparisesta pannusta pienissä kupeissa sokeripalan kanssa. Kahvilassa istutaan rauhassa, ja kahvinjuonti on tärkeä osa paikallista kulttuuria.

Videolla on lisää vinkkejä Sarajevon nähtävyyksiin ja ruokapaikkoihin.

Milloin Sarajevoon kannattaa matkustaa

Sarajevossa on neljä selvää vuodenaikaa. Lämpimin kuukausi on elokuu, jolloin vuorokauden keskilämpötila on noin 21 astetta, ja kylmin tammikuu, jolloin keskilämpötila on hieman nollan yläpuolella. Kaupunkikierrokselle sopivat parhaiten touko–kesäkuu ja syys–lokakuu, kun on lämmintä mutta ei helle. Talvella kaupungissa on usein lunta ja lähivuorilla laskettelukausi, mutta laaksoon jäävä kylmä ilma voi heikentää ilmanlaatua.

Miten Sarajevoon pääsee

Helsingistä ei ole suoria lentoja Sarajevoon, vaan sinne lennetään vaihdolla esimerkiksi Wienin tai Istanbulin kautta. Sarajevon kansainvälinen lentoasema on muutaman kilometrin päässä kaupungin lounaispuolella. Moni yhdistää Sarajevon Kroatian rannikkolomaan: Dubrovnikista ja Splitistä pääsee Bosnia ja Hertsegovinaan bussilla tai autolla, ja matkalla kannattaa pysähtyä Mostarissa, jonka ottomaaniaikainen Vanha silta (Stari most) on Unescon maailmanperintökohde. Myös Montenegrosta on helppo jatkaa Sarajevoon.

Bosnia ja Hertsegovina ei kuulu EU:hun eikä Schengen-alueeseen, joten rajalla tarkastetaan matkustusasiakirjat. Passi on varmin valinta. Valuutta on vaihdettava markka (KM, BAM). EU:n verkkovierailusäännöt eivät ole voimassa, joten tarkista liittymäsi hinnat ennen matkaa. Eurooppalainen sairaanhoitokortti ei kelpaa, joten ota kattava matkavakuutus. Suomeen palatessa sovelletaan EU:n ulkopuolelta tuotavien tavaroiden verottomia määriä.

Vinkit ja turvallisuus

• Yleinen turvallisuus: ulkoministeriön mukaan Bosnia ja Hertsegovinassa riittää tavanomainen varovaisuus. Vältä mielenosoituksia ja joukkokokoontumisia.
• Maamiinat: entisten rintamalinjojen varrella on yhä raivaamattomia miinakenttiä. Pysy asutuilla alueilla ja merkityillä poluilla, ja liiku luonnossa vain oppaan kanssa. Älä mene raunioihin tai hylättyihin rakennuksiin.
• Kuvaaminen: sotilaskohteiden, lentoasemien ja satamien kuvaaminen on yleensä kiellettyä, ja drooneilla on rajoituksia.
• Liikenne: ulkoministeriö pitää liikennettä maan merkittävimpänä turvallisuusriskinä. Talvirenkaat ovat pakolliset marraskuun puolivälistä huhtikuun puoliväliin, ja vuoristoteillä tarvitaan usein lumiketjuja.
• Kunnioita historiaa: sota on monelle sarajevolaiselle henkilökohtainen asia. Moskeijoissa pukeudu peittävästi ja riisu kengät.
• Hätänumerot: yleinen hätänumero 112, poliisi 122, palokunta 123 ja ambulanssi 124. Suomella ei ole edustustoa maassa, vaan asioita hoitaa Zagrebin suurlähetystö.

Balkanin kierroksella kannattaa tutustua myös Kroatian, Pohjois-Makedonian ja Albanian matkaoppaisiin.

Usein kysytyt kysymykset