Venäjä ulottuu kahteen maanosaan ja kattaa suurimman osan pohjoisesta Euraasiasta, joten sillä on lukuisia rajanaapureita. Maailman suurin valtio jakautuu peräti yhdeksään aikavyöhykkeeseen. Venäjän kaupungeista matkailijoiden keskuudessa suosituimpia ovat vilkas pääkaupunki Moskova ja historiallinen Pietari, joka on myös risteilykohde.
Valtavasta koosta johtuen Venäjän maasto on hyvin vaihtelevaa ja kasvillisuus monipuolista. Valtaosa Venäjästä on tasankoa, mutta etelärajoilla ja idässä on kuitenkin suuria vuoristoalueita. Euroopan Aasiasta erottavat Uralvuoret kulkevat pohjoisesta etelään. Itä-Euroopan tasangolla on tundraa, joka muuttuu havumetsäksi eli taigaksi. Niitä seuraavat lehti- ja sekametsät, nurmimaa ja aro, joka on lopulta miltei aavikkoa. Siperian alueella on pääasiassa taigaa, vaikka luonto vaihtelee sielläkin pohjoisesta etelään. Venäjää kutsutaan toisinaan Euroopan keuhkoiksi, sillä sen metsävarat ovat maailman suurimmat.
Rantaviivaa on eniten Pohjoisella jäämerellä ja Tyynellä valtamerellä, mutta myös Itämerellä, Kaspianmerellä ja Mustallamerellä. Niiden lisäksi kymmenkunta muuta merta ovat yhteydessä Venäjään. Suuria saariryhmiä ja rannikkoalueita on useita. Makean veden alueista tunnetuin lienee Laatokan ja Äänisen ohella maailman puhtain, suurin ja tilavin makean veden järvi Baikaljärvi. Muita vesistöjä on tuhansia, jokia peräti satatuhatta. Joista kuuluisin on varmasti Euroopan pisin joki Volga. Venäjällä vallitsee tundra-alueita ja kaakkoisosaa lukuun ottamatta mannerilmasto. Mustanmeren rannikon ilmasto on subtrooppinen. Lämpötilojen vaihteluväli on suuri, ja vuodenaikoja on vain kaksi, kesä ja talvi, sillä kevät ja syksy ovat lyhyitä välikausia.

Baikal Siperiassa.
Venäjän asukkaat kuuluvat yli 160 etniseen ryhmään, joista osa on alkuperäiskansoja. Näin ollen erilaisia puhuttuja kieliäkin on lukuisia, tarkemmin sanottuna noin sata. Valtakieli on venäjä, mutta myös tataaria ja saksaa äidinkielenään puhuvia on runsaasti. Perinteisiä uskontoja ovat buddhalaisuus, islam, juutalaisuus ja kristinusko, jonka suuntauksista erityisesti ortodoksisuus on suosittu. Virallinen valuutta on rupla.
Moskova on Venäjän pääkaupunki ja samalla politiikan ja talouden keskus. Punainen tori Moskovan Kremleineen, sipulikattoisine Pyhän Vasilin katedraaleineen ja Leninin mausoleumeineen on kaupungin, jollei koko Venäjän keskus. Kaupunkikuva vaihtelee huippumoderneista perinteisiin, vanhoihin rakennuksiin. Moskova on kiinnostava kohde erityisesti kulttuurimatkailijalle. Gallerioita, kirkkoja, museoita ja teattereita on pilvin pimein. Toisaalta kuhisevia kävelykatuja kiehtovine liikkeineen on myös lukuisia. Kauniissa puistoissa on mukava kuljeskella ja aistia kaikessa rauhassa tunnelmaa. Metrolla kannattaa liikkua jo pelkästään upeiden, koristeellisten asemien vuoksi.

Pyhän Vasilin katedraali näyttää värikkäine, koristeellisine sipulikupoleineen miltei karkkimaiselta. (kuva: A.Savin CC-SA)

Mariinski-teatteri on maailmankuulu. (kuva: Lite CC-SA)
Pietari on loputon aarrearkku historian ja kulttuurin ystävälle. Loistokkaat palatsit ja Eremitaasin taideaarteet odottavat tutkijoita. Pietarissa kävijän on nähtävä ainakin yksi baletti- ja oopperateatteri Mariinskin esitys. Kulinaristikaan ei joudu pettymään, sillä ravintolatarjonta on laaja ja tasokas. Toinen toistaan hienostuneemmat putiikit ja suuret, nykyaikaiset tavaratalot kutsuvat ostoksille.
Venäjälle voi matkustaa Suomesta monin eri tavoin hieman kohteesta riippuen. Finnair lentää suoraan Jekaterinburgiin, Moskovaan ja Pietariin. VR liikennöi Allegro-junalla Pietariin ja Tolstoi-junalla Moskovaan. Pietariin pääsee myös risteilylle; matkoja Helsingistä järjestää ainakin St. Peter Line. Matkaan voi lähteä myös omalla autolla. Rajanylityspaikkoja on Imatralla, Kuusamossa, Niiralassa, Nuijamaalla, Raja-Joosepissa, Sallassa, Vaalimaalla, Vainikkalassa ja Vartiuksessa. Risteilyt ovat tietyin edellytyksin viisumivapaita, mutta muutoin tarvitaan viisumi.