Viron monet puolet – rämeet, linnat, kartanot ja Kihnu

Viro on monelle suomalaiselle tuttu Tallinnan-risteilyistä, mutta naapurimaasta löytyy paljon muutakin kuin vanhakaupunki ja satama. Rämeiden pitkospuut ja kevättulvat, keskiaikaiset linnat, baltiansaksalaiset kartanot ja Kihnun saaren elävä perinnekulttuuri ovat kaikki muutaman tunnin ajomatkan päässä Tallinnasta. Tähän juttuun on koottu Viron kiinnostavimmat luonto- ja kulttuurielämykset sekä vinkit niiden yhdistämiseen.

Rämeet ja kansallispuistot

Noin viidennes Virosta on soita, ja rämeet ovat maan tunnusomaisinta luontoa. Helpoin tapa tutustua niihin on kulkea pitkospuita pitkin: polut ovat tasaisia, ja kesällä rämeen kosteus, karpalot ja suopursun tuoksu tuntuvat kaukaiselta maailmalta jo tunnin kävelyllä.

Soomaan kansallispuisto (Soomaa rahvuspark) Lounais-Virossa perustettiin vuonna 1993 suojelemaan koskemattomia rämeitä, metsäniittyjä ja metsiä. Puisto on kuuluisa niin sanotusta viidennestä vuodenajasta: lumien sulaessa tai rankkasateiden jälkeen joet tulvivat, ja jopa 17 500 hehtaaria metsiä, teitä ja niittyjä on kuljettavissa vain veneellä. Tulvan aikaan, yleensä maalis–huhtikuun vaihteessa, puistossa melotaan kanootilla tai kajakilla tulvametsien läpi. Soomaan perinteinen yhdestä puusta koverrettu ruuhi (haabjas) lisättiin UNESCOn aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon vuonna 2021. Kesällä Riisan rämeelle johtaa luontopolku, jonka varrella on levähdyspaikkoja ja näkötorni, ja Soomaa on yksi Euroopan parhaista paikoista nähdä luonnonvaraisia majavia. Talvella tulvavesien jäällä voi luistella ja potkukelkkailla.

Soilla voi liikkua myös pitkospuiden ulkopuolella opastetuilla suokenkäretkillä, joilla leveät suokengät jakavat painon niin, ettei märkä räme petä. Retket kannattaa tehdä oppaan kanssa, sillä silmäkkeet ja upottavat kohdat eivät näy aina päältä.

Lahemaan kansallispuisto (Lahemaa rahvuspark) on noin 70 kilometriä Tallinnasta itään. Se perustettiin vuonna 1971, ja se oli entisen Neuvostoliiton ensimmäinen kansallispuisto. Suosituin luontokohde on Viru raba, jonka pitkospuureitti ja näkötorni sopivat lyhyeksi retkeksi. Kesäviikonloppuisin keskipäivällä pitkospuilla on ruuhkaa, joten mene aamulla tai illalla.

Linnat ja kartanot

Viron keskiaika näkyy kymmenissä linnoissa ja linnanraunioissa, joita ritarikunnat ja piispat rakensivat 1200-luvulta alkaen. Tallinnan Toompean linna ja vanhakaupunki ovat tutuimmat, mutta yhtä vaikuttava on Kuressaaren piispanlinna (Kuressaare linnus) Saarenmaalla. Se on yksi Baltian parhaiten säilyneistä keskiaikaisista linnoista, ja siinä toimii Saarenmaan museo. Länsi-Virossa Haapsalun piispanlinnan raunioissa järjestetään kesäisin tapahtumia, ja itärajalla Narvan linna seisoo joen rannalla vastapäätä Venäjän puolen Ivangorodin linnoitusta.

Kartanoita Virossa on satoja. Moni baltiansaksalaisten aatelisten rakentama kartano on kunnostettu museoksi, hotelliksi tai ravintolaksi, ja niissä voi yöpyä tyylikkäästi maaseudun rauhassa. Lahemaan kansallispuistossa ovat Palmsen, Sagadin, Vihulan ja Kolgan kartanot, joiden puistoissa voi kävellä ja osassa myös syödä tai yöpyä. Kartanoihin tutustumisen voi helposti yhdistää rämeretkeen samana päivänä.

Kihnun saari

Kihnu ja sen naapurisaari Manija sijaitsevat Riianlahdella Pärnun edustalla. Saarten noin 600 asukkaan yhteisön perinteet – runolaulut, tanssit, leikit, häämenot ja käsityöt – merkittiin vuonna 2008 UNESCOn ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Perinteisesti miehet kalastivat ja hylkeenpyynnissä olivat merellä, ja naiset hoitivat tilat ja kodit. Siksi juuri Kihnun naiset ovat olleet kulttuurin tärkeimpiä vaalijoita. Saaren tunnetuin tunnusmerkki ovat kirkkaanväriset raidalliset villahameet, ja kotona kudottujen ja neulottujen lapasten, sukkien ja paitojen kuvioissa on vanhoihin tarinoihin perustuvia symboleja.

Kihnu on pieni, ja sitä on helpointa kiertää polkupyörällä. Saarelle pääsee Pärnun seudulta lautalla, joten Kihnun voi yhdistää kesälomaan Pärnussa. Muista, että saari on ennen kaikkea asukkaidensa koti: UNESCO mainitsee yhdeksi kulttuurin uhaksi matkailijat, jotka eivät kunnioita saarten perinteitä ja luontoa. Kysy lupa ennen kuin kuvaat ihmisiä, äläkä kulje pihoilla tai pelloilla ilman lupaa.

Miten elämykset yhdistää samaan matkaan

Viron välimatkat ovat lyhyitä: Tallinnasta on Lahemaalle noin 70 kilometriä ja Pärnuun noin 130 kilometriä. Oman auton saa laivalla mukaan, ja viikossa ehtii hyvin kiertää Lahemaan, Pärnun, Soomaan ja Kihnun tai Saarenmaan. Esimerkiksi näin:

• Pitkä viikonloppu: Tallinna ja päiväretki Lahemaalle Viru raballe ja kartanoihin.
• Viikko kesällä: Lahemaa, Tallinna, Pärnu ja Kihnu, ja paluumatkalla Haapsalu tai Saarenmaa.
• Kevättulva: maalis–huhtikuussa Pärnu ja melontaretki Soomaan tulvametsiin.

Kesä–elokuu on parasta aikaa saarille ja rannoille, ja Pärnussa on perinteisesti vietetty kesän alussa keskiaikaisia hansapäiviä. Laivoista, maahantulosta, alkoholin tuonnista ja kaikista Viron kohteista kerrotaan Viron matkaoppaassa, ja Tallinnan nähtävyyksistä Tallinnan oppaassa. Suomen omiin kansallispuistoihin voi verrata kansallispuisto-oppaassa.

Vinkit ja käytännön asiat

• Varusteet: rämeillä on kesällä hyttysiä ja paarmoja, ja pitkospuut ovat sateella liukkaita. Ota mukaan hyttysmyrkky ja hyvät kengät.
• Kevättulva: tulva-aika vaihtelee vuosittain sään mukaan. Lähde melomaan tulva-alueelle oppaan kanssa, ellei sinulla ole kokemusta, sillä vesi on kylmää ja virtaus voi olla voimakasta.
• Kartanohotellit: kesäviikonloppuisin ja juhannuksena suosituimmat kartanohotellit ovat täynnä, joten varaa ajoissa.
• Lautat: kesällä saarten lautoille kannattaa varata paikka etukäteen, etenkin jos matkustat autolla.

Usein kysytyt kysymykset