Pamukkale on Länsi-Turkissa Denizlin lähellä sijaitseva rinne, jota peittävät lumivalkoiset kalkkisintteriterassit eli travertiinit. Niiden yläpuolella ovat antiikin kylpyläkaupunki Hierapoliksen rauniot, ja kokonaisuus on UNESCOn maailmanperintökohde. Käyntiin kannattaa varata puoli päivää tai mieluummin yö läheisessä kylässä, koska päiväretket rantakohteista ovat pitkiä. Samalla lipulla pääsee sekä travertiineille että Hierapolikseen, ja terasseilla kävellään paljain jaloin.
Turkin muut kulttuurikohteet, lennot ja käytännön asiat ovat Turkin matkaoppaassa.
Mikä Pamukkale on?
Turkinkielinen nimi Pamukkale tarkoittaa puuvillalinnaa. Rinteen lähteistä purkautuu lämmintä, kalsiumpitoista vettä, joka valuessaan alas jättää jälkeensä kalkkikerroksia. Tuhansien vuosien aikana kerrokset ovat muodostaneet valkoisia altaita, terasseja ja tippukivimäisiä seinämiä, jotka hohtavat auringossa kuin lumi tai jää. Travertiinialue on noin parin ja puolen kilometrin pituinen ja kohoaa laakson pohjalta toista sataa metriä.
Lähteiden ympärille syntyi toisella vuosisadalla ennen ajanlaskun alkua Hierapoliksen kaupunki, jonka perustivat Pergamonin kuninkaat. Roomalaisaikana siitä tuli tunnettu kylpylä, jonne tultiin hoitamaan terveyttä lämpimissä lähteissä. Maanjäristykset tuhosivat kaupunkia useaan kertaan, ja se jäi lopulta autioksi keskiajalla. Pamukkale ja Hierapolis hyväksyttiin yhdessä UNESCOn maailmanperintöluetteloon vuonna 1988. Aiemmin terasseille oli rakennettu hotelleja ja tie, jotka purettiin, jotta kalkkimuodostelmat saatiin suojeltua.
Mitä nähdä
Travertiinit. Valkoiset terassit ovat Pamukkalen tunnetuin näky. Niillä kuljetaan merkittyä polkua pitkin, ja osassa matalia altaita saa kahlata. Vesi ohjataan vuorotellen eri osiin rinnettä, jotta kalkki pysyy valkoisena, joten osa altaista voi olla kuivia käynnin aikana. Kaunein valo on aamulla ja auringonlaskun aikaan, jolloin rinne hehkuu vaaleanpunaisena.
Hierapoliksen teatteri. Rinteen yläpuolella oleva roomalainen teatteri on antiikin kaupungin parhaiten säilynyt rakennus. Siinä on runsaasti koristeellisia reliefejä, ja katsomon yläriviltä näkee koko laakson yli. Teatterille noustaan travertiineilta noin puolen tunnin kävelyllä ylämäkeen.
Nekropoli. Hierapoliksen hautausmaa on Anatolian suurimpia. Pääkadun pohjoispuolella on satoja sarkofageja, hautakammioita ja tumulushautoja eri aikakausilta.
Frontinuksen katu ja portti. Kaupungin pohjoinen pääkatu kulkee pylväikköjen välissä kolmikaariselle Domitianuksen portille, jota kutsutaan myös Frontinuksen portiksi.
Pyhän Filippuksen martyrium. Kukkulan rinteellä on apostoli Filippukselle omistettu kahdeksankulmainen pyhäkkö. Perimätiedon mukaan Filippus kuoli marttyyrina Hierapoliksessa.
Plutonion. Teatterin alapuolella on antiikin Pluton pyhäkkö, ”helvetin portti”, jonka luolasta purkautuu myrkyllistä hiilidioksidia. Pyhäkköä katsotaan aidan takaa.
Arkeologinen museo. Roomalaisiin kylpylärakennuksiin sijoitetussa museossa on Hierapoliksen ja lähialueen kaupunkien veistoksia ja sarkofageja.
Antiikin allas. Niin sanotussa Kleopatran altaassa voi uida lämpimässä lähdevedessä antiikin pylväiden kappaleiden seassa. Altaaseen tarvitaan erillinen maksu, ja kesällä se on täynnä uimareita. Ota uimapuku mukaan, jos haluat pulahtaa.
Liput ja sisäänkäynnit
Pamukkale ja Hierapolis ovat Turkin kulttuuri- ja matkailuministeriön hallinnoima arkeologinen alue, ja yksi pääsylippu kattaa sekä travertiinit että rauniot. Lipun voi ostaa porttien kassoilta tai ministeriön verkkopalvelusta. Antiikin allas on yksityisen yrityksen ylläpitämä, ja siihen ostetaan erillinen lippu paikan päällä. Myös museoon voi tarvita erillisen lipun. Turkin museokortti kattaa alueen. Lippujen hinnat on sidottu euroihin ja niitä tarkistetaan usein, joten katso ajantasaiset hinnat ministeriön sivuilta.
Alueelle on kolme sisäänkäyntiä:
- Kylän portti travertiinien alapäässä Pamukkalen kylässä. Täältä noustaan paljain jaloin terasseja ylös, ja nousu kestää noin puoli tuntia.
- Eteläportti rinteen yläpuolella. Retkibussit tuovat useimmat kävijät tänne, ja portilta on lyhyt matka sekä travertiinien yläosaan että antiikin altaalle.
- Pohjoisportti Karahayıtin puolella. Sen kautta kävellään nekropolin ja Frontinuksen kadun läpi kohti teatteria.
Hyvä reitti on aloittaa pohjoisportilta, kävellä raunioiden läpi teatterille ja laskeutua lopuksi travertiineja alas kylään. Silloin kävely kulkee alamäkeen ja päättyy auringonlaskun aikaan valkoisille terasseille.
Säännöt ja rajoitukset
- Kengät riisutaan travertiineilla, jotta kalkkimuodostelmat eivät vaurioidu. Ota mukaan kassi kengille.
- Terasseilla saa kulkea vain merkittyä reittiä, ja suljetuille alueille ei saa mennä.
- Uiminen terassien altaissa ei ole sallittua, mutta matalissa altaissa saa kahlata.
- Kalkki on paikoin liukasta ja paikoin karheaa. Kävele varovasti, varsinkin lasten kanssa.
- Rauniot ovat laajoja ja paahteisia, eikä varjoa juuri ole. Ota mukaan vettä, hattu ja aurinkolasit, koska valkoinen kalkki heijastaa valoa voimakkaasti.
Rinne ja rauniot eivät ole kokonaan esteettömiä. Eteläportin kautta pääsee kuitenkin helposti travertiinien yläosaan ja altaalle. Aukioloajat vaihtelevat kesä- ja talvikaudella, joten tarkista ne ja viimeinen sisäänpääsyaika ennen käyntiä.
Paras käyntiaika ja ruuhkat
Päiväretkibussit saapuvat tavallisesti puoliltapäivin, ja silloin terassit ovat täynnä. Aamulla heti portin auettua ja iltapäivällä ennen sulkemista on väljempää ja valo on kauneinta. Siksi yöpyminen Pamukkalen kylässä kannattaa.
Vuodenajoista parhaita ovat kevät ja syksy. Kesällä Denizlin laaksossa on usein yli 35 astetta, ja kuumuus yhdessä kalkin heijastaman valon kanssa tekee raunioilla kävelystä raskasta. Talvella päivät voivat olla aurinkoisia, mutta märkä kalkki tuntuu kylmältä paljaissa jaloissa, vaikka lähdevesi on lämmintä. Koko Turkin sää kuukausittain on oppaassa Turkki: paras matka-aika.
Miten Pamukkaleen pääsee
Lentäen. Lähin lentoasema on Denizli Çardak (DNZ) noin 65 kilometrin päässä. Sinne lennetään Istanbulista kotimaan lennoilla, ja kentältä on kuljetuksia Denizliin ja Pamukkaleen. Suomesta Pamukkaleen ei ole suoria lentoja.
Bussilla. Denizlin linja-autoasemalle kulkee kaukobusseja muun muassa Istanbulista, Antalyasta, Izmiristä ja Selçukista. Asemalta pääsee minibussilla (dolmuş) noin 20 kilometrin päähän Pamukkalen kylään.
Päiväretkellä rantalomalta. Pamukkaleen myydään päiväretkiä useista Turkin lomakohteista. Lyhin matka on Egeanmeren rannikolta Kuşadasısta, jonne on noin kolmen tunnin ajomatka. Antalyasta ja Marmarisista ajetaan suuntaansa noin 3–4 tuntia ja Bodrumista hieman pidempään. Alanyasta ja Sidestä retkipäivä venyy hyvin pitkäksi, joten kahden päivän retki yöpymisellä on mukavampi. Lomakohteiden vertailu on oppaassa Turkin lomakohteet.
Omalla autolla. Vuokra-autolla Pamukkalen voi yhdistää Egeanmeren antiikin kaupunkeihin, kuten Efesokseen ja Afrodisiakseen, tai jatkaa Kappadokiaan. Pysäköintipaikkoja on kaikkien porttien luona.
Kesto ja reittivinkit
Travertiinien ja Hierapoliksen pääkohteiden kiertämiseen kuluu 3–4 tuntia. Jos haluat uida antiikin altaassa, käydä museossa ja kävellä koko nekropolin läpi, varaa koko päivä. Kiireetön ohjelma voisi olla tällainen:
- Aamulla pohjoisportille ja nekropolin läpi Frontinuksen kadulle.
- Pyhän Filippuksen martyrium ja teatteri ennen keskipäivän kuumuutta.
- Lounas ja uinti antiikin altaassa tai tauko museossa.
- Iltapäivällä travertiineille ja auringonlaskun aikaan paljain jaloin alas kylään.
Valokuvausvinkit
Valkoinen kalkki ja sininen taivas ovat kameralle haastava yhdistelmä, koska kirkas heijastus polttaa kuvat helposti puhki. Parhaat kuvat syntyvät aamulla ja illalla, kun valo on pehmeää ja altaiden vedessä heijastuvat taivaan värit. Terassien yläosasta näkee koko laakson ja Denizlin vuoret, ja teatterin ylimmiltä riveiltä saa kuvan, jossa antiikin katsomo ja laakso näkyvät yhdessä. Jalustan käytöstä kannattaa kysyä henkilökunnalta, ja droonilla kuvaaminen vaatii Turkissa luvan.
Lähialueen kohteet
- Laodikeia (Laodikeia): noin 10 kilometrin päässä oleva antiikin kaupunki, jonka kaivauksissa on paljastunut pylväskatuja, teattereita ja kirkkoja. Se on yksi Ilmestyskirjan seitsemästä seurakunnasta.
- Karahayıt: kylpyläkylä Pamukkalen pohjoispuolella. Sen rautapitoiset lähteet värjäävät kalkkimuodostelmat punertaviksi.
- Kaklıkin luola (Kaklık Mağarası): pieni luola, jonka sisällä on Pamukkalen kaltaisia travertiiniterasseja.
- Afrodisias (Aphrodisias): noin puolentoista tunnin ajomatkan päässä oleva hyvin säilynyt antiikin kaupunki, joka on myös UNESCOn maailmanperintökohde.
Pamukkalen yllä lentää aamuisin myös kuumailmapalloja. Tunnetumpi pallokohde on Kappadokia, josta kerrotaan Kappadokian matkaoppaassa.
Pamukkale lapsiperheille
Lapsille Pamukkale on hauska kohde: lämpimässä vedessä kahlaaminen valkoisilla terasseilla ja uinti antiikin altaassa ovat elämyksiä, joita ei unohda. Raunioalue on kuitenkin laaja ja paahteinen, joten pienten lasten kanssa kannattaa tulla eteläportista, käydä travertiinien yläosassa ja altaalla ja jättää pitkä nekropolikävely väliin. Lastenrattaat eivät kulje travertiineilla, ja kalkki voi olla liukasta, joten pidä pienet lapset kädestä kiinni.
Pamukkale vai Kappadokia?
Molemmat ovat Turkin sisämaan luonnonihmeitä, mutta ne ovat hyvin erilaisia. Pamukkale on tiivis kohde, jonka näkee puolessa päivässä, ja se sopii päiväretkeksi Egeanmeren rannikon lomakohteista. Kappadokia on laaja alue, jossa on laaksoja, maanalaisia kaupunkeja ja kuumailmapalloja, ja sinne kannattaa varata vähintään kaksi yötä. Jos aikaa on viikko, molemmat ehtii samalle kiertomatkalle, ja niiden väliin voi lisätä Konyan tai Antalyan.
Ruoka ja palvelut
Pamukkalen kylässä on pieniä ravintoloita, joissa tarjotaan turkkilaisia perusruokia, kuten grillattua lihaa, gözlemeä ja mezejä. Eteläportin läheisyydessä ja antiikin altaan luona on kahviloita ja kioskeja, mutta raunioilla ei juuri ole palveluja, joten ota vettä ja evästä mukaan. Porttien luona on käymälöitä ja pukuhuoneita.
Majoitus
Pamukkalen kylässä travertiinien juurella on pieniä hotelleja ja täysihoitoloita, joista osasta näkee valkoisen rinteen. Karahayıtissa on suurempia kylpylähotelleja lämpimine altaineen, ja Denizlin kaupungissa on eniten palveluja. Yksi yö riittää useimmille, ja se mahdollistaa käynnin aamulla ennen retkibusseja.
Usein kysytyt kysymykset
Saako Pamukkalen altaissa uida?
Travertiinien altaissa ei saa uida, mutta matalissa altaissa saa kahlata merkityn reitin varrella. Uida voi antiikin altaassa, johon ostetaan erillinen lippu.
Pitääkö travertiineilla olla paljain jaloin?
Kyllä, kengät riisutaan, jotta kalkkimuodostelmat eivät vaurioidu. Kengät kulkevat mukana kassissa, ja raunioilla ne laitetaan takaisin jalkaan.
Kuinka paljon aikaa Pamukkaleen tarvitaan?
Travertiineihin ja Hierapoliksen pääkohteisiin riittää 3–4 tuntia. Uinti, museo ja nekropoli vievät helposti koko päivän.
Kannattaako Pamukkaleen tehdä päiväretki rantalomalta?
Kuşadasısta, Antalyasta ja Marmarisista päiväretki onnistuu, vaikka ajoa kertyy useita tunteja. Alanyasta ja Sidestä kahden päivän retki on mukavampi.
Milloin Pamukkalessa on vähiten väkeä?
Aamulla heti aukeamisen jälkeen ja myöhään iltapäivällä. Retkibussit saapuvat yleensä puoliltapäivin.
Ovatko kaikki altaat täynnä vettä?
Eivät aina. Lähdevesi ohjataan vuorotellen eri osiin rinnettä, jotta kalkki pysyy valkoisena, joten osa altaista voi olla kuivia.
