Grönlanti on matkakohde jäävuorille, valaille, revontulille ja arktiselle luonnolle, jota ei näe muualla yhtä läheltä. Suomesta sinne lennetään vaihdolla Kööpenhaminan tai Islannin kautta, ja suosituimmat kohteet ovat Unescon Ilulissatin jäävuono Disko Bayn rannalla, pääkaupunki Nuuk ja jäätikön reunalla oleva Kangerlussuaq. Kesä–elokuu sopii vaeltamiseen ja veneretkiin, syys–huhtikuu revontuliin ja maalis–huhtikuu koiravaljakoihin. Matka on kallis ja vaatii joustoa, mutta palkitsee luonnosta kiinnostuneen.
Kenelle Grönlanti sopii
Grönlanti on maailman suurin saari, ja noin 80 prosenttia sen pinta-alasta on mannerjäätikön peitossa. Asutusta on vain jäättömällä rannikolla, ja koko saarella asuu noin 57 000 ihmistä. Kaupunkien välillä ei ole teitä, joten kaikki liikkuminen tapahtuu lentäen tai veneellä. Tämä tekee matkasta seikkailun, mutta myös kalliin ja säistä riippuvaisen.
- Luontomatkailija ja kuvaaja: jäävuoret, vuonot, valaat, revontulet ja keskiyön aurinko.
- Vaeltaja: Arctic Circle Trail ja Etelä-Grönlannin vihreät laaksot kesällä.
- Kulttuurista kiinnostunut: inuiittikulttuuri, Nuukin kansallismuseo ja viikinkiajan asutuksen rauniot etelässä.
- Talviaktiivi: koiravaljakkoretket, lumikenkäily ja revontulet maalis–huhtikuussa.
- Risteilymatkailija: retkikuntaristeilyt kesällä yhdistävät useita kohteita yhteen matkaan.
Lapsiperheelle Grönlanti sopii parhaiten kesällä lyhyillä veneretkillä ja kaupunkikohteissa. Pitkät vaellukset, kylmä vesi ja korkeat hinnat tekevät matkasta vaativamman kuin esimerkiksi Islannin kiertomatkasta.
Paras matka-aika
Grönlannissa vallitsee arktinen ilmasto, ja sää vaihtelee rannikon eri osissa paljon. Kesä–elokuu on lämpimintä aikaa: Disko Bayssä ja Nuukissa päivälämpö on tyypillisesti 8–12 astetta, ja sää on usein vakaa. Hyttysiä ja mäkäräisiä on kesäkuusta elokuuhun ensimmäisiin yöpakkasiin asti. Syyskuu tuo ruskan, revontulet ja vielä hyvät vaellussäät. Joulu- ja tammikuussa pohjoisessa on kaamos, ja aurinko pysyy horisontin alla viikkoja. Maalis–huhtikuussa päivät pitenevät nopeasti, pakkasta on paljon ja on koiravaljakkojen sesonki.
| Ilulissat | Tammi | Helmi | Maalis | Huhti | Touko | Kesä | Heinä | Elo | Syys | Loka | Marras | Joulu |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Päivän ylin (°C) | −9 | −11 | −11 | −4 | 3 | 9 | 12 | 10 | 5 | 0 | −4 | −6 |
| Yön alin (°C) | −16 | −19 | −19 | −12 | −3 | 3 | 5 | 3 | −1 | −6 | −10 | −13 |
| Sadepäiviä (≥ 1 mm) | 4 | 4 | 4 | 5 | 4 | 5 | 5 | 5 | 7 | 5 | 6 | 5 |
Pitkän aikavälin keskiarvot 1991–2020, mittausasema Ilulissat (Tanskan ilmatieteen laitos DMI).
Nuukissa talvet ovat leudompia mutta sateisempia ja tuulisempia kuin Ilulissatissa. Sisämaan Kangerlussuaqissa on mantereinen ilmasto: talvella kovat pakkaset mutta usein kirkas taivas, mikä tekee siitä yhden Grönlannin parhaista revontulipaikoista.
Revontulet ja keskiyön aurinko
Revontulikausi kestää syyskuusta huhtikuuhun, jolloin taivas on yöllä riittävän pimeä. Parhaat mahdollisuudet ovat selkeinä öinä kaupunkien valoista poissa, ja Kangerlussuaqin vakaa sää tunnetaan hyvistä revontulista. Napapiirin pohjoispuolella, kuten Ilulissatissa, aurinko ei laske noin toukokuun lopulta heinäkuun lopulle, ja kesäkuu on keskiyön auringon parasta aikaa. Napapiirin eteläpuolella sijaitsevassa Nuukissa kesäyöt ovat valoisia, mutta varsinaista keskiyön aurinkoa ei ole. Kansallispäivää vietetään kesäpäivänseisauksena 21. kesäkuuta.
Alueet ja kohteet
| Kohde | Tyyppi | Paras aika | Sopii erityisesti |
|---|---|---|---|
| Ilulissat ja Disko Bay | Jäävuono, valaat | kesä–syyskuu, maaliskuu | ensikertalaiset |
| Nuuk | Pääkaupunki, vuono | ympäri vuoden | kulttuuri, kaupunki |
| Kangerlussuaq | Jäätikön reuna | syys–huhtikuu | revontulet, vaellus |
| Etelä-Grönlanti | Vuonot, rauniot | heinä–syyskuu | vaeltajat, historia |
| Itä-Grönlanti | Erämaa, vuoret | maalis–syyskuu | kokeneet seikkailijat |
Ilulissat ja jäävuono
Ilulissat on noin 5 000 asukkaan kaupunki Disko Bayn rannalla, noin 250 kilometriä napapiirin pohjoispuolella. Sen vieressä oleva Ilulissatin jäävuono (Ilulissat Icefjord, grönlanniksi Kangia) listattiin Unescon maailmanperintökohteeksi vuonna 2004. Vuonon päässä oleva Sermeq Kujalleq on yksi maailman nopeimmin liikkuvista ja aktiivisimmista jäätiköistä, ja Unescon mukaan sen synnyttämät jäävuoret ovat noin kymmenesosa kaikista Grönlannista mereen irtoavista. Vuono on täynnä valtavia jäävuoria, jotka kulkeutuvat hitaasti Disko Bayhin.
Jäävuonoa voi katsella monella tavalla: merkityillä kävelyreiteillä kaupungista Sermermiutin laaksoon, puisilta kulkusilloilta, veneretkellä jäävuorten keskellä esimerkiksi keskiyön auringossa tai pienkoneen tai helikopterin kyydistä. Kaupungin laidalla on jäävuonokeskus (Icefjord Centre), joka esittelee jäätiköiden tutkimusta ja alueen historiaa. Kesällä lahdella näkee usein ryhävalaita. Ilulissatin laajennettu lentoasema on määrä ottaa käyttöön syksyllä 2026, ja sen myötä Kööpenhaminasta on tarkoitus lentää suoraan Ilulissatiin – tarkista tilanne lentoyhtiöltä.
Disko Bay
Disko Bayn ympäristössä on useita pieniä kyliä ja saaria, joihin pääsee veneellä Ilulissatista. Disko-saaren Qeqertarsuaq tunnetaan basalttivuorista, mustista rannoista, kuumista lähteistä ja valaista, ja syyskuussa siellä on hyvä vaeltaa. Päiväretket kalastajakyliin, kuten Oqaatsutiin ja Ilimanaqiin, näyttävät pienten yhteisöjen elämää. Suosittu koko päivän veneretki vie Eqin jäätikölle (Eqip Sermia), jonka reunalta irtoaa jäätä suoraan mereen.
Nuuk
Nuuk on Grönlannin pääkaupunki ja suurin kaupunki, jossa asuu noin 20 000 ihmistä. Se on yllättävän moderni: kerrostaloja, kahviloita, kulttuurikeskus Katuaq ja yliopisto. Vanhassa siirtomaasatamassa ovat lähetyssaarnaaja Hans Egeden vuonna 1721 rakennettu talo, joka on Grönlannin vanhin rakennus, sekä vuonna 1849 rakennettu tuomiokirkko. Grönlannin kansallismuseossa (Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu) on esillä muun muassa Qilakitsoqin muumiot, joiden kautta näkee, miten inuiitit elivät satoja vuosia sitten.
Nuuk sijaitsee pitkän Nuup Kangerlua -vuonon suulla, ja vuonoon tehdään veneretkiä jäätiköille ja hylättyihin asuinpaikkoihin. Kaupunkia hallitsee 1 210 metriä korkea Sermitsiaq-vuori. Nuukin uudistettu kansainvälinen lentoasema avattiin 28.11.2024, ja sen 2 200 metrin kiitotie mahdollistaa suorat lennot Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan. Lentoasemalta on keskustaan vajaat neljä kilometriä.
Kangerlussuaq ja Sisimiut
Kangerlussuaq on pitkän vuonon pohjukassa sijaitseva entinen Yhdysvaltain lentotukikohta, joka oli vuosikymmeniä Grönlannin lentoliikenteen solmukohta. Kylästä pääsee maitse mannerjäätikön reunalle, mikä on harvinaista koko Grönlannissa. Ympäristön tundralla näkee myskihärkiä ja poroja, ja kirkkaat talviyöt tekevät kylästä hyvän revontulikohteen. Kangerlussuaqista alkaa noin 165 kilometrin Arctic Circle Trail -vaellusreitti rannikon Sisimiutiin, joka on Grönlannin toiseksi suurin kaupunki. Reitti kulkee Unescon Aasivissuit–Nipisat-maailmanperintöalueen halki, joka suojelee inuiittien tuhansia vuosia vanhaa metsästysmaisemaa. Vaelluksesta kerrotaan lisää jutussa Vaelluksella Grönlannissa.
Etelä-Grönlanti
Etelä-Grönlanti on saaren vihrein osa: vuonojen rinteillä laiduntaa lampaita, ja maatilojen edustalla kelluu jäävuoria. Alueen suurin kaupunki on värikkäiden talojen Qaqortoq, jonka uusi lentoasema avattiin huhtikuussa 2026. Kujataan maailmanperintöalue (Kujataa) kertoo noin tuhat vuotta sitten saapuneiden norjalaisviikinkien ja inuiittien maanviljelystä, ja Qassiarsukissa ja Igalikussa näkee viikinkiaikaisten tilojen ja kirkkojen raunioita. Elokuu on hyvää aikaa usean päivän vaelluksille kylien välillä.
Itä-Grönlanti
Itärannikko on harvaan asuttu ja vaikeakulkuinen, ja juuri siksi se kiehtoo seikkailijoita. Tasiilaqin seudulle pääsee lentämällä Islannista Kulusukiin noin kahdessa tunnissa, ja sieltä veneellä tai helikopterilla perille. Pohjoisempana oleva Ittoqqortoormiit on maailman suurimpiin kuuluvan Scoresby Sundin vuonojärjestelmän suulla, ja sinne lennetään Islannin Akureyristä Nerlerit Inaatin kentälle. Talvella ja keväällä alueella tehdään koiravaljakkoretkiä. Koillis-Grönlannin kansallispuisto on maailman suurin kansallispuisto, mutta käytännössä sinne pääsee vain retkikunnissa ja luvalla. Jääkarhuja tavataan todennäköisimmin juuri pohjoisessa ja idässä.
Retket ja risteilyt
Suurin osa Grönlannin elämyksistä tehdään paikallisen oppaan kanssa, ja retket kannattaa varata etukäteen etenkin kesällä. Suosituimpia ovat veneretket jäävuorten ja jäätiköiden äärelle, valasretket kesä–syyskuussa, kajakkiretket vuonoissa, koiravaljakkoretket maalis–huhtikuussa sekä helikopteri- ja pienkonelennot. Valaita tulee katsella niin, että vene pysyy riittävän etäällä eikä aja eläinten eteen. Rekikoirat ovat työkoiria, joita ei pidä silittää ilman omistajan lupaa.
Kesällä Grönlannin rannikolla risteilee retkikunta-aluksia, jotka lähtevät tyypillisesti Islannista, Kangerlussuaqista tai Kööpenhaminasta ja yhdistävät useita kyliä ja vuonoja. Pienillä aluksilla pääsee kumiveneillä maihin syrjäisiin paikkoihin, kun taas suuret risteilyalukset pysähtyvät vain muutamassa kaupungissa. Rannikkoa kulkee myös matkustaja-alus Sarfaq Ittuk (Arctic Umiaq Line) huhti–joulukuussa Qaqortoqin ja Ilulissatin välillä; kesän paikat kannattaa varata hyvissä ajoin. Disko Bayssä ja etelässä liikennöi lisäksi paikallisia veneitä.
Vinkki: Varaa aikatauluun ylimääräinen päivä ennen kotiinpaluulentoa. Sumu, tuuli ja lumimyrskyt viivästyttävät kotimaan lentoja ja veneitä usein, eikä seuraava vuoro välttämättä lähde heti.
Lennot Suomesta
Helsingistä ei ole suoria lentoja Grönlantiin. Kaksi tavallisinta reittiä ovat:
- Kööpenhaminan kautta: Helsingistä Kööpenhaminaan lennetään noin 1 h 40 min, ja sieltä Air Greenland lentää ympäri vuoden useita kertoja viikossa Nuukiin noin neljässä tunnissa. Kesäkaudella Nuukiin lentää myös SAS, ja Kangerlussuaqiin on Air Greenlandin kausilentoja. Lue Kööpenhaminan kohteista oppaasta Kööpenhamina.
- Islannin kautta: Helsingistä lennetään Reykjavíkin Keflavíkiin noin 3 h 40 min, ja sieltä Grönlantiin lentävät Air Greenland ja Icelandair, muun muassa Nuukiin, Ilulissatiin, Qaqortoqiin ja itärannikon Kulusukiin. Islannista Kulusukiin lento kestää noin 2 tuntia ja Nuukiin tai Ilulissatiin noin 3,5 tuntia. Matkan voi yhdistää Islannin lomaan – katso Reykjavik.
Kesällä Nuukiin on suoria lentoja myös Yhdysvalloista (Newark) ja Kanadan Iqaluitista. Kaupunkien väliset kotimaan lennot hoitaa Air Greenland potkuriturbiinikoneilla ja helikoptereilla. Lennot ovat kalliita ja täyttyvät kesällä, joten varaa ajoissa ja tarkista aikataulut lentoyhtiöiltä, sillä reitit muuttuvat uusien lentoasemien myötä.
Maahantulo ja tulli
Grönlanti on Tanskan kuningaskuntaan kuuluva itsehallintoalue, mutta se ei kuulu Euroopan unioniin eikä Schengen-alueeseen. Grönlanti erosi Euroopan yhteisöstä vuonna 1985. Pohjoismaiden kansalaisena suomalainen saa matkustaa, oleskella ja työskennellä Grönlannissa vapaasti, ja Tanskan maahanmuuttoviranomaisten mukaan matkustusasiakirjaksi kelpaa passi tai henkilökortti. Muiden EU-maiden kansalaiset tarvitsevat passin. Suoraan Schengen-alueen ja Grönlannin välillä matkustettaessa matkustusasiakirjoja ei yleensä tarkasteta, mutta mukana on oltava hyväksytty henkilöllisyystodistus. Jos matkustat Yhdysvaltojen kautta, tarvitset passin ja Yhdysvaltain matkustusluvan.
Koska Grönlanti on EU:n tullialueen ulkopuolella, Suomeen palatessa sovelletaan EU:n ulkopuolelta tuotavien tavaroiden verottomia määriä. Hylkeen-, valaan-, mursun- ja jääkarhutuotteiden tuontiin EU:hun liittyy tiukkoja rajoituksia ja lupavaatimuksia, joten tarkista säännöt Tullilta ennen kuin ostat matkamuistoja.
EU-sairaanhoitokortti ei kelpaa Grönlannissa, koska alue ei kuulu EU:hun. Grönlannin matkailuviraston mukaan äkillisen sairauden hoito on Grönlannissa maksutonta, mutta kattava matkavakuutus on välttämätön: sairaalat ovat pieniä, ja evakuointi tai kotiinkuljetus voi maksaa paljon. Ota omat lääkkeet mukaan, sillä kaikkia valmisteita ei saa paikan päältä.
Turvallisuus ja ajankohtainen tilanne
Grönlannin kaupungit ovat rauhallisia, ja suurimmat riskit liittyvät luontoon. Sää voi muuttua nopeasti myös kesällä, vesi on jääkylmää ja jokien ylitykset ovat vaarallisia, jos vesi nousee polvien yli. Älä kulje lumen peittämällä jäätiköllä ilman köyttä ja opasta, äläkä mene lähelle jäävuoria pienellä veneellä, sillä jäävuori voi kääntyä ja nostaa aallon. Käytä vain matkustajaliikenteeseen hyväksyttyjä veneitä. Jääkarhuja tavataan lähinnä pohjoisessa ja idässä; kysy paikallisilta tuoreista havainnoista ja noudata viranomaisten ohjeita. Hätänumero on 112, ja syrjäseuduilla matkapuhelinverkkoa ei usein ole. Tee ulkoministeriön matkustusilmoitus ja kerro reittisuunnitelmasi majoitukseen tai oppaalle.
Grönlannin asema on noussut kansainväliseksi puheenaiheeksi vuosina 2025–2026, kun Yhdysvaltain hallinto on toistuvasti ilmaissut halunsa saada saari hallintaansa. Tanska on torjunut ajatuksen, ja grönlantilaiset poliitikot ovat korostaneet, että saaren tulevaisuudesta päättävät grönlantilaiset itse. Matkailijan kannattaa seurata ajankohtaisia uutisia ennen matkaa ja suhtautua aiheeseen keskusteluissa hienotunteisesti.
Liikkuminen
Kaupunkien välillä ei ole teitä, joten matkat tehdään lentäen, helikopterilla tai veneellä. Kaupungeissa, kuten Nuukissa, Ilulissatissa, Sisimiutissa ja Qaqortoqissa, on takseja ja Nuukissa myös paikallisbusseja. Pienissä kylissä kaikki on kävelymatkan päässä. Talvella liikutaan myös koiravaljakoilla ja moottorikelkoilla. Matkapuhelinverkko kattaa lähes kaikki asutut paikat, mutta erämaassa yhteyttä ei yleensä ole.
Majoitus
Majoitusta on kaikissa kaupungeissa, mutta vaihtoehtoja on vähän ja hinnat ovat korkeita. Ilulissatissa ja Nuukissa on parhaat hotellit, pienemmissä paikoissa majataloja, retkeilymajoja ja vuokramökkejä. Kesän sesonkina majoitus kannattaa varata kuukausia etukäteen. Vaeltajat yöpyvät teltoissa ja yksinkertaisissa tuvissa; teltan on kestettävä kovaa tuulta. Maaliskuussa Ilulissatissa voi kokeilla myös iglu-majoitusta.
Ruoka ja juoma
Grönlantilainen ruoka perustuu kalaan, äyriäisiin ja riistaan. Ravintoloissa tarjotaan katkarapuja, pallasta, nieriää, myskihärkää, poroa ja Etelä-Grönlannin karitsaa. Perinteiseen inuiittiruokaan kuuluvat myös hylje ja valas, esimerkiksi valaan nahkasta ja rasvasta tehty mattak; niiden metsästys on säänneltyä ja osa paikallista kulttuuria, mutta matkailija voi itse päättää, maistaako. Kaffemik on grönlantilainen kahvikutsu, jonne vieraatkin voidaan kutsua. Alkoholi on erittäin kallista. Vaelluksella virtaavien jokien vettä voi juoda, mutta pienten suljettujen lampien vettä ei kannata juoda käsittelemättä.
Hintataso ja raha
Valuutta on Tanskan kruunu (DKK). Grönlanti on kallis matkakohde: lennot, retket, majoitus ja ravintolat ovat selvästi Suomen hintatasoa kalliimpia, ja kaupoissa tuontitavarat maksavat paljon. Kortit käyvät useimmissa hotelleissa, ravintoloissa ja kaupoissa, mutta pienissä kylissä kannattaa olla käteistä. Grönlannin hinnat sisältävät tipin, joten erillistä juomarahaa ei tarvita. Pistorasiat ovat samat kuin Tanskassa (tyypit C, E, F ja K, 230 V), joten suomalainen pistoke sopii.
Tavat ja kulttuuri
Grönlannin väestöstä suurin osa on inuiitteja, ja grönlanti (kalaallisut) on ainoa virallinen kieli vuodesta 2009. Tanskaa puhutaan laajasti, ja englannilla pärjää matkailupalveluissa. Grönlannin itsehallinto astui voimaan 21.6.2009. Kysy lupa ennen kuin kuvaat ihmisiä, äläkä kuvaa metsästyssaaliin käsittelyä tai yksityisiä hetkiä kysymättä. Metsästys ja kalastus ovat monelle yhä tärkeä elinkeino, ja niistä kannattaa puhua kunnioittaen. Nuukin ja Ilulissatin aika on Suomea neljä tuntia jäljessä ympäri vuoden.
Usein kysytyt kysymykset
Tarvitseeko Grönlantiin passin?
Suomen kansalaisena et välttämättä tarvitse: Pohjoismaiden kansalaiset voivat matkustaa Grönlantiin passilla tai henkilökortilla. Grönlanti ei kuulu EU:hun eikä Schengeniin. Yhdysvaltojen kautta matkustettaessa tarvitaan passi.
Miten Suomesta pääsee Grönlantiin?
Vaihdolla Kööpenhaminassa tai Islannissa. Kööpenhaminasta lennetään Nuukiin noin neljässä tunnissa, ja Islannista on lentoja muun muassa Nuukiin, Ilulissatiin, Qaqortoqiin ja Kulusukiin.
Milloin Grönlantiin kannattaa matkustaa?
Kesä–elokuu on parasta aikaa vaellukseen, veneretkiin ja valaisiin. Syys–huhtikuu on revontulien aikaa, ja maalis–huhtikuussa on koiravaljakkojen sesonki.
Missä Grönlannissa näkee jäävuoria?
Varmimmin Ilulissatissa ja Disko Bayssä, missä Unescon jäävuono tuottaa jäävuoria ympäri vuoden. Jäävuoria näkee myös Etelä- ja Itä-Grönlannissa.
Kelpaako EU-sairaanhoitokortti Grönlannissa?
Ei, koska Grönlanti ei kuulu EU:hun. Äkillisen sairauden hoito on Grönlannissa maksutonta, mutta matkavakuutus on välttämätön evakuointien ja kotiinkuljetuksen vuoksi.
Paljonko Grönlannin matka maksaa?
Grönlanti on yksi Pohjolan kalleimmista kohteista. Lennot, retket ja majoitus maksavat selvästi enemmän kuin Suomessa, joten budjetoi väljästi ja varaa ajoissa.
Onko Grönlannissa jääkarhuja?
On, mutta niitä tavataan lähinnä pohjoisessa ja itärannikolla. Suosituissa kaupungeissa, kuten Nuukissa ja Ilulissatissa, jääkarhuja ei normaalisti näe. Kysy paikallisilta ennen erämaaretkiä.
Mikä on Grönlannin aikaero Suomeen?
Nuuk ja suurin osa Grönlantia ovat Suomea neljä tuntia jäljessä ympäri vuoden, koska kesäaika vaihtuu samoina päivinä kuin Suomessa.
Pohjolan muita kohteita esittelevät oppaat Tanska, Islanti ja Norja.
